188. Hesarin päätoimittajat

Antti Blåfield: Loistavat Erkot. Patruunat ja heidän päätoimittajansa. Otava 2014. 395 sivua.
*
Tuore kirja kertoo Helsingin Sanomien ensimmäisistä 18:sta päätoimittajasta:
Eero Erkko, Santeri Ivalo,
Paavo Waren, Heikki Renvall, Severi Nuormaa.
Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto
Aatos Erkko, Teo Mertanen, Heikki Tikkanen,
Keijo Kylävaara, Simopekka Nortamo,
Seppo Kievari, Keijo Kulha, Janne Virkkunen,
Reetta Meriläinen ja Heleena Savela
*
Tuntuu epämiellyttävältä lukea miten aatteellisessa hengessä joukolla perustettu vapaamielinen sanomalehti kaapattin vuosisadaksi yhden sukudynastian omaisuudeksi. Vaikkakin Eero Erkko (1860-1927), Eljas Erkko (1895-1965), ja Aatos Erkko tekivät kukin joitakin erittäin hyviä ratkaisuja, sukudynastian yksinvaltaisina, roope-ankkamaisina patruunoina. Ehkä parempaa vaihtoehtoa ei todellisuudessa olisi tullut.
*
Aatos Erkon (1932-2012) muistelen useassa haastattelussa valittaneen, miten olemattoman vähän Helsingin Sanomat kuuntelee hänen mielipiteitään, miten vähän hän voi vaikuttaa omistamaansa lehteen.
*
Niin kai - verrattuna hänen isäänsä, todelliseen tahtoihmiseen ja despoottiin, Eljas Erkkoon, joka kiukunpuuskissaan erotti alaisiaan suoralta kädeltä: "Similä voi mennä kassan kautta" ja yhtä mielivaltaisesti perui erottamisiaan hetken perästä. Kuten amerikkalaisissa sarjakuvissa, joita Eljas mielellään luki, johtaja Tiitinen erottaa äkisti ja pestaa taas takaisin Heikki Heikkisen eli Touhulan perheen Akselin.
*
Kun Helsingin Sanomat juhli ensimmäistä 100 vuottaan 1889-1989, juhtatoimikunta ehdotti muistettavan neljää perustajaa, kuten ensimmäistä toimitussihteeriä E.O. Sjöbergiä, mutta Aatos Erkko kelpuutti 'Päivälehden' perustajiksi vain 3 nimekkäämpää: Eero Erkon, Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin (sivu 284). Päivälehden piiriin kuuluivat myös veljekset Kasimir ja Eino Leino, Ahon ja Järnefeltin veljet, Alkio, Sibelius, Halonen, Gallen-Kallela, Merikanto ym. (sivu 27).
*
Varhainen naispuolinen ulkomaantoimittaja lehdessä oli Tekla Hultin jo vuodesta 1893. Hän myös väitteli ensimmäisenä naisena filosofian tohtoriksi vuonna 1896. Hän oli Suomen toinen naistohtori, vain kolme päivää aiemmin väitelleen lääketieteen tohtori Karolina Eskelinin jälkeen.
*
Historiallisista romaaneistaan kuten 'Juho Vesaisesta' (1894) muistettu filosofian maisteri Santeri Ivalo tuli lehteen toiseksi päätoimittajaksi, ylioppilas Eero Erkon varamieheksi, ja toimi lehdessä eri tehtävissä 47 vuotta. - Vaihtoehtoisen historian mukaan Eero Erkko ei olisikaan kerännyt salaa halvalla lehden osakkeiden enemmistöä perheelleen, vaan hänen sijastaan Ivalo, ja Suomen rikkaimpana perheenä olisi aikanaan tunnettu Ivalot eikä Erkot.
*
Kun Venäjän kesäkuussa 1904 ikuisiksi ajoiksi lakkauttaman Päivälehden korvaajaksi perustettiin syyskuussa Helsingin Sanomat, sen päätomittajiksi tulivat Liikemiesten kauppaopiston saksan ja ranskan lehtori Paavo Waren sekä asianajaja, lakitieteen tohtori Heikki Renvall, jonka puoliso oli Savonlinnan oopperajuhlien perustaja, oopperalaulajatar Aino Acte. Kansalaissodan aikana Renvallista tuli Vaasassa senaatin puheenjohtaja ja valkoisen Suomen vt. pääministeri.
*
(Aino Acte esiintyi 6 vuotta Pariisin oopperassa ja hän on Tintti-sarjakuvan oopperalaulaja Madame Castafioren esikuva, paljastaa englantilainen painos sarjakuvasta 'Ottokarin valtikka',)
*
Renvallin erottua seuraavaksi päätoimittajaksi tuli Tampereen Sanomien päätomittaja ja Tampereen Työväenopiston rehtorina toiminut Severi Nuormaa, jonka tytär Sirkka Ruotsalainen (toimitussihteeri Jopi Ruotsalaisen vaimo) muistetaan Aku Ankka -lehden ensimmäisenä päätoimittajana.
*
Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat olivat kovia kilpailijoita. Vuonna 1911 HS ohitti Uuden Suomettaren levikissä, joka 1918 oli HS:llä jo 65'000 ja US:llä 20'000. Sitten Uuden Suomen levikki nousi 30'000:een ja HS:n laski 39'000:een. Uuden Suomen ulkoasu oli moderni, kun taas HS käytti vaikeita fraktuurakirjaimia vuoteen 1925.
*
Uusi Suomi hankki piiriinsä taiteilijoita kuten Armas ja Eero Järnefeltin, Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan, joka piirsi US:n logon. Uudessa Suomessa musiikkia arvosteli Heikki Klemetti ja kirjallisuutta V.A. Koskenniemi, HS:ssä kirjallisuutta Anna-Maria Tallgren ja Lauri Viljanen. US:n kuuluisa pakinoitsija oli Olli eli Väinö Nuorteva, HS:n Tiitus eli Ilmari Kivinen.
*
Kumpi onkaan vanhempi, Iltalehti vai Ilta-Sanomat? Uuden Suomen Iltalehti ilmestyi jo vuosina 1919-1930, kun taas Eljas Erkko perusti Ilta-Sanomat vasta 1932.
*
Vuonna 1917 HS:n päätoimittajana aloitti juristi Valto Vihtori eli W.W. Tuomioja, nykypoliitikon Erkki Tuomiojan (sd) isoisä. Eero Erkon kuoltua uusi omistaja, juristi ja diplomaatti Eljas Erkko ryhtyi itse päätoimittajaksi ja erotti Tuomiojan, joka pian kuoli sydänkohtaukseen vain 43-vuotiaana.
*
Kun Eljas Erkko ryhtyi 1938 ulkoministeriksi, lehden päätomittajaksi valittiin artikkelitoimittaja FM Yrjö Niiniluoto, jonka pojasta, filosofi Ilkka Niiniluodosta tuli aikanaan Helsingin Yliopiston rehtori ja kansleri, tyttärestä populaarimusiikin tuntija, toimittaja Maarit Niiniluoto.
*
Kari Suomalainen piirsi 1959 tunnelmakuvan 70 vuotta täyttävän HeSa:n toimituksesta. Eljas Erkko myhäilee sikaristaan tuhkaa tiputellen. Rikostoimittaja Mauri Sariola tutkii lattialta löytyviä tuhkahippuja suurennuslasilla ja päättelee: "Haa, pomo on lähistöllä!" Yrjö Niiniluoto etsii Lääkärikirjasta neuvoa Yleisönosaston nimimerkille "Vettä polvessa". Urheilutoimittaja Moni opiskelee sivistyssanakirjaa. Pakinoitsija Arijoutsin turkki on aitoa kamelinkarvaa toisin kuin koiransa. Kriitikko Vuorenjuuri tutkii, juomalaseja pirstomalla, elektronimusiikkia. Kriitikot Toini Havu ja Timo Tiusanen saavat kukkatervehdyksen Väinö Linnalta, kaktuksen. Seere Salminen viskoo Serp-entiinejä Itu Pillisen eli Taimi Torvisen päälle.
*
Lisää: Ulkomaanosasto nukkuu pöydän alla: "Ei saa herättää ennen klo 18!" Ryyppäävä huippureportteri Arvo Ääri viettää cocktail-partya klo 12-24 o'clock. Missikisatuomari, toimituspäällikkö Juha Nevalainen muotoilee käsipeilin ääressä viiksiään. Toimitussihteerit Jopi Ruotsalainen ja Ape Uimonen tai 'Penninen'. Viljakoiden piirittämä Lauri Viljanen ja pitkä imuke. Okoulkijat takahuoneessa, korj. 'Oikolukijat'. Mutta "poliittiseen kauhukabinettiin" on suljettu Frankensteinin hirviö Seppo Valjakka, kreivi Dracula Heikki Tikkanen sekä myrkkypullon noita KARI. - Joskus yksi kuva vastaisi tuhatta sanaa tai ainakin 140:aa sanaa, miinus 60 Karinkin piirrokseensa  kirjoittamaa, eli siis 80:aa sanaa, joka pyöristettäköön sataan sanaan.
*
Yrjö Niiniluodon kuoltua 1961 työmatkalla Etelä-Afrikassa HS:n vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin 36-v. ylioppilas Teo Mertanen (1925-1992) ja hallinnolliseksi päätomittajaksi oppikoulun keskeyttänyt, Columbian Yliopiston journalismikoulussa vuoden opiskellut, Viikko-Sanomien päätoimittajana ansioitunut 29-v. Aatos Erkko.
*
Vuonna 1966 kolmanneksi päätoimittajaksi nimitettiin Ilta-Sanomien päätoimittaja, ylioppilas Heikki Tikkanen (1930-2012). Hänen isoisänsä setä oli sanomalehti Suomettaren perustaja Paavo Tikkanen ja isänsä Uuden Suomen toimitussihteeri Eino Tikkanen, joka kuoli tapaturmaisesti yöllä työpaikkansa portaikossa. Myös taiteilija Henrik Tikkanen oli sukua.
*
Kun Erkko luopui 1970 päätoimittajan virastaan, 3. päätomittajaksi nimitettiin ylioppilas Keijo Kylävaara (1921-1994), jonka poika on kirjailija Ilkka Kylävaara. Kulttuurista kiinnostunut "Kyylävaara" oli lehden johdon älykkö, tuittupäinen ja helposti proppunsa polttava.
Kirjapainonjohtaja Risto Kavanteen futuristista, synkkää dekkaria 'Viimeinen uutinen' (1970) kutsutaan Keijo Kylävaara -dekkariksi, jota "systemaattinen, analyyttinen ja vähäeleinen" päähenkilö 'Reijo Vaaja' muistuttaa. Olen lukenut tuonkin.
*
Vuonna 1976 ylioppilas Simopekka Nortamosta (1927- 2003) tuli lehden uutistoiminnasta vastaava päätoimittaja. Häntä pidettiin huippulahjakkaana mutta narsistisena henkilönä, kun taas Heikki Tikkanen oli kuulemma pidetty, hienotunteinen herrasmies.
*
Pilapiirtäjä Kari Suomalaisella oli tapana ensin jutella ajankohtaisista asioista Heikki Tikkasen huoneessa, kunnes keksi hyvän idean ja meni piirtämään päivän piirroksen. Kerran Tikkasen ollessa lomalla Kari erehtyi menemään päätoimittaja Simopekka Nortamon huoneeseen, mutta siitä tuli katastrofi. Kari joutui kuuntelemaan tunnin Nortamoa, kun taas Tikkanen oli kuunnellut tuntikausia Karia. (sivu 239).
*
Kylävaaran jäädessä eläkkeelle kutsuttiin 1982 päätoimittajaksi Turun Sanomien päätoimittaja, tohtori Keijo Kalevi Kulha (s.1937), joka jäi 15 vuoden kuluessakin Hesarissa ulkopuoliseksi.
*
Vuonna 1967 oli perustettu Sanomain toimittajakoulu. Ensimmäisen kurssin priimus oli ahkera ja innokas Seppo Kievari (s.1943), joka jäi Aatos Erkon mieleen. Vuonna 1984 ylioppilas Kievari nimitettiin päätoimittajaksi ja häntä pidettiin Erkon sanansaattajana.
*
Heikki Tikkasen jäädessä eläkkeelle 1990 kutsuttiin vastaavaksi päätoimittajaksi ylioppilas Janne Virkkunen (s.1948), joka on Järnefeltin taiteilijaveljesten sukua. Toiseksi päätoimittajaksi Aatos Erkko valitsi urheilutoimittaja, ylioppilas Reetta Meriläisen (s.1950) - VTM Olli Kivinen (1939-2012) oli kieltäytynyt päätoimittajan virasta!
*
Erkko pettyi, kun ei saanut Meriläisestä toivomaansa luottohenkilöä ja viestinviejää (sivu 342), ja yritti uudelleen nimittämällä 1997 päätoimittajaksi myös YTM Heleena Savelan (s.1950). Savela siirtyi HS:n Säätiön yliasiamieheksi 2005, Virkkunen ja Meriläinen eläkkeelle 2010 ja 2011. Heidän seuraajikseen valittiin Mikael Pentikäinen (erotettu 2013) ja Riikka Venäläinen (eronnut 2014).
*
Vuodesta 2013 päätoimittajia ovat Kaius Niemi sekä (vuodesta 2014) Päivi Anttikoski ja Antero Mukka.
*
Lehden parhaan huippukauden päätoimittajaksi ja positiivisimmaksi sankariksi viimeisimmiltä vuosikymmeniltä tuntuu nousevan Heikki Tikkanen, joka piti sanomalehden, järjen, vapauden ja vakauden puolta Aatos Erkon tunteiden joskus melkein hysteerisiä ailahteluja vastaan? Eljaksen suomettunut poika Aatos olisi hädissään vaaran vuosina ennen mädääntyneen kommunismin romahdusta jopa ryhtynyt tukemaan alkoholisoituneen marionetin valintaa tasavallan presidentiksi?
*
***
*
Erkoista aiemmin blogikirjoituksissa:
#116. Ministeri Eljas Erkko ja Hesarin sarjakuvat
#3. Eero Erkko 1860-1927 (toukokuussa 2009)