345. George, Dostojevski, Flint, Linkola, Trout

Dekkarikirjailija Elizabeth Georgen romaanien sanottiin yhdistävän P.D. Jamesin tyylin ja Dorothy Sayersin henkilökuvauksen. Tartuin peräti 450-sivuiseen kirjaan siksi, että rikospaikkana on sisäoppilaitos, jollainen olisi hyvä miljöö "suljetun huoneen arvoitukselle".

Kirja tuntui tavattoman paisutetulta. Voisin kuvitella, että ensin olisi ollut tiivis runko tarinan juonelle, josta on kertynyt tavalliset 250 sivua. Sitten kirjailija on alkanut työntää jokaiseen sopivaan väliin tilkettä, kertomuksen kannalta asiaan kuulumattomia, ylimääräisiä vuoropuheluja tai asuinympäristön epäolennaisten yksityiskohtien kuvauksia. Ei puutu kuin että henkilöt laulaisivat välillä tai lausuisivat runoja.

Syylliseksi paljastuu lopulta oikeaoppisesti joku kirjassa esitellyn oppilas- ja opettajajoukon jäsen. Tai kirjoissa yhä tavallisempaan tapaan syyllisyys on jakautunut usean henkilön kesken. Monesta eri teosta on yhdistynyt yksi kauhea kidutusmurha ilman ohjausta. Kokonaisuus olisi ollut liian vaikea yhden suorittamaksi, vaikka lukija vaistomaisesti jotakin virtuoosimaista hattutemppua odottaakin.

Minusta kiinnostavinta oli miksi tällainen sisäoppilaitos oli yhä toiminnassa? Aikoinaan koulut olivat harvinaisia, siispä kaukana useimpien oppilaiden kodeista. Suomessakin syrjäseudulla, vaikkapa Kainuussa Puolangalla, osa oppilaista asuu koulun asuntolassa, koska päivittäinen kotimatka olisi liian pitkä.

Kirjassa tulee esille toinen syy, jota en ollut ajatellut. Englantilaiset viileät avioparit ajattelevat, että lapset ovat herttaisia ja ilostuttavia 10-11-vuotiaiksi asti, mutta sitten tulevat hankalaan murrosikään, ja muuttuvat oikutteleviksi ja nuriseviksi kiusankappaleiksi? Lähetetäänpä mokomat kasvamaan muualle!

Kolmas syy on luokkakantaisuus. Koulujen oppilaat tulevat samanlaisista, yhtä vauraista perheistä. Nuoret solmivat hyödyllisiä ihmissuhteita kaltaisiinsa nuorukaisiin eli tulevaan menestyvään yläluokkaan, eivätkä tuntemattomiin alaluokan ihmisiin, joilta voisivat saada päähänsä alaluokkaisia ajatuksiakin.

Siinä kuin joku George lähettää poikansa "Bredgar Chambersin" kouluun, jota on itse käynyt, myös hänen ammoiset koulutoverinsa lähettävät omat jälkeläisensä samaan kouluun. Seurapiirit pysyvät pieninä ja rajallisina, piiri pieni pyörii.

Koulujen opettajakunta ei ole missään muussakaan lukemassani sisäoppilaitos-tarinassa tehnyt hyvää vaikutusta. Rehtori on salannut omat huonot opintosaavutuksensa. Opettajakunta on keskinkertaista ellei huonoa. Opettajina täällä paremman puutteessa. Oppilaat saattavat olla riittävän hyviä toistensa perheille. He opettelevat selviytymään keskenään. Isommat saavat pitää pienempiä kurissa. Opitaan yhteiskunnan hierarkkisuus.

7847. George, Elizabeth: Viattomien kesken (Well-Schooled in Murder) suom. Paula Herranen /11.10.2022 (1990) Wsoy 1995 -2,p Sid 447 sivua Oma lk.KD

**

Minulla oli Dostojevskin romaani 'Riivaajat' kahtena eri käännöksenä, vanhempana Otavan kaksiosaisena painoksena kansipaperein ja uudempana Kariston paksuna yksiosaisena. Oli aika valita parempi ja siirtää huonompi kirjaston kierrätyshyllyyn. Tai lukea vihdoin kirja, ja ellei loistava, poistaa jopa molemmat käännökset liian täydestä kirjahyllystä.

Luin käännöksiä vuorotellen, satunnaisin välein kirjaa vaihtaen. Otavan vuoden 1962 painoksen suomennos oli koukeroisempaa, kömpelömpää, pitkävirkkeistä, paljoin pilkuin ja usein sivulausein. En muista enää suomentajaa, sillä vein kirjan jo vaihtoon ja löysi se Pitäjänmäellä hetkessä ottajansa. Finlandia-kirja myy aivan samaa, vastaavassa kunnossa olevaa, 17 eurolla.

Kariston julkaisema Lea Pyykön (1917-2009) suomennos oli mutkat suoriksi oikaiseva. Selkeitä virkkeitä, ainakin aluksi mieluisampaa luettavaa, mutta maltoin välillä vaihtaa laitosta. Kirja jäi minulta puoliväliin kesken Turun Kirjamessujen viikon ajaksi, ja siihen oli vaikea palata: kuka olikaan kuka, henkilöitä oli paljon, venäläisistä nimivariaatioista ja isännimistä puhumattakaan. Luin enemmän puita kuin metsää, siis luin hyviäkin erillisiä kohtauksia, mutta kokonaisuus jäi hämäräksi. (Nobel-kirjailija Naipaul epäili, ettei hänen isänsä ehkä lukenut yhtään kirjaa kokonaan, vaikkakin luki jatkuvasti perheelleen ääneen hyviä kohtauksia eri kirjoista.)

Dostojevski oli varmaankin kirjoittanut polveilevaa jatkokertomusta lehtiin? Odotin ensisijaisesti kertomusta venäläisistä anarkisteista, mutta tuntui että niitä piti odotella kirjan loppupuolelle. Romaanissa mainostettiin esiintyvän kaikki Venäjän ihmistyypit. Niinpä, niitä sun näitä. Avaran sielun anarkiaa, tunteellisia ihmisiä, jotka tekevät mitä päähän pälkähtää.

Putinin hännystely, vastuuntunnottomuus, imperialistinen uho, luonnon ja kulttuurin ja ihmishenkien ja ihmiskunnan tuhosta piittaamaton omahyväinen raaka öykkäröinti on pilannut venäläisten maineen ainakin loppuelämäni ajaksi.

7845. Dostojevski, Fedor: Riivaajat (Besy) suom. Lea Pyykkö. Anarkistit /10.10.2022 (1872) Karisto 1998 -4.p Sid 763 sivua Oma lk.K

***

Dekkarikirjailija Keating keksi kirjoihinsa mainion intialaisen etsivätyypin, Inspector Ghoten, hindun. Idean on ehkä kopioinut Shamini Flint, jonka sankari on turbaanipäinen sikhi, tarkastaja Singh. Seitsemässä sarjan kirjassa (2009-16) Singh matkustaa tutkimaan Singaporesta Malesiaan, Intiaan, Kambodzhaan, Kiinaan... ainoassa lukemassani Balille Indonesiaan.

Flintin kirjassa seurataan tapahtumia muutamien eri ihmisten silmin. Salaisuus ja yllätys on siinä, että lukija ei mitä luultavimmin tule arvanneeksi, että erään musliminaisen kaipaama kadonnut salainen rakastettu on myös eräs kirjassa aivan toiseen porukkaan kuuluva henkilö.

Kirjassa terroristit valmistelevat iskua, jonka Inspector Singh ja hänen australialainen naispuolinen kollegansa toivottavasti onnistuvat viime tipassa estämään? Tavallaan hieman karkea juonirakennelma, kuten useammin nuorten- kuin aikuisten kirjoissa, mutta menettelee joten kuten. Paikallisväriä Balilta olisin kaivannut, se jäi vähäiseksi. Kuala Lumpurissa 1969 syntynyt, Singaporessa asuva, britin nainut malaiji-kirjailijatar varmaankin oli itse kuitenkin Balilla käynyt.

7844. Flint, Shamini: Inspector Singh investigates 2: A Bali Conspiracy Most Foul. /9.10.2022 (2009) Pintkus 2009 Nid 292 sivua Oma lk.KD

****

Kalastaja-luonnonsuojelija Pentti Linkolan (1932-2020) entisen avovaimon (s.1956) muistelmissa kuvataan vaatimatonta kaksihuoneista asuinmökkiä, johon kasaantuu vuosien varrella melkoinen sekalainen tavarakaaos. Pentin kaikkiruokaisuus, jossa pilaantunut ei ole syömäkelvotonta, kerrotaan taas. Naiskuvioista Sirkka Kurki-Suonio. Ikääntymisen aiheuttama ammattikalastuksen lopettaminen.

Joku vieras huomautti villapaitansa olevan huonompikuntoinen kuin Pentin. Silloin Pentti riisui päällimmäisen villapaidan ja alta paljastui kaikkein loppuunkulunein toinen villapaita.

Jussilan kohtalaisen lyhyt listaus Pentin ystävistä oli minulle yllätys: Pertti Salolainen, Kari Rydman, pikkuserkku Anto Leikola, Timo Miettinen (kuka?), sekä joitakin julkisuudelle tuntemattomia, kuten Sääksmäen kirkkoherra ym. 

Onhan TV-toimittaja ("Svengaava Lontoo"), kansanedustaja, ulkomaankauppaministeri, EU-jäsenyysneuvottelija, Kokoomuksen puheenjohtaja, suurlähettiläs, kauppat.maist. Salolainen (s.1940) toki lintuharrastaja ("Merikotka, ei äänioikeutta"), luonto-valokuvaaja sekä Maailman Luonnon Säätiön WWF:n Suomen puheenjohtaja ollut. Stadin kundi, mutta stadistahan Linkolakin alunperin, mitenkähän Linkolalta onnistui stadin slangi?

7849. Jussila, Anneli: Pentti Linkola ja minä. Elämää toisinajattelijan kanssa. (1932/56-2020) /14.10.2022 (2021) Minerva 2021 Sid 221 sivua H37 lk.990.1

*****

Millainen talousoppikirja voisi viihdyttää ihan ketä tahansa lukijaa? - Jack Troutin "Erilaistu tai kuole", koska se on täynnä esimerkkejä kaikille kuluttajille tutuista tuotemerkeistä ja kertoo millä ominaisuudella mikin niistä pyrkii erottumaan edukseen kilpailijoistaan. Gustav Hafren on vielä täydentänyt kansainvälisiä merkkejä pohjoismaisilla ja kotoisilla suomalaisilla.

Troutin "teoria" on aivan yksinkertainen, hän vain höystää sen mehukkailla kuvauksilla. Jotkin esimerkit on aika jo ehtinyt kumoamaan, niin käy aina.

Tunnetuimpia esimerkkejä: Coca Colan kannattaa pysyä iskulauseessa "Aito asia" ja iki-vanhassa maussaan lisäämättä sokeria. "Uusi" eli imelämpi Coke-maku oli floppi. Pepsi Cola puolestaan lisäsi sokeria tai makeutusta ja muuttui makeaakin makeammaksi, joidenkin mielestä siten kilpailijaansa "paremmaksi".

Tutun tarinan mukaan jogurtti oli vain hapannaamaisten terveysintoilijoiden ruokaa, kunnes Ingman Suomessa joskus 1960/1970-luvun taitteessa keksi lisätä pieneen 2 dl:n jogurttipurkkiin kourallisen sokeria, olisikohan ollut 6 palasokerin palan verran.

Ihan mikä tahansa, vaikkapa terva, alkaa maistua hyvältä, jos siihen lisää tarpeeksi paljon eli PALJON sokeria. Tätä sokerijuttua ei ollut Troutin kirjassa, se on omia lempi-teorioitani!

7852. Trout, Jack + Gustav Hafren: Erilaistu tai kuole (Differentiate or Die) suom. Seppo Hyrkäs /17.10.2022 (2003) Edita 2003 Sid 269/284 sivua Oma lk.69.3

.

344. Larni, Sinclair Lewis, Rusi, Geoffrey Cain

Martti Larnin kirjoittama "Neljäs nikama" on pahamaineinen suomalainen romaani, sillä sitä painettiin venäjänkielisenä käännöksenä Neuvostoliitossa kaksi ja puoli miljoonaa, 2'500'000 kpl - enemmän kuin mitään muuta suomalaista kirjaa! Iivana Julman perillisten systeemin suosikki!

Larni oli osuuskauppamies, joka vietti USA:ssa 1950-luvun alussa vuoden. Hän kuvaa vitsikkäästi väännellen, äärimmäisen yliampuvassa satiirissaan Amerikan Yhdysvallat niin kamalaksi yhteiskunnaksi, että Venäjäkin voisi välillä vertailussa kalveta. Franz Kafkan "Amerikka" tulee mieleen, mutta Larnin kirja on kafkamaista ahdistavaa painajaisunta hauskempi.

Suomalainen siirtolainen "Jerry Finn" ryhtyy ilman koulutusta kiropraktikoksi, toisen huijarin opastuksella. Vika löytyy aina potilaan neljännestä nikamasta, alhaalta laskien. Parannustoiminta on ajankäytöllisesti tehokasta, sillä vasemmalla ja oikealla kädellään "tohtori" voi hoitaa kahden asiakkaan selkärankoja symmetrisesti samanaikaisesti!

Jerry nai kauniin potilaan, joka haluaa puolisonsa ottavan heti valtavan suuren henkivakuutuksen, ennen kuin hänen gangsteri-veljensä murhaa miehen. Jerry pakenee poikki mantereen ja kokeilee mm. opettajan ammattia. Oppilaat ovat saaneet vapaan kasvatuksen ja ovat kurittomampia hirviöitä kuin missään lukemassani ikinä.

Opettaja on Amerikan halveksituin ammatti ja ihmisten tietämättömyys ääretöntä. Uusi opettaja kestää luokkaansa vain yhden päivän, selviten juuri ja juuri hengissä.

Amerikkalaiset ovat täynnä itsekehua aineellisista rikkauksistaan ja kyselevät onko Euroopassa radiota tai televisiota, osataanko siellä lukea ja onko Suomi Korean vieressä? Amerikan ihmiset yrittävät yleensä käyttää toisiaan hyväkseen.

Jerrystä tulee levylaulaja ja hän ansaitsee miljoonia. Menestystä riittää vain hetkeksi. Jerry tallettaa ensin säästönsä useaan eri rahalaitokseen, mutta houkuteltuna siirtää rahat korkeimman koron tarjoavaan huijaripankkiin, joka katoaa rahojen kanssa jäljettömiin.

Romaanin luettuaan venäläinen tai neuvostoliittolainen voinee vain kiittää Äiti Venäjää ja Jumalan Äitiä, että saa asua takapajuisessa aasialaisessa tyranniassa, jossa ongelmat ovat hänelle ennestään tutut ja muuttumattomat.

7853. Larni, Martti: Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan. Jerry Finn kiropraktikko USA. NL2,5M /18.10.2022 (1957) Tammi 1980 -7.p Sid 268 sivua Oma lk.K

**

"Babbitt" on Sinclair Lewisin kuuluisa satiiri keskiluokkaisesta amerikkalaisesta kiinteistönvälittäjästä perheineen, julkaistu 1922 ja kuvailee vuotta 1920, jolloin Harding valitaan presidentiksi. Lewis sai kirjallisuuden Nobelin ensimmäisenä amerikkalaisena, vuonna 1930.

Lukiessani alkupuolta, jossa kuvataan ensiksi yhtä päivää 46-vuotiaan yrittäjän George F. Babbittin elämässä, olin todella innostunut! Kehuin romaania aikakoneeksi tasan sata vuotta taaksepäin ja aioin lukea pian muutkin Lewisin kirjat! Kirjan puolivälissä tuntui pieni notkahdus mielenkiinnossa, mutta loppupuoli oli taas nousua parempaan. Oli jännityselementtejäkin: Georgen paras ellei ainoa ystävä ampui vaimonsa, taikka vaimoaan, ja joutui vankilaan.

Babbittin maailma on yhtä aikaa tuttu ja erilainen. Esimerkiksi kolme lasta on kasvatettu vapaasti ja 17-vuotias kiistelee isänsä kanssa ruokapöydässä uuden auton ostosta. Poika haluaisi modernin umpiauton, Sedanin, kuten naapurilla, mutta isä pitää perinteisestä avoautosta, jonka kuomun voi hyvällä säällä laskea alas!

Tapahtumapaikkana on puolen miljoonan asukkaan "Zenith" ja sen vauras esikaupunki jossakin Minnesotan, Wisconsinin tai Michiganin kulmilla. Vahvin ehdokas keksityn kaupungin esikuvaksi on Ohion Cincinnati. George Babbitt johtaa appensa kanssa puoliksi omistamaansa muutaman kiinteistönvälittäjän toimistoa. Kaupungin liikemiehet kuuluvat jompaankumpaan kahdesta kerhosta, joista arvokkaampaan Babbittia ei ole suositeltu.

Perheet käyvät toistensa luona kutsuilla ja lomailevat luonnonkauniissa Mainessa, perheenpäät mielellään kalastellen. Vanhin tytär seurustelee ja avioituu.

Babbitt innostuu Republikaanisen puolueen politiikasta ja menestyy vaalipuhujana. Tutustuminen ammattiyhdistys-sosialistiksi kääntyneeseen opiskelutoveriin käännyttää Georgen liberaaliksi, mutta karkottaa asiakkaita ja entiset kaverit. Liberaali kausi jää väliaikaiseksi. "Babbittista" on tullut Amerikassa synonyymi mukautuvalle konformistille taikka omahyväiselle poroporvarille.

7850. Lewis, Sinclair: Babbitt. Suom. Eino Voionmaa. /15.10.2022 (1922) Wsoy 1968 -3.p tark. Nid 376 sivua. Taskukirjasto-72 Oma lk.K

***

Historia on rikoskertomus. Alpo Rusin tutkimukset kertaavat Suomen suomettumista, viimeksi KGB:n poliittista sotaa Suomessa 1982-91, Koiviston presidenttikaudella. Rusin kirjoista löytyy epäiltyjen henkilöluetteloita, kuten Tiitisen listalle oletettuja? 

Poliitikkoja, joilla oli yhteyksiä Stasiin, DDR:n salaiseen poliisiin: DDR:n salanimi "Boris" oli Jouko Jokisalo. "Kati" oli Riitta Juntunen. "Melone" oli Mikko Elo. Stasin "Mantel" sekä KGB:n "Jan" oli Jaakko Tapani Laakso (v. 1973-89).

Yhteyksiä Stasiin pitivät myös mm. I-C. Björklund, Jorma Kalela, Osmo Kock, Marjatta Laires, Riitta Myller, Veijo Olavi Puhjo, Johannes Pakaslahti, Ulf Sundqvist, Vappu ja Ilkka Taipale, Pirkko Saisio, Pentti Tiusanen, Rauno Viemerö, Jouko Kajanoja, Kaisa Korhonen, Eero Heinäluoma, Kirsti Lintonen, Ulpu Iivari, Arto Mansala, Kalevi Sorsa. Paavo Lipponen, Jaakko Laajava, Jaakko Blomberg, Erkki Tuomioja, Matti Ahde, Esko-Juhani Tennilä, Taisto Sinisalo, Tarja Halonen, Ilkka Kanerva. (s.339-340)

Suomettumisen pohjakosketuksia: maaliskuun vaalien 1991 jälkeen 25 tunnettua suomalaista vetosi Norjan pääministeriin Gro Harlem Brundtlandiin, jotta törkeästä vakoilusta KGB:n hyväksi tuomittu Arne Treholt vapautettaisiin!: mm. Erkki Tuomioja, Pekka Haavisto, Raimo Väyrynen, Osmo Apunen, P O Träskman, Marja-Leena Mikkola, Erno Paasilinna, Jutta Zilliacus ja Bengt Ahlfors. Jo vuotta aiemmin Treholtin vapauttamista olivat anoneet mm. Anu Kaipainen, Christer Kihlman, Matti Wuori, Kaarlo Tuori, Claes Andersson, Erkki Pulliainen. (sivu 300)

7854. Rusi, Alpo: Kremlin kortti. KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991. /19.10.2022 (2022) Docendo 2022 Sid 368 ivua H37 lk.325.109

****

Vasemmistolais-tuttu ehdotti, että "Puten" pitäisi sotimisen sijasta kehittää kotimaansa taloutta. Eihän sellainen onnistu, kun systeemi on väärä, kun ei ole vapautta eikä oikeusvaltiota.

Mafia on hallinnut vuosisatoja Sisiliaa ja pitänyt sen köyhänä. Miksi Capo di Capoa tai Mafian kummisetää kiinnostaisi toisten vaurastuminen, sehän uhkaisi systeemiä eli omaa valta-asemaa.

Keisarien, kuninkaiden ja aateliston aikaan tärkeintä oli sotilaskunnia. Taloudesta ei ymmärretty mitään ennen valistusta ja yrittämisen vapautta. Putinit elävät takapajuisessa menneisyydessä sotaisia historiankirjoja selaillen.

Liikemies yrittää ensisijaisesti omaksi edukseen eikä muiden takia. Vapauden ja laillisuuden oloissa syntyy kilpailua ja kehitystä. Venäjällä valjastettiin luonnonvarat ja ne jaettiin oligarkkien ja kolhoosi-kihojen kesken. Talous on Venäjällä valmis ja pysyvä, ei kilpailua, ei edistystä, ei muutosta.

*****

Toisen maailmansodan päätyttyä ja Neuvostoliiton imperiumin levittäydyttyä Eurooppaan George Orwell (1903-50) kirjoitti ennustuksen ja satiirin tulevaisuuden hirvittävästä totalitaarisesta valtiosta. Sellainen ei ollut täysin toteutunut vielä "Orwellin Vuonna 1984" ja kommunismin romahdus 1989-91 loi toiveikkuutta, ettei moista enää ikinä tulisikaan.

Varoitus ei ole kuitenkaan mennyt perille kauempana Keski-Euroopasta, ellei suorastaan tullut esikuvaksi "aasialaisuuden" filosofeille, Kiinassa ja Venäjällä.

Pohjois-Koreasta ja Kiinan muutoksesta 2000-, 2010-, 2020-luvuilla on kirjoitettu toinen toistaan kauhistuttavampia reportaaseja. Kiinan kaupungit on peitetty valvontakameroilla, "isoveli valvoo" kaikkialla. Jokaisessa korttelissa tai talossa on virallinen naapurikyttä kymmentä asuntoa kohti. Hän voi olla eläkettä nauttiva mummo, joka raportoi viranomaisille kaikista "poikkeamista" naapurien käytöksessä. Han-kiinalaiset ovat sulkeneet uiguurien vähemmistökansan keskitysleireille. Miten aasialaiset sopeutuvat orjuuteen, kapinoimatta tai vaihtoehtoisesti tekemättä joukkoitsemurhaa?

7838. Cain, Geoffrey: Totaalinen poliisivaltio. Kiinan valvontakoneisto (The Perfect Police State) suom. Riina Vuokko /14.9.2022 (2022) Atena 2022 Sid 313/352 sivua H37 lk.323

.