Dekkarikirjailija Elizabeth Georgen romaanien sanottiin yhdistävän P.D. Jamesin tyylin ja Dorothy Sayersin henkilökuvauksen. Tartuin peräti 450-sivuiseen kirjaan siksi, että rikospaikkana on sisäoppilaitos, jollainen olisi hyvä miljöö "suljetun huoneen arvoitukselle".
Kirja tuntui tavattoman paisutetulta. Voisin kuvitella, että ensin olisi ollut tiivis runko tarinan juonelle, josta on kertynyt tavalliset 250 sivua. Sitten kirjailija on alkanut työntää jokaiseen sopivaan väliin tilkettä, kertomuksen kannalta asiaan kuulumattomia, ylimääräisiä vuoropuheluja tai asuinympäristön epäolennaisten yksityiskohtien kuvauksia. Ei puutu kuin että henkilöt laulaisivat välillä tai lausuisivat runoja.
Syylliseksi paljastuu lopulta oikeaoppisesti joku kirjassa esitellyn oppilas- ja opettajajoukon jäsen. Tai kirjoissa yhä tavallisempaan tapaan syyllisyys on jakautunut usean henkilön kesken. Monesta eri teosta on yhdistynyt yksi kauhea kidutusmurha ilman ohjausta. Kokonaisuus olisi ollut liian vaikea yhden suorittamaksi, vaikka lukija vaistomaisesti jotakin virtuoosimaista hattutemppua odottaakin.
Minusta kiinnostavinta oli miksi tällainen sisäoppilaitos oli yhä toiminnassa? Aikoinaan koulut olivat harvinaisia, siispä kaukana useimpien oppilaiden kodeista. Suomessakin syrjäseudulla, vaikkapa Kainuussa Puolangalla, osa oppilaista asuu koulun asuntolassa, koska päivittäinen kotimatka olisi liian pitkä.
Kirjassa tulee esille toinen syy, jota en ollut ajatellut. Englantilaiset viileät avioparit ajattelevat, että lapset ovat herttaisia ja ilostuttavia 10-11-vuotiaiksi asti, mutta sitten tulevat hankalaan murrosikään, ja muuttuvat oikutteleviksi ja nuriseviksi kiusankappaleiksi? Lähetetäänpä mokomat kasvamaan muualle!
Kolmas syy on luokkakantaisuus. Koulujen oppilaat tulevat samanlaisista, yhtä vauraista perheistä. Nuoret solmivat hyödyllisiä ihmissuhteita kaltaisiinsa nuorukaisiin eli tulevaan menestyvään yläluokkaan, eivätkä tuntemattomiin alaluokan ihmisiin, joilta voisivat saada päähänsä alaluokkaisia ajatuksiakin.
Siinä kuin joku George lähettää poikansa "Bredgar Chambersin" kouluun, jota on itse käynyt, myös hänen ammoiset koulutoverinsa lähettävät omat jälkeläisensä samaan kouluun. Seurapiirit pysyvät pieninä ja rajallisina, piiri pieni pyörii.
Koulujen opettajakunta ei ole missään muussakaan lukemassani sisäoppilaitos-tarinassa tehnyt hyvää vaikutusta. Rehtori on salannut omat huonot opintosaavutuksensa. Opettajakunta on keskinkertaista ellei huonoa. Opettajina täällä paremman puutteessa. Oppilaat saattavat olla riittävän hyviä toistensa perheille. He opettelevat selviytymään keskenään. Isommat saavat pitää pienempiä kurissa. Opitaan yhteiskunnan hierarkkisuus.
7847. George, Elizabeth: Viattomien kesken (Well-Schooled in Murder) suom. Paula Herranen /11.10.2022 (1990) Wsoy 1995 -2,p Sid 447 sivua Oma lk.KD
**
Minulla oli Dostojevskin romaani 'Riivaajat' kahtena eri käännöksenä, vanhempana Otavan kaksiosaisena painoksena kansipaperein ja uudempana Kariston paksuna yksiosaisena. Oli aika valita parempi ja siirtää huonompi kirjaston kierrätyshyllyyn. Tai lukea vihdoin kirja, ja ellei loistava, poistaa jopa molemmat käännökset liian täydestä kirjahyllystä.
Luin käännöksiä vuorotellen, satunnaisin välein kirjaa vaihtaen. Otavan vuoden 1962 painoksen suomennos oli koukeroisempaa, kömpelömpää, pitkävirkkeistä, paljoin pilkuin ja usein sivulausein. En muista enää suomentajaa, sillä vein kirjan jo vaihtoon ja löysi se Pitäjänmäellä hetkessä ottajansa. Finlandia-kirja myy aivan samaa, vastaavassa kunnossa olevaa, 17 eurolla.
Kariston julkaisema Lea Pyykön (1917-2009) suomennos oli mutkat suoriksi oikaiseva. Selkeitä virkkeitä, ainakin aluksi mieluisampaa luettavaa, mutta maltoin välillä vaihtaa laitosta. Kirja jäi minulta puoliväliin kesken Turun Kirjamessujen viikon ajaksi, ja siihen oli vaikea palata: kuka olikaan kuka, henkilöitä oli paljon, venäläisistä nimivariaatioista ja isännimistä puhumattakaan. Luin enemmän puita kuin metsää, siis luin hyviäkin erillisiä kohtauksia, mutta kokonaisuus jäi hämäräksi. (Nobel-kirjailija Naipaul epäili, ettei hänen isänsä ehkä lukenut yhtään kirjaa kokonaan, vaikkakin luki jatkuvasti perheelleen ääneen hyviä kohtauksia eri kirjoista.)
Dostojevski oli varmaankin kirjoittanut polveilevaa jatkokertomusta lehtiin? Odotin ensisijaisesti kertomusta venäläisistä anarkisteista, mutta tuntui että niitä piti odotella kirjan loppupuolelle. Romaanissa mainostettiin esiintyvän kaikki Venäjän ihmistyypit. Niinpä, niitä sun näitä. Avaran sielun anarkiaa, tunteellisia ihmisiä, jotka tekevät mitä päähän pälkähtää.
Putinin hännystely, vastuuntunnottomuus, imperialistinen uho, luonnon ja kulttuurin ja ihmishenkien ja ihmiskunnan tuhosta piittaamaton omahyväinen raaka öykkäröinti on pilannut venäläisten maineen ainakin loppuelämäni ajaksi.
7845. Dostojevski, Fedor: Riivaajat (Besy) suom. Lea Pyykkö. Anarkistit /10.10.2022 (1872) Karisto 1998 -4.p Sid 763 sivua Oma lk.K
***
Dekkarikirjailija Keating keksi kirjoihinsa mainion intialaisen etsivätyypin, Inspector Ghoten, hindun. Idean on ehkä kopioinut Shamini Flint, jonka sankari on turbaanipäinen sikhi, tarkastaja Singh. Seitsemässä sarjan kirjassa (2009-16) Singh matkustaa tutkimaan Singaporesta Malesiaan, Intiaan, Kambodzhaan, Kiinaan... ainoassa lukemassani Balille Indonesiaan.
Flintin kirjassa seurataan tapahtumia muutamien eri ihmisten silmin. Salaisuus ja yllätys on siinä, että lukija ei mitä luultavimmin tule arvanneeksi, että erään musliminaisen kaipaama kadonnut salainen rakastettu on myös eräs kirjassa aivan toiseen porukkaan kuuluva henkilö.
Kirjassa terroristit valmistelevat iskua, jonka Inspector Singh ja hänen australialainen naispuolinen kollegansa toivottavasti onnistuvat viime tipassa estämään? Tavallaan hieman karkea juonirakennelma, kuten useammin nuorten- kuin aikuisten kirjoissa, mutta menettelee joten kuten. Paikallisväriä Balilta olisin kaivannut, se jäi vähäiseksi. Kuala Lumpurissa 1969 syntynyt, Singaporessa asuva, britin nainut malaiji-kirjailijatar varmaankin oli itse kuitenkin Balilla käynyt.
7844. Flint, Shamini: Inspector Singh investigates 2: A Bali Conspiracy Most Foul. /9.10.2022 (2009) Pintkus 2009 Nid 292 sivua Oma lk.KD
****
Kalastaja-luonnonsuojelija Pentti Linkolan (1932-2020) entisen avovaimon (s.1956) muistelmissa kuvataan vaatimatonta kaksihuoneista asuinmökkiä, johon kasaantuu vuosien varrella melkoinen sekalainen tavarakaaos. Pentin kaikkiruokaisuus, jossa pilaantunut ei ole syömäkelvotonta, kerrotaan taas. Naiskuvioista Sirkka Kurki-Suonio. Ikääntymisen aiheuttama ammattikalastuksen lopettaminen.
Joku vieras huomautti villapaitansa olevan huonompikuntoinen kuin Pentin. Silloin Pentti riisui päällimmäisen villapaidan ja alta paljastui kaikkein loppuunkulunein toinen villapaita.
Jussilan kohtalaisen lyhyt listaus Pentin ystävistä oli minulle yllätys: Pertti Salolainen, Kari Rydman, pikkuserkku Anto Leikola, Timo Miettinen (kuka?), sekä joitakin julkisuudelle tuntemattomia, kuten Sääksmäen kirkkoherra ym.
Onhan TV-toimittaja ("Svengaava Lontoo"), kansanedustaja, ulkomaankauppaministeri, EU-jäsenyysneuvottelija, Kokoomuksen puheenjohtaja, suurlähettiläs, kauppat.maist. Salolainen (s.1940) toki lintuharrastaja ("Merikotka, ei äänioikeutta"), luonto-valokuvaaja sekä Maailman Luonnon Säätiön WWF:n Suomen puheenjohtaja ollut. Stadin kundi, mutta stadistahan Linkolakin alunperin, mitenkähän Linkolalta onnistui stadin slangi?
7849. Jussila, Anneli: Pentti Linkola ja minä. Elämää toisinajattelijan kanssa. (1932/56-2020) /14.10.2022 (2021) Minerva 2021 Sid 221 sivua H37 lk.990.1
*****
Millainen talousoppikirja voisi viihdyttää ihan ketä tahansa lukijaa? - Jack Troutin "Erilaistu tai kuole", koska se on täynnä esimerkkejä kaikille kuluttajille tutuista tuotemerkeistä ja kertoo millä ominaisuudella mikin niistä pyrkii erottumaan edukseen kilpailijoistaan. Gustav Hafren on vielä täydentänyt kansainvälisiä merkkejä pohjoismaisilla ja kotoisilla suomalaisilla.
Troutin "teoria" on aivan yksinkertainen, hän vain höystää sen mehukkailla kuvauksilla. Jotkin esimerkit on aika jo ehtinyt kumoamaan, niin käy aina.
Tunnetuimpia esimerkkejä: Coca Colan kannattaa pysyä iskulauseessa "Aito asia" ja iki-vanhassa maussaan lisäämättä sokeria. "Uusi" eli imelämpi Coke-maku oli floppi. Pepsi Cola puolestaan lisäsi sokeria tai makeutusta ja muuttui makeaakin makeammaksi, joidenkin mielestä siten kilpailijaansa "paremmaksi".
Tutun tarinan mukaan jogurtti oli vain hapannaamaisten terveysintoilijoiden ruokaa, kunnes Ingman Suomessa joskus 1960/1970-luvun taitteessa keksi lisätä pieneen 2 dl:n jogurttipurkkiin kourallisen sokeria, olisikohan ollut 6 palasokerin palan verran.
Ihan mikä tahansa, vaikkapa terva, alkaa maistua hyvältä, jos siihen lisää tarpeeksi paljon eli PALJON sokeria. Tätä sokerijuttua ei ollut Troutin kirjassa, se on omia lempi-teorioitani!
7852. Trout, Jack + Gustav Hafren: Erilaistu tai kuole (Differentiate or Die) suom. Seppo Hyrkäs /17.10.2022 (2003) Edita 2003 Sid 269/284 sivua Oma lk.69.3
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti