torstai 29. marraskuuta 2018

267. Ulkomaankirjeenvaihtaja Lennon

YLE:n ulkomaankirjeenvaihtajan kiinnostavat muistelmat:
Eeva Lennon: "Eeva Lennon, Lontoo" (Karisto 2018)
.
Ulkomaankirjeenvaihtajan ammatti on aina kuulostanut yhdeltä toimittajantyön huipulta. (Perinteisesti Hesarinkin päätoimittajien ansioluetteloon on kuulunut aiempi kausi jossakin metropolissa ulkomaankirjeenvaihtajana.)
.
Toimittaja Laura Pekonen on vuonna 2005 tehnyt tiedotusopin pro gradun Tampereen Yliopistoon aiheesta "Suomalaiset Yhdysvaltain kirjeenvaihtajat 1966-2003". Nythän Laura Saarikoski (os. Pekonen) on itse lopettelemassa neljän vuoden kautta Hesarin kirjeenvaihtajana USA:ssa. Tarkoituksellakohan hankki 10 vuotta aikaisemmin erityistä pätevyyttä tulevaisuudessa havittelemaansa tehtävään?
.
Varmaan monet muistamme radiosta ja telkkarista vuosikymmenten ajalta Eeva Lennonin intonaation ja heleän äänen? "Eeva Lennon, Lontoo".
.
Näyttelijä Elina Salo, "Pikku-Myy" ja "Komisario Palmun erehdyksen" Airi Rykämö, on Eeva Lennonin paras ystävä ja koulukaveri Helsingin SYK:sta, vähän saman oloinenkin. Pitkin kirjaa Eeva mainitsee "Elinasta", tarkoittaen Elina Saloa. Elina Salon puoliso on arkkitehti Pertti Maisala, mitä moni ei tiedä. Elina oli koulussa kova kepposten tekijä. Myös Maikkarin uutisankkuri Leena Kaskela (entinen TV-kuuluttaja Leena Rousek) oli Eevan luokkatoveri! SYK.
.
Eeva Lennon täyttää itsenäisyyspäivänä 82 vuotta, syntyi 6.12.1936. Hän kirjoittaa edelleen Demariin eli Demokraattiin (SDP) ja myös Talouselämästä muistan hänen juttujaan edelleen viime vuosiltakin, vaikkapa  Thomas Pikettystä (s.1971).
.
Teini-iässä vitsailimme, onko Eeva jotakin sukua Beatlesin John Lennonille?
.
Eeva on irlantilaisen journalistin Peter Lennonin (1930-2011) leski. Tytär töissä BBC:ssä, poika brittiläisessä maakuntalehdessä Kentissä. Peter kirjoitti hyvissä lehdissä: Manchester Guardian, BBC, Sunday Times, lopuksi palasi Guardianiin. (Lontoon isoista laatulehdistä Times, Telegraph, Financial Times, Independent, säätiön omistama Guardian on vapaamielisin.)
.
Eeva Lennon aloitti Ylen kirjeenvaihtajana Pariisissa jo 1963-64, sai potkut säästösyistä, sitten Uuden Suomen Pariisin kirjeenvaihtaja "Reporadion ajan" 1965-70, sitten pääsi lopullisesti takaisin Yleen freelancerina, kirjoitti samalla myös Demariin, Palkkatyöläiseen ja Talouselämään.
.
Uusi Suomi oli 1960-luvulla melko liberaali ennen kuin Pentti Poukka tuli päätoimittajaksi. Siellä oli mm. Pekka Tarkka ja Aarne Tanninen. Eeva kehuu, että Uuden Suomen levikki nousi 1968, kun hän kirjoitti Pariisin opiskelija-mellakoista enemmän ja paremmin kuin kilpailijat, Ylessä Knud Möller ja Hesarissa Lauri Karen tai Veikko I Pajunen. - "Katukivien alla on hiekkaranta" tunnelmoi graffiti-aforismi 1968...
.
Eeva Lennon ei ole koskaan halunnut avautua yksityiselämästään, vain yksi haastattelu naistenlehdessä koskaan. Muistelmakirjassakin pääosassa on ensin Charles de Gaullen Ranskan tapahtumat 1960-luvulla ja sitten Thatcherin ym. Britannia. Valaisevaa, en ole kaikesta samaa mieltä, mutten vastakkaistakaan.
.
Eeva Karikoski syntyi ns. kultalusikka suussa, ei erityisesti aineellisesti vaan kulttuurillisesti rikkauteen. Eevan äiti Astrid oli töissä Pariisin suurlähetystössä, kun Mika Waltarin äiti pyysi tätä katsomaan vähän Pariisissa 19-vuotiaan Mika-pojan perään. Mika rakastui 26-vuotiaaseen Astridiin, josta tuli naispäähenkilö "Caritas" Mikan läpimurtoromaaniin 'Suuri Illusioni', jonka kolmiodraaman "maisteri Hellas" muistuttaa Tulenkantaja Olavi Paavolaista ja "toimittaja Hart" Mikaa itseään. Kiihkeää ajankuvaa 1928.
.
Eeva Karikosken isä oli STK:n toimitusjohtaja, eversti V A M Karikoski (1899-1958). Eeva kirjoittaa Väinö-isästään hyvin myönteisesti ja katsoo tämän olleen edistyksellinen Suomen Työnantajain Keskusliitossa.
.
Eevan pikkusisko Kaisa Karikoski oli 1960/70-luvun radikaaleja, esiintyi mm. julkkisten Ei-EEC -listalla ja oli jäsen Neuvostoliiton imperialismia tukeneessa 'Toimittajaliitossa'. Isosisko Riitta, mm. kalastaja Pentti Linkolan luokkatoveri, ei ole tainnut näkyä julkisuudessa.
.
Eevan ystäväpiirissä oli nuorena erityisesti demareita, esim. Paavo Lipponen perheineen, Arvo Salo, Pauli Burman, Kalevi ja Irene Sorsa (Sorsathan olivat 1960-luvulla Pariisissa).
.
Pauli Burman (1933-2012) oli Demarin päätoimittaja 1968-74, jolloin sai potkut, koska kieltäytyi erottamasta pakinoitsija Simppaa, vaikka Kekkonen käski simputtaa Simppaa. Seuraaja Aimo Kairamo antoi heti Simo Juntuselle kenkää. Simppa sai vielä paikan Suomen Kuvalehdestä, johon nimimerkki Liimatainen eli Kekkonen lakkasi sen jälkeen kirjoittamasta.
.
Eevan avioituessa Pariisissa 1962 virallisina todistajina olivat kirjailija Pentti Holappa ja tämän elämänkumppani runoilija Olli-Matti Ronimus.
.
"Kommunisteja ystävistäni ei ollut kuin Pertti 'Lande' Lindfors". Eeva editoi filosofi Lindforsin (1927-2007) väitöskirjan, kun sen kieliasu oli niin huono, ettei sitä voitu sen takia hyväksyä. "Taistolaisuutta en ymmärrä ollenkaan!" Eeva sanoo.
.
Eeva kirjoittaa hyvin positiivisesti tuntemistaan ihmisistä, vaikka yleensä muistelmissa on tapana kostaa potut pottuiluna. Negatiivisesti Eeva kirjoittaa vain Hesarin sovinistisesta kolumnistista Matti Paavonsalosta (s.1934), jonka hampaissa olivat kaikki YLEn naiskirjeenvaihtajat, Eeva ja Victoria Schultz (New York) ym. sekä professori K A Telarannasta, joka sanoi: "Naiset eivät ymmärrä oikeustieteestä mitään!"
.
Matti Paavonsalo muisteli Hesarin kolumnissaan 1950-luvulta "Vanhan kuppilan kahta söpöläistä" (sic), joista toinen oli puolustusvoimain komentajan "kenraali Heiskasen tytär ja toinen eversti Karikosken tytär".
.
(Mä muistan Paavonsalon jutuista yhden: "Meitä on spedetty", jossa valitti, että telkkari näyttää koko kesän 1960-luvun spede-filmejä. Kertoi silloinkin opiskelumuistojaan: joku sanoi että pitää tutustua yhteen ylioppilas Pasaseen, se on hirveen hauska! Yhteisellä autokyydillä Spede neuvoi, että kynnet saa lyhennettyä kun puristaa ne auton sivuikkunan väliin ja se oli muista hauskaa, kun Spede aina keksi...)
.
K A Telaranta (1915-2002) ehti olla minunkin oikeustieteen opettajiani runsaat 20 vuotta Eevaa myöhemmin. Kaarlo Armas oli vitsailija, suu messingillä aina - ettei vain Eeva ottanut läppää liian tosissaan? (Esim. Vapiksen rehtori, englannin opettaja Nils Mattsen sanoi: "Älkää yrittäkö kuunnella kielikorvaanne, Teillä Ei Ole mitään kielikorvaa!!!" Niinhän jotkut opettajat runttaavat.)
.
Muistelenpa K A Telarantaa, hän kertoi tarinoita: "Lentokoneessa vieressäni nuori nainen alkoi nyyhkyttää... keskustelimme, hän oli mennyt ulkomailla naimisiin, tuli ero, nyt palasi tyhjin käsin, lapsi jäi isälle" - "Olisi kannattanut avioitua Suomessa, koska Suomen lainsäädäntö..." Telaranta johdatteli elämyksellisesti asiaan.
.
Eeva tunsi Vanhalla Ylioppilastalolla kaikki aikalaisensa, paitsi Pentti Saarikosken, johon ei halunnut tutustua, koska oli kuullut että se on ilkeä. "Mutta kaikki miehet joista olin kiinnostunut olivat jo naimisissa." Sitten hän tapasi Peter Lennonin Pariisissa.
.
Eeva tuli ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja opiskeli lainopin kandidaatiksi (1960) sekä kiinnostui sosiologiasta ja luki myös valtiotieteen maisteriksi (1963). Opiskelu on helppoa joillekuille?
.
Eeva kuuli, että (20 vuotta vanhempi) Ylen kirjeenvaihtaja "täällä Jussi Himanka, New York" sai enemmän palkkaa. Eeva valitti, että hänellä on kaksi loppututkintoa, ja sai sen jälkeen yhtä paljon kuin ekonomi Jussi Himanka (1918-87).
.
Ylen toimittajista Eeva kirjoittaa positiivisimmin Arvi Lindistä ja Eva Polttilasta.
.
Erkki Toivasen kanssa oli ensiksi huonot välit, mutta sitten erittäin hyvät. Erkin kanssa he olivat eri mieltä Thatcheristä, jota Erkki ihaili. Erkki pelkäsi Eevan havittelevan hänen paikkaansa Ylen Lontoon kirjeenvaihtajana, vaikka Eeva halusi nimenomaan olla freelancer kakkoskirjeenvaihtaja, jottei tarvitsisi muutaman vuoden välein vaihtaa toiseen kaupunkiin, koska Peter Lennonin työpaikka oli vakiintunut Lontooseen. Erkki Toivasen äiti oli virolainen, joten Erkki vihasi Neuvostoliittoa. Erkin elämänkumppani oli älykkö tummaihoinen karibialainen journalisti-mies, minkä kollegat salasivat julkisuudelta. Eeva ei halunnut tehdä kuninkaallisten hää-juttuja; Erkki hoiti sellaiset mielellään.
.
Eeva kirjoittaa elämästään aika reippaasti, kuin joku Peppi Pitkätossu. Esim. "Sitten äiti tuli hulluksi ja mun piti palata kotiin katsomaan pikkusiskon perään. Onneksi äiti kuitenkin pääsi parin kuukauden päästä mielisairaalasta kotiin" (muistinvarainen lainaus).
.
Eevan isä poltti ja joi liikaa ja kuoli 58-vuotiaana. "Lapsena heräsin meteliin olohuoneesta, kävin katsomassa, siellä oli Kekkonen ryyppäämässä isän kanssa." Kun Eeva haastatteli nuorena Pariisissa Kekkosta, oli yhteisiä tuttuja. Eeva pettyi kun Kekkonen jutteli nuorelle naiselle suomalaisista malleista Pariisissa ja näiden avioliitoista ulkomaalaisten kanssa kuten Armi Kuuselan, vaikka Eevaa kiinnostivat valtiolliset asiat.
.
Avioituminen Pariisissa 1962 irlantilaisen katolilaisen kanssa oli niin hankalaa erityisesti Ranskan valtion ja myös Suomen valtion byrokratian takia, että ainoa positiivinen taho oli Eevan ev.lut. seurakunta Suomessa - jonka johdosta Eeva mainitsee pysyneensä aina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä.
.
Peter oli katolilainen vain muodollisesti, mutta anoppi oli harras katolilainen. Toimittaja Peterin kanssa Eevalla oli samat kiinnostuksenkohteet. Heillä kävi kylässä vaikkapa Samuel Beckett, joka kertoi ettei hänen näytelmänsä Godot ole God, vaikka jotkut arvelevat.
.
Mitään elämänfilosofiaa tai suuria elämyksiä en Eeva Lennonin elämäkerrasta löytänyt tai ei jäänyt mieleeni? Eeva Lennon on vähän kuin opettaja tai professori, joka haluaa selittää maailman asiat muille, muttei ala itse runoilla kaunokirjallisuutta omista tunteistaan. Oma elämä tuntuu sujuneen oman mielen mukaan. Eeva mainitsee suomalaisesta kulttuurista oppineensa ajatuksen olla oman onnensa seppä. (Tuota ei pitäisi sotkea siihen, että kenenkään tulisi "jäädä oman onnensa nojaan"). Eeva tuntuu voineen tehdä mitä on halunnut? Voittamattomia esteitä ei tullut eteen, vaan haluamansa oli mahdollista?
.
Etsin kirjabloggaajien juttuja Eeva Lennonin muistelmista. Löytyi toimittaja Jorma Mellerin kirjoittama (runoilija Arto Mellerin veli). Jorma Melleri äkkäsi Lennonin tekstistä muutaman virheen, muttei kahta minun silmiini iskenyttä: Minihameen keksijän Mary Quantin ja näyttelijä Albert Finneyn nimet oli kirjoitettu väärin (Quint ja Finnie), iskivät minun kielikorvaani heti, mutta Karistolla ei ollut huomattu.