maanantai 1. elokuuta 2016

219. Vailla vakinaista asuntoa, Englannissa

Kiinnostava kertomus kulkurielämästä, 2010-luvun Britanniassa:
.
(6554.) Carroll, Charlie: No Fixed Abode. A journey through Homelessness from Cornwall to London. (2011-12) Preamble (johdanto), Cornish coast, Devonshire roads, Bristol streets, Wessex waterways, London streets, tent, Occupy London. 29.7.2016 (2013) Summersdale 2013 N 283 s. V60 lk.45.1
.
Cornwallilainen opettaja ja aviomies Charlie Carroll lähtee kotoaan pariksi kuukaudeksi kävelymatkalle. Hän miettii ensiksi suuntaa - no tietenkin Lontooseen! - jäädäkseen asumaan kadulle ja telttailemaan Occupy London -protestiliikkeen kanssa. Esikuvina ovat George Orwell ja Jack London.
.
Kuten matkakirjoissa monesti käy, kohdatut erilaiset ihmiset varastavat lukijan huomion maisemahavainnoilta. Maaseudulla Carroll telttailee piilopaikoissa, mutta kaupungeissa hän yrittää etsiä toisten asunnottomien seuraa.
.
Vaarana matkan varrella ovat juopottelevat nuorisojengit, jotka saattavat pahoin aikein seurata huonoihin lumppuihin asunnottomaksi kulkuriksi pukeutunutta opettajamiestä, joka ei ole isokokoinen. Rannalla kolme jätkää yrittää 'ostaa' ja ryöstää häneltä keittimen. Toisaalla lukijan hengitys tihenee kuin trillerissä Carrollin paetessa kanavan varrella jäljessään seuraavaa väkivallan vaaraa, josta ei lopulta tiedä, oliko se todellinen. Alikulkutunnelissa Carrollia uhkaillaan tarjouksella, josta on vaikea saada kieltäydyttyä, huumekaupasta velaksi.
.
Kaupungeissa Carroll tutustuu katujen kerjäläisiin ja 'Big Issuen' myyjiin. Hänen ongelmansa on sivistynyt aksentti, jota koulujakäymättömät vierastavat. Hän on tehnyt päätöksen myöntää avoimesti aikovansa kirjoittaa kirjan kulkurielämästä.
.
Osa kulkureista on vihamielisiä, muutamat ystävällisiä ryyppytovereita, mutta jälkimmäisetkin mieleltään tasapainottomia. Carroll kuulee avomielisiä kertomuksia ihmiskohtaloista, mutta kaikki kertojat myös haluavat salata osan elämästään. Ja jos joku paljastaa peittelemiään tekemisiään, kuullaan veritekoja ja hirveyksiä, joita ei haluaisi kuulla.
.
Alkoholismi ja polttaminen ovat kulkurielämän sisältö. Kuntoutumiseen tarjotut mahdollisuudet eivät kelpaa, koska ne veisivät elämän sisällön: vapauden juoda ja polttaa aamusta iltaan tarvitsematta tehdä työtä! Järjestöt jakavat ilmaista ruokaa kolmekin ateriaa päivässä ja kirkon vessassa voi käydä peseytymässä.
.
Lontoossa nuori kerjäläispariskunta Rudy ja Rolly ansaitsevat jopa 80 puntaa päivässä nuppia kohti, kumpikin erikseen, sillä yhdessä kerjääviä tyttöä ja poikaa pidetään liian onnekkaina. Rudy-tyttö jää kiinni vasta 15-vuotiaana sijaiskoti-karkulaisena ja Rolly-poika häipyy maisemista pedofiliasta etsittynä.
.
Poliisin ja vartijoiden kanssa Carrollilla ei synny ongelmia, johtuen hyvinkin hänen kohteliaista tavoistaan ja sivistyneestä kielenkäytöstään. Epävirallisesti virkavalta suostuu antamaan neuvoja, missä Lontoossa kannattaa yöpyä kadulla: Fleet Street ja The Strand ovat hyviä osoitteita. Toisaalta Parliament Squarella ja St. Paulin katedraalin luona telttaillaan noihin aikoihin.
.
Ryysyläinen Kulkuri-Carroll onnistuu ulkoilmatilaisuudessa tapaamaan myös Britannian pääministerin David Cameronin ja Lontoon pormestarin Boris Johnsonin (konservatiiveja). Poliisi neuvoo Carrollia kysymään neuvoa näiltä:
.
"Doubt you will get to Cameron, but I hear Boris is very approachable. And if you can't get to him here, just follow him. He walks everywhere."
.
Asettumalla sopivaan paikkaan Carroll onnistuu tosiaankin esittämään Boris Johnsonille muutaman kysymyksen ja saa tältä muutaman valmiin vastauksenkin, sillä Etonin huippukoulua käynyt entinen lehtimies Boris ei ole tietämätön kodittomuuden ongelmista.
.
Lontoossa oli vuosina 2011-2012 (olympialaisten takia) käynnissä sosiaalinen ohjelma 'No Second Night Out', joka etsi kaduilta kodittomia ja tarjosi heille yömajapaikkoja - joita myös Charlie Carroll kävi katsomassa, eikä niiden laatua moittinut.
.
(Myöhemmin vuonna 2016 Jukolan Juhanilta näyttävä "Brexit-Boris" Johnson aiheutti Britannialle katastrofin yllyttämällä vaalikarjaa onnettomaan EU-eroon.)
.
***
.
Charlie Carrollin kirjan mainion Orwell-esikuvan, "Puilla paljailla" ("Down and Out in Paris and London") olen - vuonna 1984 (!) - lukenut ruotsiksi:
1677 -84 Orwell, George: Nere för räkning i Paris och London.
(Orwellin pääteoshan on "Vuonna 1984" ja paras "Eläinten vallankumous".)
.
Myös joissakin nuorison Interrail-matkaoppaissa on suositeltu Euroopan eri kaupunkien kohdalla sopivia paikkoja yöpyä ulkona, jos ei mahdu retkeilymajaan tai rahat eivät riitä.
.
Mietin omia yksittäisiä kokemuksiani yöpymisestä ulkona. Ainakin luontoretkillä teltoissa tai pelkässä makuupussissa laavun tai muun katoksen tai paljaan taivaan alla. Mutta kukapa ei joskus olisi jäänyt yöksi ulos suunnittelemattomastikin?
.
Olen - edellisellä vuosisadalla - yöpynyt Helsingissä jonkin kerrostalon rappukäytävässä. Ainoa häiriö oli lehdenjakajan käynti. Olen nukkunut toisen talon kellarikäytävässä, arvasin etten kohtaisi siellä ketään pikkutunneilla. Jyväskylässä asetuin yöksi erään ylioppilasasuntolan käytävään. Haminassa olin katsonut väärin bussiaikataulut, enkä päässyt kuin Kotkaan, jossa vietin yön luonnossa kalliolla. Haagassa olen yöpynyt kesäyön kalliolla nukkuen, heräsin varhaiseen aamuiseen koiranulkoilutukseen. Turussa olen kuluttanut leudon talviyön Lausteen lähellä metsässä. Pariisissa olen jäänyt yöksi Tuileries'n puistoon, eivätkä yölliset läpikulkijat häirinneet tai huomanneet minua. Puolikkaita öitä ulkona ei kannata mainita.
.
Toisaalta olen Britanniassa vuonna 1988 kuluttanut yön tunteja rautatieasemilla yöjunia odotellen ja tällöin tehnyt havaintoja sikäläisistä asunnottomista - mutta niistä tulisi oma pitkä juttunsa, jonka sijoitan toiste blogiini Kuntabongari.
.

218. Kymmenen heinäkuussa luetuista

Lyhyesti kymmeniköstä:
.
(6553.) Harlen, Hans: Stockholmskuriosa - med allt du inte behöver veta om Stockholm. 28.7.2016 () Trafik-Nostalgiska Förlaget 2013 NTF153 S 132 s. V60 lk.43.11
.
Ilmakuvia ja muita isoja värikuvia, sekä historiallisia uutiskuvia, kuten päiviltä ennen kuin Ruotsin liikenne muuttui vasemmanpuoleisesta oikeakätiseksi (syksyllä 1967).
.
Tukholman kirkkojen tunnistamisopas, eli niiden valokuvia vierekkäin! Olen käynyt (melkein) jokaisessa sisälläkin.
.
Tukholmassa on kirjan mukaan 4500 eri katua. Historiallisten henkilöiden mukaan on nimetty 500 katua, joista 400 miesten ja 100 naisten.
.
Kirjoitin muistiin suurimpia katujen pituuksia: Djurgårdsvägen 3700 metriä, Valhallavägen 3400, Roslagsvägen 2850, Ringvägen 2800, Lidingövägen 2550, Karlavägen, Sveavägen ja Söder Mälarstrand kukin 2400 metriä, Birger Jarlsgatan 2370, Sankt Eriksgatan 2350, Hornsgatan 2300 metriä. Lisäksi Folkungagatan 1900, Odengatan 1850, Norr Mälarstrand 1800, Hantverkargatan 1620, Strandvägen 1550, Götgatan 1520, Fleminggatan 1400.
.
Nybohovshissen kulkee 230 metrin matkan nousten 37 metriä ylöspäin. Matka kestää yhden minuutin. Hissi valmistui vuonna 1964 ja matkasta piti maksaa 25 äyriä vuoteen 1970 asti. Linjan numero on 200, mutta toimintahäiriöiden aikana hissiä korvaa bussilinja 131, jonka kulkema matka, vain 700 metriä, on Tukholman lyhin. - Olen käynyt tuolla hissillä ajamassa Liljeholmenin (T)-metroasemalta.
.
Akallan lähiön nimistön teemana on Suomen maantiede. Siellä ovat mm. suuret asuinkorttelit nimiltään Pargas, Sveaborg, Nyslott ja Porkala.
.
***
.
(6552.) Donner, Jörn: Ruotsi. Matkoja vieraassa maassa. suom. Kari Koski
27.7.2016 (2015) Wsoy 2015 N 272 s. Natoon1995! Hanna,Harriet V60 lk.K
.
Donner kuljeksii siellä täällä, vaikkapa bussilla Haaparannasta etelään, mutta minkäänlaista yhteenvetoa tai kokonaiskuvaa en vaikutelmista onnistunut saamaan. Parhaimmillaan Donner tykittää erittäin lyhyitä muistiinpanoja, vaikkapa tapaamisesta Carl Bildtin kanssa. Mietin voisiko kokonaisen kirjan tehdäkin sillä tavalla, purkaen suoraan muistikirjasta?
.
Teoksessa on ylimääräisenä mukana kirjeenvaihtoa ja muistelua jostakusta Italiassa asuvasta entisestä salarakastetusta Hannasta, joka yllättäen vuosien jälkeen ottaa yhteyttä, mutta Donner ei halua enää vanhana tavata. Donner muistelee myös omaa ja Ingmar Bergmanin rakastettua, näyttelijätär Harriet Anderssonia.
.
Ajankohtaisena mielipiteenä Donner toteaa, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon hyvissä ajoin jo vuonna 1995, ja itse hän toteaa olleensa nuorena kovin naiivi, kuten aikoinaan suorittaessaan aseetonta palvelusta "Terveenä sairaalassa".
.
***
.
(6533.) Tarkka, Jukka: Venäjän vieressä. Suomen turvallisuusilmasto.
la 2.7.2016 (2015) Otava 2015 S 350 s. H41 1990-2012. lk.325.1
.
Merkitsin muistiin täsmällisiä määrityksiä: "Sotilaallis-teollinen kompleksi, jossa sotateollisuus on talouden veturi." (s.247)
.
- Tuollaistahan väitettiin joskus Amerikan Yhdysvalloista, mutta sopinee paremmin Venäjään ja Neuvostoliittoon, joka menestyi lähinnä vain keskittyessään tuottamaan raskasta sotakalustoa - jolla ylsi avaruuteen asti, vaikka hävisikin kuukilpailun.
.
Neuvostoliitto: sotilasdiktatuuri. Venäjä: kansalliskiihkoinen poliisivaltio. (s.317). Maan asevoimia käytetään kansalaisia, liittolaisia ja naapurimaita vastaan.
.
***
.
(6534.) Sipilä, Jarkko: Prikaatin kosto. Jännitysromaani.
5.7.2016 () Otava 2010 -3.p N 340 s. Omani lk.KD
.
Tapahtumat on tehokkaasti ajoitettu tiistaista tiistaihin 20.-27.10.2009. Jengin varapresidentti Tapani Larsson vapautuu vankilasta, kerhotilat Konalassa, Salmela maksaa velkansa siivoamalla tiloja.
.
Hyvä dekkari on mielestäni palapeli, joka sijoittuu suljetulle tai rajatulle alueelle, kuten vaikkapa junaan, laivaan, lentokoneeseen, kylään, pikkukaupunkiin, jne. Sipilän taustapahvina ja karttapohjana toiminnalle on Helsinki, josta erottuu mukavasti helsinkiläiselle tuttuja paikkoja, ja tästä pidän!
.
***
.
(6541.) Rohde, Vera: Vainajista viis... (De döde til graven... de levende til gildet) eläk.rva kuolee Torremolinos, II Tanskassa (naapurinp. käväisi) 15.7.2016 (1970) Karisto 1973 S 201 s. suom. A-M Helminen Omani lk.KD
.
Tanskalainen kirjailijatar oli elänyt vuosia Espanjassa, joten odotin mainiota miljöökuvausta, mutta turhaan. Ajankuvaus vuoden 1970 turistimatkoista jäi myös ohuen heikoksi. Odotukseni dekkari-palapelistä ei täyttynyt. Pettymys.
.
***
.
(6535.) Henty, G. A: Pyhän Markuksen leijona. suom. Helmi Krohn
11.7.2016 () Otava 1957 -3.p MPN S 362 s. Omani lk.KN
.
Kirjailijan nimi oli jäänyt mieleeni vain sarjakuvasta Kuvitettuja Klassikkoja n:o 32 "Terrorin kourissa" (G. A. Henty). Nyt tulin opiskelleeksi, että lehtimies ja sotakirjeenvaihtaja George Alfred Henty (1832-1902) kirjoitti ainakin 80 ellei 120 poikakirjaa, joissa sankarilliset brittinuorukaiset on sijoitettu erilaisiin historiallisiin aikohin ja kohtaloihin eri maissa. Tällä kertaa kirjassa oltiin 1300-luvun Venetsiassa, josta lähdettiin kauppamatkoille ja merisotaseikkailuihin.
.
Kuulostaa kiinnostavalta ihan kerrontateknisesti, miten historian todellisista tapahtumista kehitetään seikkailukertomuksia. Ihailen erityisesti Jules Verneä, joka oli erityisesti maantieteellinen kirjailija, jonka teokset saattoivat tapahtua aivan missä päin maapalloa tahansa. Hän eli kuin kaikkialla kaikkien kanssa kaiken aikaa, mikä taas minusta oli huikea utopia matkapuhelinmainoksessa.
.
***
.
(6546.) Hardy, Thomas: Paluu nummelle (The Return of the Native)
18.7.2016 (1878) Wsoy 1971 -2.p S 472 s. suom. Harry Forsblom O lk.K
.
Kirjailija Hardyn nimen on painanut mieleeni erityisesti Roman Polanskin kauniisti kuvittama elokuva "Tessin tarina". Surulliset loput taisivat olla Hardylle ominaisia. Paluu nummellekin julkaistiin alunperin jatkokertomuksena. Päähenkilöinä on 2 nuorta naista ja 3 nuorta miestä, joista 1 nainen ja 1 mies pitää poistaa elävien kirjoista, jotta lopuille voidaan järjestää onnellinen kohtalo. Alussa olin odottava, että tuleeko mitään tapahtumaan, mutta nautin kertomuksen loppuun asti.
.
***
.
(6551.) Scott, Walter: Mid-Lothianin sydän I-II (The Heart of Midlothian) 26.7.2016 (1818) ExLibris 1972 S 379+386 s. suom. J.A.Hollo O lk.K
.
Kirjan alussa on ihailemani kulttuurihistorioitsijan Yrjö Hirnin esipuhe, joka selventää romaanin juonta, joka tuntui minusta jossakin vaiheessa aivan mahdottomalta lukea, olin jättää kesken ensimmäisen osan puolivälissä, kun olin hukannut punaisen langan.
.
Kirjailija Scott oli koulutukseltaan lakimies, ja tarinan pääaiheena olikin oikeudenkäynti nuorta naista vastaan, joka oli synnyttänyt aviottoman lapsen, ja jota epäiltiin vieläpä lapsensa surmaamisesta, koska vauva oli kadonnut jäljettömiin. Tarinaa kerrottiin pahimmillaan oikeudenkäyntikertomuksen tyylilajilla, jota oli raskasta lukea. Kuitenkin kerronta selkeni myöhemmin loppua kohti ja luin kokonaan.
.
Mielenkiintoisinta kuvauksessa oli tavallaan oikeudenkäynnin järkevyys tai rationalisuus jo satoja vuosia sitten. Kuolemaantuomitun sisaren kanssa tehdään pitkä matka, osittain kävellen, Skotlannista Lontooseen, anomaan kuninkaalta armoa.
.
***
.
6536. Crick, Bernard: George Orwell. A Life. (Kirsti Simonsuuri entinen omistaja)
12.7.2016 (1980) Secker + Warburg 1980 S xxx+473 s. Omani lk.993
.
Eric Blair (1903-1950), joka otti miehekkään salanimensä George Orwell, jottei nolaisi sukulaisiaan ensimmäisellä kirjallaan kulkurielämästään, on kuulunut mielikirjailijoihini.
.
Paksussa elämäkerrassa kiinnostavin lisä entisiin tietoihini oli kuvaus kuuluisasta Etonin sisäoppilaitoksesta, sen ruumiillisista kurituksista ja miten nuorimpien poikien piti toimia vanhimman ikäluokan opiskelijoiden orjina.
.
***
.
(6538.) Ashe, Penelope: Tulit luokseni alasti (Naked came the Stranger) 14.7.2016 (1969) Otava 1971 S 261 s. suom. Jarkko Laine Oma lk.K
.
Kirja oli pelkkä kansi (kuten Susan Ruususen "Pääministerin morsian"). Kirjailijatar Penny Ashea ei ollutkaan, vaan 14 toimittajaa oli kirjoittanut kukin luvun jatkokertomukseen seksuaaliterapeutin seikkailuista. Kannen mustavalkoinen peppupuolen alastonkuva oli jäänyt muistiini jo lapsena kummittelemaan ja vasta aikuisena pääsin käsiksi sisältöön, mutta turhaan. Kansipaperilla voisikin kenties päällystää jonkin kansikuvattoman muun kirjan.
.
***
.
(6542.) Gros, Frederic: Kävelyn filosofiaa (Marcher, une philosophie) suom. Aki Räsänen.
Nietzsche, Rimbaud, Rousseau, Thoreau, Nerval, Kant, Gandhi.
16.7.2016 (2009) Basam Books 2015 N 252 s. H41 lk.108.6
.
Pidän paljon patikoinnista, jopa 50 km, ja siksi luen mielelläni muista samanlaisista, kuuluisammista kävelijöistä. Suomeksikin on jo julkaistu suorastaan kävelykirjastoa, mutta mitään huippuelämystä en lukemistani muista, en tästäkään. Kävelleitä henkilöitä kuitenkin esitellään.