"Tarza. Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa."
Tohtori Markku Salomaa, "Euroopan sotahistorian dosentti, YTM (1976), hallintotieteen lisensiaatti (1981), valtiotieteen tohtori (1992)", kirjoittaa saaneensa idean tutkimukseensa "Tarza. Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa" Moskovassa v. 2012, kun hän näki Maneesin kauppatorilla matrjoska-nuken, jolle oli maalattu presidentti Tarja Halosen kasvot! (Tarza-nimitys on tullut ääntämyksestä, jolla lännessä lausutaan nimi Tarja.)
Puinen punatukkainen huivipäänukke, neljässä toistensa sisään mahtuvassa koossa, koristaa kannessa "Lector kustannus Oy:n" kirjaa (2021), joka ei kelpaa kellekään joulun alla tyhjentyvältä kirjaston Bestseller-hyllyltä, ennen kuin minä sen jo useina päivinä nähtyäni lopulta lainaan. Keitä löytyisi Tarja-maatuskan sisältä? Taisto Kalevi Sorsa? Janatuiseksi Suomessa lempinimitetty Gennadi Janajev? Marx-Lenin-Stalin?
Vuonna 2000 intoiltiin punapäisestä naispresidentistä, kun 1994 naiset eivät uskaltaneet valita oikeaa naista oikealta, Elisabeth Rehniä (jota äänestin, en Ahtisaarta). Kun v. 2000 toisella kierroksella vaihtoehtona oli Kekkos-Väyrys-Kepus Esko Aho, erehdyin minäkin äänestämään helsinkiläistä stadin friidua Tarja Halosta. Kaduin. Ehkä venäläis-pankin myöhemmin valinnutta Esko Ahoakin katuisin, Ahon tukijoita oli mm. juonikas kommunisti Esko Seppänen.
Markku Salomaan kirja on melkoinen sillisalaatti monenlaisia aineksia. Ei ole kelvannut isojen kustantamojen itsesensuurille? Lähdeluetteloa peräti 12 sivua! Liitteenä "Ay-vaalit harvainvaltana": Metallityöväen liiton ja Rakennustyöläisten liiton vaalitulokset 1975-2012. Kommunistit hallitsivat rakennustyöläisiä, joista mielipidetutkimuksissa vain 20 % oli kommunistien ja kansandemokraattien äänestäjiä, 30 % SDP:n, puolet eivät sosialisteja. (Nyttemmin rakennusmiehet ovatkin enimmäkseen virolaisia.)
Tutkimusaineistoksi Salomaa on hankkinut Työväen Arkistosta ym. Tarja Halosen kansanedustajana ja presidenttinä pitämät puheet! (Enpä ole ikinä kuunnellut yhdenkään presidentin uuden vuoden puhetta! Ei ole ikinä ollut yhtään "minun" presidenttiäni!)
Salomaan kirjasta halukas löytää Halosen puheet koottuina ja Salomaan kommentoimina.
Tarja Halonen ei ole koskaan kirjoittanut mitään, ei kirjoja, tutkimuksia, artikkeleita. Oikeustieteen kandidaatiksi Halosen ikäluokka selvisi tankkaamalla Suomen Laki I & II -kokoelmia päähänsä ja kirjoittamalla vain 30-sivuisen tutkielman! Sen mittaisia muiden alojen opiskelijat tekevät sivuaineistaan (minäkin), pääaineensa 100-200-sivuisten gradujen lisäksi. Oik.kand. Tarja Haloselta jäi auskultoimatta käräjillä varatuomariksi, kun pääsi töihin ammattiyhdistysliikkeeseen, SAK:hon.
Esko Seppänen kysyi, että kun Ahtisaari ei kirjoita itse puheitaan eikä ajattele itse ajatuksiaan, niin KUKA on ajatellut ajatukset, joita Ahtisaari lausuu? Tarja Halonen lausui päähänsä syötettyjä uskomuksia, ilman kykyä analysoida, ajatella tai ymmärtää. "Nainen joka esti Suomelta NATO-jäsenyyden!" ei kyennyt strategiseen ajatteluun.
Salomaa on käynyt läpi CIA:n ja DDR:n arkistoja. Vuonna 1969 ennestään tuntematon Opetusministeriön byrokraatti Kalevi Sorsa nimitettiin NKP:n ja KGB:n avulla yllättäen SDP:n puoluesihteeriksi, koska Neuvostoliitto oli hylännyt kaikki muut ehdokkaat SDP:n puoluesihteeriksi, paitsi Sorsan! Sorsasta nimittäin tuli Neuvostoliiton edun ajaja kansainvälisestikin Sosialistisessa Internationaalissa.
Tarja Halonen oli puolestaan Sorsan löytö Sorsan korvikkeeksi. Myös Tarja Halosen avomies Kari Pekkonen oli idän tiedustelupalvelun kavereita. Heidän tyttärensä on toiminut tutkijana entisten taistolaisten kommunistien miehittämässä "Venäjää tutkivassa" Aleksanteri-Instituutissa.
Entinen Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen nimitettiin Eduskunnan pääsihteeriksi palkkioksi siitä, että hän ei muistelisi, mitä nimiä on salatulla "Tiitisen listalla" vieraan vallan agenteista. Sillä lienee Kalevi Sorsa erityisesti ja useat Sorsan luottohenkilöt?
Merihaan ylimmässä kerroksessa palatsiaan pitänyt Sorsa muistetaan Esko Seppäsen kuvailemana päällekkäisten "kolmen palkan ja neljän eläkkeen" yhtäaikaisena nauttijana. Presidenttiehdokkaana Sorsa ilmoittikin luopuvansa päällekkäisistä etuuksistaan, ja jotkut uskoivat, minäkin! Petosta! Heti hävittyään esivaalissa Ahtisaarelle Sorsa vaati ja saikin takautuvasti kaikki häneltä vaalikampanjan kuukausina saamatta jääneet etuisuudet! Roope Ankka ei ollutkaan luopunut pennistäkään! Ellei käärinliinoissa ole taskuja, eikä vaimon kanssa ollut lapsia, niin ehkä perintörahoja on liiennyt pesämunaksi Sorsa-säätiöön, sen yhteiskunnalta imemien tukien lisäksi.
Samoin Halonen muistetaan saavutetuista eduistaan kiinni pitävänä, Elannon alennuskorttien vinguttajana, joka ei osoittanut solidaarisuutta pienipalkkaisille tai palkattomille luovuttamalla palkankorotuksistaan tai palkastaan muille, toisin kuin Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö! (Tässä melko tyhjänpäiväistä populismia, mielestäni). Vuosina 2009-12 Halonen lensi yksityiskoneella 40 kertaa aiheuttaen siitäkin 2,5 miljoonan euron kulut, laskee Salomaa.
Salomaa huokaisi helpotuksesta Sorsan kuoltua 2004, mutta hän sanoo Suomen "toisten vaaran vuosien" jatkuneen Halosen I kaudella vuodesta 2000 vuoteen 2007 asti, kunnes Sorsan apuri Seppo Nevala saatiin pois Suojelupoliisin johdosta.
Salomaan kirja on yksityiskohtien poukkoilevaa ilotulitusta, jota voisi ehkä verrata "Tamminiemen pesänjakajiin". Salomaasta olisi Loka-Laitisen seuraajaksi. Koska Suopon Seppo Tiitinen oli perheetön vanhapoika, Venäjä toimitti perheettömän vanhanpojan hänen kotiryssäkseen.
Ulkoministerinä 1995 Tarja Halonen johti ministeriötä "Management by Perkele" -kiukunpuuskilla, joiden rinnalla Pekka Haaviston ja virkamiehen riita al Holin leirin kotiutuksista on pientä. Salomaan mukaan Ulkoministeriön 'Village People' on altista kiristykselle ulkomailla.
Halonen arvioidaan Salomaan kirjassa huonommaksi johtajaksi kuin esimerkiksi Kersti Kaljulaid, Kaja Kallas, Miina Sillanpää, Marjatta Väänänen, Elisabeth Rehn, Riitta Uosukainen, Eva-Riitta Siitonen, Minna Helle.
Puolustusvoimien salaisen koeaseman Helsingin Sanomien artikkelissa paljastanut toimittaja Laura Halminen on Demari-lehden artikkelitoimittaja Seppo Halmisen tytär. Isällä oli tiivis kotiryssäyhteys-tausta. Tiedot vuoti kaiketi Georgi 'Jurka' Alafuzoff, entinen Pauloff, joka tuntee synnynnäisesti "Venäjän idean", pukkiko kaalimaan vartijana?
Kokoomuksen ministerinä kierrättämä nuori tulevaisuuden toivo Kai Mykkänen puhuu äidinkielenään venäjää! Äiti on venakko Maria Sokolow. Isä Jouni Mykkänen keksi radioon "Näin naapurissa" ohjelman, jossa Leena Pakkanen (kepu), Pentti Kemppainen (skdl) ja Heikki Vuohelainen (kok) kertoivat satuja Neuvostoliiton ihanista oloista.
Välillä Salomaa poikkeaa asiasta jopa Turun Sanomiin, joka on ainoana maakuntalehtenä pysynyt isossa Broadsheet-koossa, koska sillä ei ole varaa uusia painokonettaan! Turun kovimman kommunistisen ay-jyrän tytär Irja Blomqvist meni 13-vuotiaana 1934 lähetiksi Turun Sanomiin ja 20-vuotiaana alkoi odottaa lasta (Keijo Ketonen s.1942) lehden omistajalle ja päätoimittajalle, Irjaa 33 vuotta vanhemmalle Arvo Ketoselle, joka kuoli jo 1948, jolloin 27-v. leski käynnisti valtausoperaation lehdessä, sivuuttaen Arvon aiemmat alaikäiset lapset.
"Maailman suurimman leskenlehden" omistajana Irja Ketonen porvarillistui, mutta pelasti sentään sosiaalidemokraatti Aimo Massisen Turun Sanomien päätoimittajaksi, kun Massisen päätoimittama Turun Päivälehti koki lehtikuoleman. Markku Salomaa ei viitsi mainita saaneensa itse potkut Turun Sanomien päätoimittajan paikalta.
Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja auttoi ikuinen ystävyys: Myöhempi SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen (sd) oli 22-vuotiaana korpraalina Lapin sodassa pelastanut myöhemmän STK:n puheenjohtajan, päähän haavoittuneen 31-vuotiaan kapteeni Päiviö Hetemäen hengen, kantamalla tämän 6-7 km:n päähän joukkosidontapaikalle.
Tunnetuin norjalainen KGB-vakoilija Arne Treholt pidätettiin 1984 ja tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen 1985, mutta vapautettiin jo 1992, jolloin hän siirtyi Venäjälle. Suomessa Treholtin vapauttamista ajoi komitea, jossa 40 älymystön edustajaa: Claes Andersson, I-C Björklund, Pekka Haavisto, Jyränki, Tuomioja, Tuori, Wuori, Miksi?!!
Salomaa vihjaa Neuvostoliiton organisoineen Olof Palmen murhan 1986. Suomessa ei ollut tarvetta lisätä Koiviston saati Sorsan turvajärjestelyjä, koska tiedettiin ettei ole aihetta... Palmen 'vasen käsi', Sosialistisen Internationalin pääsihteeri Berndt Carlson surmattiin Lockerbien lentokoneiskussa 1988, jonka teki Libya, mutta miksi teki?
Angela Merkel ei halunnut DDR:n apuria Halosta edes kätelläkään, Bush ja Putin välttelivät Halosen tapaamista toiseen kertaan. Halosella oli yksisilmäinen tapa moittia Chilen tai Indonesian ihmisoikeustilannetta ja ylistää kommunistidiktaattorien sortohallituksia.
Halonen suhtautui välinpitämättömästi entisten suomalaisten sosiaalidemokraattisten pakolaisten kansanmurhaan Neuvostoliitossa 1937-38, vaikka puolet murhatuista oli samanlaisia entisiä punakaartilaisia kuin Halosen oma isoäiti, jotkut ehkäpä tämän tovereitakin. Tuhansien teloitettujen suomalaisten joukossa oli mm. 35 SDP:n entistä kansanedustajaa vuosien 1916 ja 1917 vaaleista.
Tarza-kirjassa on mahdoton määrä henkilöitä, muttei henkilöhakemistoa. Myönteisesti kuvattuja ovat vaikkapa tutkija Stefan Forss, tutkiva toimittaja Tuula Malin, Max Jakobson, Alexander Stubb, professori Risto Sänkiaho tai juonittelun uhriksi joutunut Alpo Rusi. DDR:n kanssa seurusteli Alpon veli Jukka Rusi. DDR:lle vakoili Riitta Juntunen. Halosen toimesta hyvä eversti Erkki Nordberg jäi ylennyksettä, ja ylennettiin huonot Ari Puheloinen ja Pekka Visuri. Hiski Haukkala saa Salomaalta melko heikon arvosanan. - Tasapuolisesti Salomaa kirjoittaa Halosesta paikoitellen myös myönteisiä tai neutraaleja havaintoja!
Kirjasta voisi listata vaikkapa entisiä taistolaisia, joita ei kaikkia koskaan muista: Ilmari Susiluoto ja Kimmo Rentola. Rentolan tutkimukset analysoidaan vain helppotajuiseksi kaunokirjallisuudeksi, kuin kirjailija Antti Tuurin turinoiksi. Helsingin Sanomissa oli johtoportaita myöten entisiä taistolaisia.
KGB:n suosioon pyrkineet Kokoomuksen "remonttimiehetkin" Salomaa listaa, näkyvimpinä Veikko Tavastila, Juha Rihtniemi, Juha Vikatmaa, Päiviö Hetemäki, Harri Holkeri, Ilkka Suominen, Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Jarmo Virmavira, Jouni Mykkänen, nuoremmasta polvesta Anders Blom ja Unto Hämäläinen. Helsingin Sanomien "Perässähiihtäjä"-kolumnistin Unto Hämäläisen sekä Anders Blomin kerrotaan Suopon raporttien mukaan luovuttaneen papereita DDR:n Stasille ja Neuvostoliiton KGB:lle.
Jossain sivulauseessa Salomaa erehtyy väheksymään ilmastonmuutosta, joka ei ainakaan edes mitenkään aiheeseen kuulu! Pitkästikin Salomaa innostuu kuvaamaan Karjalan palauttamisen mahdollisuutta, jonka presidentit laiminlöivät, ja yrittää todistaa, ettei se muka tulisi maksamaan Suomelle aivan liian paljon. (Ei vakuuta yhtään! Onkohan Salomaa evakkojen jälkipolvea itse?)
Salomaan kirja on kuin valtava materiaali-silpun lähde, jota jonkun pitäisi perata ja muokata keskitetyiksi lukukappaleiksi. Mahtaako kirjoittaja itse hallita kirjansa sisältämän tietomäärän? Silloin hänestä olisi jonkinlaiseksi kaikkitietäväksi suoriin TV- tai radiolähetyksiin, tai ison sanomalehden päätoimittajaksi. Vai onko tietoa vain siirretty lähdepapereilta kirjoitustiedostoon? Taidanpa näillä näkymin vähitellen lukea kaikki muutkin Salomaan kirjat!
*****
7661. Salomaa, Markku: Tarza. Pasifistin odysseia voimapolitiikan maailmassa. (Tarja Halonen) /25.12.2021 (2021) Lector.fi 2021 Sid 429/443 sivua H37 lk.324.109
