tiistai 29. marraskuuta 2016

223. Kontaktikirjat 1970

Keskon (K-) "Kauppiaitten Kustannus" keksi 1960/1970-lukujen vaihteessa julkaista varhaisnuorten ja teini-ikäisten (11-18 v.) kirjoittamia novelleja. Erityisesti hämmästytti varhaiskypsä 11-vuotias Jussi-Pekka Toivonen "Sammakkoperspektiivillään". Toimittaja vieraili pojan kotona Turussa ja varmisti, että tämä todellakin oli henkisesti ja suullisesti tekstinsä tasolla, eikä kirjaa ollut kirjoittanut joku aikuinen.
.
Myöhemmin voimme nähdä, mitä varhaiskirjoittajista tuli isoina - ainakin kirjailijoita, toimittajia ja lääkäreitä. Olivat lahjakkaita nuoria:
.
Arto Melleri, 13-v. Lappajärvi: "Meno-paluu" (1970). 48-vuotiaaksi elänyt runoilija. Syntyi 7.9.1956, kuoli 13.5.2005. Sai Finlandia-palkinnon vuonna 1991. Teoksia mm. 'Liftarien yö', 'Schlaageriseppele', 'Pete Q', 'Ilmalaiva Italia', 'Mau-Mau', 'Elävien kirjoissa', 'Puukkobulevardi'.
.
Heikki Halila, 18-v. Helsinki: "60-luvun suomalaista tilitystä". - Tohtori, professori.
.
Pekka Hyvärinen, 18-v. Iisalmi: "Minä ja Lootin vaimo". - Toimittaja.
.
Esa Kero, 18-v. Savonlinna: "Asvalttihiiri". - Helsingin Sanomien toimittaja.
.
Reetta Nopola, 14-v. Tapiola (Espoo): "Pätkinä päiväkirjaa". - Kirjailija, ei vaan
sittenkin lääkäri, sotkin ensin Sinikka ja Tiina Nopolaan.
.
Ulla-Maija Paavilainen, 14-v. Honkilahti (Eura): "Valekierre". - Päätoimittaja
(Me Naiset -lehti), kirjailija.
.
***
Luin uudelleen Ulla-Maija Paavilaisen teoksen - vain 60 sivua - Kontaktien vakiomittainen. Teksti yllättää sujuvuudellaan! Erinomaista sanavalmiutta 14-vuotiaalta.
.
Tuiki tavallinen teinityttö Riitta, kastanjanruskeat olkapäille ulottuvat hiukset, asuu maalla. Ei kutsu koulutovereita käymään, häpeää punaista maalaistaloa ja tiilinavettaa, kun koulukavereilla on moderneja virkamieskoteja. Yhteiskoulu on naapurikunnassa, kahden kilometrin kävelyn ja 16 kilometrin bussimatkan päässä. (Kunnat Honkilahti ja Hinnerjoki on nykyään yhdistetty Euraan).
.
- Kuule, jos et nyt tänä iltana menisikään kirkolle. Televisiosta tulee kotimainen elokuva. Se voi olla aika hyvä, ehdottaa äiti, joka on tuvassa leipomassa pullaa.
.
- Se tulee kakkosverkosta, eikä meillä ole kakkosta, toteaa Riitta äänessään salattua iloa.
.
Baari on täynnä polttelevia ja purukumia mäyssääviä nuoria. Naistenhuoneessa Riitta kampaa hiuksiaan. - Vampyyri lähtee valloitusretkelle, nauraa Marjo, jolla on uusi Mini Vague. Pari tuntematonta poikaa on nostanut tyttöjen olkalaukut pöydille ja istunut heidän paikoilleen.
.
Poika tarjoaa harmistuneelle Riitalle tupakan ja juttelu käynnistyy verkalleen. Marjo lähtee, Riitta jää. Pekalla on vaalea, loivasti kihartuva tukka ja auto, punainen Mini. Riitta sanoo iäkseen 15. Seuraavina iltoina lähdetään ajelemaan.
.
Toisella ajelukerralla he käyvät Tampereella asti, kävelevät vain kaduilla ja nauttivat yhdessäolosta. Poika oli tyytynyt suudelmiin ja hyväilyihin, vaikkakin hänestä näkyi selvästi, että hän oli aina tottunut saamaan tytöiltä sen, mitä halusi. Kotiin kello kolme yöllä, vastaanotto on odotettua hurjempi.
.
Puolivälissä kirjaa Riitta yllättää Jyväskylään muka menneen Pekan elokuvateatterissa jonkun Millan kanssa. Sen jälkeen seurataan Riitan koulupäiviä 5B-luokalla. Nolla aljankokeesta, kakkonen ruotsista, itkuja Pekan muistelemisen takia. "Hon var sjuk... och olyckligt förälskad" Riitta jatkaa omiaan jopa ruotsintehtäviinsä.
.
Riitta on kierteessä, hänen on pakko ottaa yhteyttä Pekkaan. Hän haluaa saada selvyyden, pitikö hän Pekasta. Lokakuussa poika oli sanonut: Minä pidän sinusta. Kauanko "pikkununnaksi" kutsuttu oli saanut nauttia onnestaan, kuukauden, viikon, päivän, tunnin? Mutta lopulta Riitta päättää seistä itse omilla jaloillaan...
.
5167. Paavilainen, Ulla-Maija: Valekierre. (Keltainen Kontaktikirja, sarja 14-v.)
19.5.2009 () Kauppiaitten Kustannus 1970 N 60 s. O teiniromanssi lk.KN
.
***
.
Mitä sitten on 40-50 vuodessa tullut vähemmän julkisuudessa näkyneistä nuorista lahjakkuuksista? Internetin avulla ja lääkärimatrikkelista löytyy vaikkapa terveyskeskuslääkäri Satu Someri (s.1952). Liikkeenharjoittajan ja myyjän tytär. Ylioppilas 1971 Hankasalmelta. LL 1977 Oulusta.
.
6619. Someri, Satu: Luopiomainen ilta. (Sininen Kontaktikirja, 17-v, Hankasalmi)
22.11.2016 () Kauppiaitten Kustannus 1970 N 62 s. O lk.KN
.
Tässäpä toinenkin lukemisen kestävä Kontaktikirja! Nuorten porukka kuluttaa aikaa illalla koulun kellarissa (Jyväskylässä?) tekemällä grafiikantöitä ja juttelemalla vuolaasti. Aikuisiakin ihmisiä vilahtaa, siivooja ja opettaja Martti. Sarkastista huulenheittoa ja mielipiteitä:
.
Nuoret, osallistukaa! Tehtävänä on rönsyilyttää yhteiskuntaa, ei muuttaa sitä, tuumii päähenkilö Kaisa. Hän tuntuu ihailevan Heksaa, joka heiluu teinikunnassa ja ihan kaikissa osallistumispaikoissa.
.
Somerin teksti vaikuttaa yhä yllättävän pirteältä ja ajanmukaiselta! Sillä hän heittää koko ajan esille malleja ja tavaramerkkejä isoin alkukirjaimin. Francoise Hardy. Onko malli Miss Chatelainesta vai Seventeen'istä? Aito Kennedy-tuoli. Me Naisten värikuvasivut. Levysoittimessa Chopinin as-duuri poloneesi opus 53. Liberaceko soittaa? Joku bändi on popularisoinut Händeliä. Girl on huono merkki maskarassa, ainakin jos on kuuma.
.
Näytteeksi sanojen poimintoja sieltä täältä ja sitten muutamia nuoren ajatuksia 1969/1970:
.
Beatles-filmien jälkeen ensimmäiset pörröpäät pojat ilmestyivät kaduille. Oijee kun ois surffareita, kapoow! Oletsä oppinut tuonkin Amerikasta? Hagströmin mokkaa päällä ja rillit kuin Kulta-Könnistä. Keski-Suomen lääninlääkärin toimisto. Askon alennusmyynti. Töhriytynyt Sadankomitean merkki. Freedom for thinkers...
.
Lumi tuprutti Heksan koivistolaiseen ja pesiytyi kinokseksi reuhkan keskellä olevaan syvennykseen.
Näyteikkunat, valomainokset ja autonlyhtyjen valo. Kangaskassi täynnä negatiiveja. Martti selosti kaikki tekniikat taidegrafiikassa. Näitsä kuvatuksen - nahkasaappaat ja perspaikkahousut? Marimekon raitahaalarit. Progressiiviset puupalikat. Mokkaturkit. Ten Years After ja Alvin Lee.
.
Kinon edustalla seisoskeli myöhäisnäytöstä odottelevia miehiä, joitakin naisia ja laumoittain teini-ikäisiä poikia, joillakin kainalossaan minimekkoinen koulutyttö. Hippipariskunta ryntäili ympäriinsä nahkasuikaleet heiluen. Luultavasti joitakin opiskelijoita. Winning, kilparatojen voittaja. Paul Newman, Joanne Woodward. Robert Wagner. Kielletty.
.
Surrealistinen kuvatus, oikee himomurhaaja, Roman Polanski. Naa na na naa. Land of thousand dances. Ziuuuumb! Tämähän on America Fan-clubin kokoontumispaikka tänä iltana. Toisaalta tämä kurja kaupunki ei tarjoa muuta kuin Puutarhakadun marxilais-leninistit.
.
- Joo, hani, paras tapa vaikuttaa maailmaan on ruveta ala-asteen opettajaksi, tai kouluhallituksen oppiennätysten valiokunnan puheenjohtajaksi. En mäkään ole harkinnut lääkikseen tai muuhun muotitieteelliseen pyrkimistä, mikä takais vankkumattoman taloudellisen aseman.
.
- Mihin katoaa kaksi prosenttia koululaisista, eikä kukaan huomaa mitään. Joissakin koululaisille tarkoitetuissa stipendinhakukaavakkeissa kysytään, onko hakija ollut psykiatrin hoidossa. Milloin, kauanko, kenellä? Entä jos saataisiin koulupsykiatri, ja ne valtavat määrät koululaisia (joidenkin tutkimusten mukaan 25 prosenttia) ryntäisivät hänen toimistoonsa? Vieläkö kysyttäisiin?
.
- Tietenkin lievä sosialisointi on pakko Suomessakin, mutta tarvitseeko sitä varten muuttaa järjestelmää, eihän se kiellä menetelmän tarkoituksenmukaisuutta. Ainakin faijan puheiden mukaan koko ajan yritetään kuroa umpeen tuloluokkien välisiä eroja, sitä varten on sosiaalipolitiikka. Miksei otettais hindulaisuudesta esimerkkiä, napsien parhaat palat, tulivat ne sitten mistä tahansa.
.
Kirjan lopussa hämmentää lukijaa Pilven ja Merjan kehittyvä rakkaussuhde. En tekstin selailulla edestakaisinkaan vielä keksi, onko Pilvi tyttö vaiko poika? Jää hämäräksi kuin lapsena Taikatalven Tuutikki, josta ei saanut selvää, kumpaa sukupuolta.
.
***
Seuraava teos, Tuula Rantion kirjoittama, palauttaa mieleeni kouluajan kotiaineet. Vapaaniemen Yhteiskoulussa, Espoon Iivisniemessä, täytyi jokaisen pojan kirjoittaa esitelmä jostakin murrosikäisen terveyteen liittyvästä aiheesta voimistelunopettaja "Kuminavan" terveystiedon tunnille.
.
6620. Rantio, Tuula: Murros (Sininen Kontaktikirja, 18-v. Tuomarila, Espoo)
23.11.2016 () Kauppiaitten Kustannus 1970 N 55 s. O "viileän objektiivinen" lk.KN
.
Avaan kirjan sattumanvaraisesti, sivu 32: "Se että nuorilla ja heidän vanhemmillaan on erilainen tausta, aiheuttaa ristiriitoja. Eri sukupolvet ovat eri mieltä asioista, eivätkä aina ymmärrä toisiaan, mutta se vie kehitystä eteenpäin, sillä nuoret pystyvät omaksumaan uusia asenteita helpommin kuin vanhemmat, koska heidän harteillaan ei ole niin suurta vanhojen normien ja ajattelukaavojen painolastia kuin vanhemman väen."
.
Mutta onko kirjoittaja miettinyt mistä sylttytehtaalta "uudet" asenteet tulevat, kuka ne on keksinyt? Tarkoittaako, että nuoret saavat entistä monipuolisemman koulutuksen?
.
Mitähän kirjoittajalle kuuluu nykyisin? Etsin hakukoneella. Grave Site, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Vantaa. Tuula Parikka (Rantio). Elinvuodet 1951-2004.
.
***
Seuraavaa kirjaa selailen, mutta en jotenkin nyt pysty lukemaan ajatuksenjuoksusta enempää kuin takakannen yhteenvedon, pitkätukkaisen tytön mustavalkoisen kasvovalokuvan yläpuolelta:
.
Runo jättää kotinsa, muuttaa kaupunkiin, jossa tapaa Nallen. Rakastutaan ja rakastetaan. Tulee väistämätön ero, Runo jää yksin. - Teinitytön kitkeränmakuinen aikuistuminen ja itsensä löytäminen, vuoden mittaisen epätoivon kautta. Herkkä tarina, jonka alakuloisuudesta iloon siirtyvä tunnelma on tuttu aikamme voimakkaasti eläville nuorille.
.
Peltola, Riitta: Aikaa irtautua (Punainen Kontakti, 16-v. Ravijoki, Virolahti)
Kauppiaitten Kustannus 1970 N 61 s. O lk.KN. Ei luetun numeroa, kun en saanut luettua.
.
***
Kaksi vuoden 1972 uudemman sarjan kontaktikirjaa olen lukenut, mutta unohtanut:
.
6292. Virtanen, Hanna: Toukokuu. Irene, 14-v, Ypäjä, Metsäkulma
28.12.2014 () Kauppiaitten Kustannus 1972 Kontakti N 83 s. O lk.KN
.
6293. Malmio, Eija: Tavallinen lauantai. Anne, 17-v, + Mara, int. tanssip.
28.12.2014 () Kauppiaitten Kustannus 1972 Kontakti N 55 s. O lk.KN
.

tiistai 22. marraskuuta 2016

222. Gogolin Reviisori ja Kuolleet sielut

Löysinpä uuden mielikirjailijan, jolta onkin luettava koko tuotanto:
.
Gogol, Nikolai: Valitut teokset II: Reviisori, Kuolleet sielut I-II. suom. E+J. Kalima, J. Konkka 6613. luettu 10.11.2016 (1836,1842) Wsoy 1959 S 108+306+151=565 s. Oma lk.K
.
Gogol, Nikolai: Valitut teokset I: Jouluyö 60 sivua, Maahisten valtiatar 50, Taras Bulba 148, Vanhanajan tilanomistajat 32, Ivan Ivanovits 62, Nevan valtakatu - Nevski Prospekt 48, Mielipuolen päiväkirja 30, Vaunut 16, Nenä 32, Naimahankkeet 72, Päällysviitta 41 sivua. Esipuhe V. Kiparsky, suomentanut Juhani Konkka. 6618. luettu 18.11.2016 (Gogol eli 1809-52) Wsoy 1959 S 591 s. Oma lk.K
.
***
Ensiksi "Reviisori" (1836), satasivuinen näytelmä. Oikeastaan helppo lukea, kun näytelmäkirjailija antaa täsmällisen käyttöohjeen tekstilleen: henkilö on tällainen, esitettävä näin: "(keskeyttäen) (kauhuissaan)". Vielä osuvat repliikit kullekin!
.
Pikkukaupungin napamiehet, pormestari, piirituomari, sairaalan esimies, koulujen tarkastaja, poliisikomisarius ym. säikähtävät kuultuaan, että Pietarista on tulossa paikanpäälle Tarkastaja!
.
Ponsarit ovat eläneet vuodesta toiseen kuin pellossa, ryypänneet ja rällänneet. Uuden sairaalan rakentamiseen saivat Pietarista määrärahan 5 vuotta sitten, mutta kavalsivat rahat itselleen. "Nyt äkkiä raivaamaan aluksi edes risukko pois uuden sairaalan tontilta." "Mutta kun... ollaan käytetty sitä tonttia kaatopaikkana!" (muistinvarainen siteeraus).
.
Hankalaa valita näytteiksi lyhyitä repliikkejä...
.
"Ei ole hyvä, että potilaanne polttavat niin väkevää tupakkaa, että paikalla aivastaa kun astuu sisään."
.
Näytelmän ydinlauseen sanoo sairaalan esimies: "Kalliita lääkkeitä meillä ei käytetä. Ihminen on selvä kapine. Jos on kuollakseen niin kuolee. Jos taas on parantuakseen, niin paranee itsestäänkin."
.
Lukemattomissa kirjoissa on yritetty avata venäläistä ihmisluonnetta, "avaraa sielua". Olisiko kiteytys tuossa, toisin sanoin. "Jos on heikko niin kuolee. Jos on vahva niin pärjää. Jumalan ja luonnon laki."
.
Siitä suora yhteys kaikenlaiseen uhkapeliin, venäläiseen rulettiin! Joko on vahva ja onnistuu, tai on heikko ja tuhoutuu. Venäjän armeija on kuuluisa simputuksesta, jossa heikot kuolevat. Venäjällä eloon jäävät vanhukset ovat kasvimaita viljeleviä teräsmummoja, töissä käyviä kuolemaansa asti. Heikompi osa väestä kuolee varhain, keskimääräinen elinikä alhainen. Vuonna 2016 HIV-positiivisiakin on Venäjällä jo puolitoista miljoonaa, prosentti väestöstä, mutta sukupuolivalistusta pidetään tarpeettomana.
.
"Minä en salaa, että otan lahjuksia. Eihän synnitöntä ihmistä ole."
.
Avainasenteena on Vanhoillisuus. Mikään ei muutu, kaikki toistuu aivan kuin ennenkin. Vastakohta läntiselle kehitysidealismille, jossa "yritetään uudelleen pikkuisen entistä paremmin..."
.
Mietin miten paljon Gogolin lähtökohtaa "Kamalaa, Tarkastaja on tulossa!" voisi soveltaa kaikkiin erilaisiin kulttuureihin, eri puolilla maapalloa. Onko ideaa muuntelevia elokuvia tai näytelmiä tehty?
.
***
Seuraavaksi "Kuolleet sielut" (1842), Cervantesin "Don Quijotelta" mallia saanut pikareskiromaani. Jännittävä kuin salapoliisikertomus: Miksi ihmeessä salaileva liikemies Tsitsikov kiertää tilalta toiselle haluten tehdä kauppakirjoja äskettäin kuolleista, vielä henkikirjoista poistamattomista maaorjista??! Ovela liikeidea paljastetaan lukijalle vasta 300-sivuisen I osan viimeisillä sivuilla!
.
Seurapiiri pohtii millä pelillä Tshitshikov aikoo kuljettaa satojen orjien joukot toiselle puolelle maata? Mutta hehän ovatkin pelkkiä nimiä papereissa. Eikä maatilaakaan ole olemassa.
.
Myyjät ovat kirjavaa sorttia: joku on tyytyväinen päästessään kauppakirjan allekirjoituksella eroon vaivasta tehdä byrokraateille ilmoitus jokaisesta kuolemantapauksesta. Toinen tinkii ahneesti: "Haluan sata ruplaa hengeltä!" "Ajattelin tarjota 20 kopeekkaa!". "Mutta he ovat taitavia ammattimiehiä, seppiä, suutareita..." "Mutta hehän ovat kuolleita!!"
.
Kolmas myyjä on äärimmäisin kitupiikki. Neljäs on uhkapeluri, joka vaatii pelata orjista ja yrittää huijata jopa tammipelissä. Viides on leskirouva hämmennyksissään, koska hän ei ole ennen myynyt kuolleita maaorjiaan, ja haluaisi ensin tiedustella jostakin oikeasta kauppatavasta ja käyvästä hintatasosta? Rouva arkailee kokeilla uutta asiaa, johon ei vielä ole olemassa vakiintunutta tapaa ja muotia, jota kaikkien olisi noudatettava.
.
Nauhamainen eteneminen paikasta toiseen ja ihmisestä kolmanteen saa kolmiulotteisuutta, kun aiemmin tavatut henkilöt tulevat yllättäen vastaan uudestaan, häiritsemään ja hölisemään julki kaupan salaisuuksia. Sovinnainen leskirouva ei jälkeenpäin malta olla lähtemättä kaupunkiin tekemään tiedusteluja, millä hinnoilla kuolleita orjia on tapana myydä, ettei hän vain ole myynyt väärään hintaan?!
.
LOL! Luettuani "Reviisorin" ja "Kuolleet sielut" olin niin tohkeissani, että ryntäsin kerrankin etsimään tietoverkosta muilta lukijoilta ylistäviä blogikirjoituksia? Vaan sitten hieman laimeilta tuntuivatkin? Lukevatko bloggaajat kuin ikävästä velvollisuudesta, tai huolellisesti sana sanalta maistellen, eräskin "hampaidenpesukirjanaan" pätkittäin, toinen vuorotellen "Anna Kareninan" kanssa - voi, miksi vuorotellen sekaisin.
.
Minä luin Gogolin jutuissa kokonaista metsää enkä yksittäisiä puita. Näin leveällä pensselillä maalattuja huikeita aiheita. Olisiko Carl Barks keksinyt ideoita sarjakuviksi, jos olisi tuntenut Gogolia?
.
Koska tulin aloittaneeksi lukemisen näytelmästä "Reviisori", tulkitsin jatkossa romaanin ja kertomuksetkin farsseina ja komedioina! Suosittelen! Kuvitelkaapa hauskimpia muistamianne näyttelijöitä tulkitsemaan Gogolin keksimiä kirjavia henkilöhahmoja!
.
Yritän kuvitella uusia variaatioita: entä jos joku tarjoutuisi ostamaan toisten taskuista käytetyt elokuvaliput tai karamellipaperit... tai hollantilaiset eurokolikot? Miten monenlaisia reaktiot voisivat olla?
.
Rinnastan Gogolin muiden kulttuurien satiirikkoihin, joita suosittelen: Mark Twain! Anatole France! Henry Fielding! Heiltä luen kaiken. Venäläisistä mielikirjani ennestään Ivan Gontsharov: "Oblomov".
.
***
Gogolin "Nenä" (1836), 32 sivua - yhä huikeampaa! Parturi leikkaa vahingossa kollegiasessori Kovaljovin kasvoilta jotakin liikaa pois. Irronnut nenä (!) karkaa omille teilleen ja menestyy mm. Pietarin seuraelämässä sekä ajelee omilla hevosrattaillaan. Nenän hankittua itselleen jopa ulkomaanpassinkin syntyy vaara, että livistää Eurooppaan, ellei pian saada kiinni ja ommeltua takaisin Kovaljovin naamaan?
.
"Naimapuuhat" (1842) - puhemies ja naittajaeukko yrittävät yli kaikkensa saadakseen hovineuvoksen ja kauppiaan tyttären avioon, mutta onnistuuko sulhasista saamattomin karkaamaan ikkunasta?
.
"Miten Ivan ja Ivan riitaantuivat keskenään" (1834) tuo mieleeni Carl Barksin sarjakuvat Aku Ankan eripurasta tonttinaapurinsa herra Turskin eli Teppo Tulpun (Neighbor Jones) kanssa...
.
"Mielipuolen päiväkirja" (1835) käy sairauden edetessä yhä vain absurdimmaksi. Tarmo Manni esitti roolia yksin vuodesta toiseen Kansallisteatterissa.
.
"Päällysviitassa" (1842) päähenkilö ehtii jo kuolla, mutta siinä oli vasta valeloppu, tarina jatkuu.
.
"Taras Bulba" (1835/1842) on jotakin aivan muuta! Venäläisille mieluisin Gogolin teos. Raivoisa sotakertomus 1600-luvun kasakoista. Mahtipontinen veriooppera kaikkein järjettömintä venäläistä sotahulluutta. Kiihdyttävää luettavaa vaikkapa 8-vuotiaille pikkupojille, jos Santeri Ivalon ja Kyösti Wilkunan "Suomalaisia sankareita I-II" sisseineen on jo nautittu, tai kapeampaa korviketta Mika Waltarin "Mikael Karvajalkojen" jälkeen. Filmattukin, 2009 Venäjällä, 1936 Ranskassa, 1939 Englannissa ja 1962 Amerikassa - alkuperäisenimellä Taras Bulba, pääosassa julmistelemassa Yul Brynner, poikanaan Tony Curtis.
.
Pitkänenäinen Nikolai Gogol (1809-1852), syntyjään ukrainalainen, ehti elää vain 42-vuotiaaksi. Ylioppilas, virkamies, tyttökoulun historianopettaja, epäonnistui yliopiston professorina, sitten kirjailija. Naimaton, tiettävästi vailla yhtään hetero- tai homoseksuaalistakaan suhdetta. Enenevästi uskonnollinen. Pyhiinvaellus Jerusalemiin 1848. Matkusteli laajasti Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Italiassa. Asui 12 vuotta Roomassa, paossa venäläisten närkästystä Reviisorista. Läpäisi sensuurin Venäjällä, koska ei sentään arvostellut korruptiosta Pietarin isoja herroja, vaan pelkkiä syrjäseudun pikkuvirkamiehiä.

221. Agentti 007 James Bond taulukoituna

Englantilainen lehtimies, pörssimeklari ja sodan aikainen tiedustelija Ian Fleming (1909-1964) kirjoitti 12 pitkää ja 5 lyhyttä kertomusta Britannian salaisesta agentista numero 007, James Bond. Olen lukenut vain yhden, Flemingin toiseksi viimeisen (luettujeni n:o 1682, tiistaina 9.10.1984):
.
"Elät vain kahdesti" (You Only Live Twice, 1964): "Blofelt ja Irma Blunt ovat luoneet kuoleman puutarhan Japanin Fukuokaan. Bond jää muistinsa menettäneenä Kuron saarelle Kissy Suzukin luo." 268 sivua. Gummerus 1984 -6. painos. Suomentanut Erkki Savolainen.
.
Annoin välttävän kouluarvosanan 5/6, kun nelosia harvoin jaoin. Muistaakseni (32 vuoden takaa!) yksinkertainen, lapsellinen ja epäuskottavat tarina. Hämmästyin miten vaatimaton sarjatuote voi olla kuuluisa. Heikkotasoinen seikkailukirja nuorille pojille? Ei kannattanut aloittaa toista.
.
"James Bond on nykyaikaisen miehen käyttökelpoinen toiveminä. Bond-kirjat ovat täynnä elintasohyödykkeitä ja naisia ja tekniikan uusimpia keksintöjä," kuvailee hakuteos MMM - Maailman kirjailijat, toimittanut Salla Hirvinen ym. Otava 1972.
.
Olen vieraillut jo lähes 600 kertaa elokuvateatterissa, mutta yksikään katsomani filmi ei ole ollut James Bond. Jossakin vaiheessa Bondeja alettiin esittää mainoskanavilla televisiossa, ensin kertaalleen ja sitten uusintoina vuodesta toiseen, ties monestiko? Suotta jotkut videoivat kotifilmistöönsä.
.
Yritin televisiosta katsoa sarjan ensimmäisiä nostalgiana 1960-luvun alusta, mutta en yhtään jaksanut seurata loppuun asti. Typeriä, epäuskottavia ja pitkästyttäviä. Olen yrittänyt yhä uudelleen ja uudelleen, mutta jääneet kesken, kuin Garcian romaani "Sadan vuoden yksinäisyys", jonka kuitenkin loppujen lopuksi selvitin.
.
Olisiko poikkeus sentään filmeistä paras: "On Her Majesty's Secret Service" (1969), jossa Alpeilla pääosassa välivaiheen näyttelijä George Lazenby. Häntä oli Suomen lehtien (HS:n) arvosteluissa tapana vähätellä, koska pääosassa ei ollut enää Sean Connery, eikä vielä Roger Moore.
.
Leonard Maltin's Movie Guide (2009) antaa filmille kuitenkin puolta tähteä vaille maksimipisteet ja lausuu: "Some 007 fans consider this the best of the series." Ohjaaja Peter R. Hunt. Paljon nuoria naisia Bondin lisäksi. "Lazenby is OK, but incredible action sequences take first chair."
.
Jatkuvan suuren tyrkytyksen jälkeen minulle jäi tunne, kuin sivistyksessäni olisi aukko, koska en tunne Bondeja kuten tavalliset ihmiset. Olen sentään lukenut pohjasivistyksen vuoksi ensimmäisen Harry Potterinkin, vaikken enempää, saati Potter-filmejä. Olen myös lukenut Flemingin matkakertomuksen:
.
Fleming, Ian: Syntiset kaupungit (Thrilling cities, 1963) Gummerus 1965 (luettu n:o 1387, vuonna 1983), 247 sivua, "Sunday Timesin" kirjoitussarjasta vv. 1959-60, 30 päivässä maailman ympäri, 3 päivää kussakin paikassa. Hongkong, Macao, Tokio, Honolulu, Los Angeles, Las Vegas, Chicago, New York, Hampuri, Berliini, Wien, Geneve, Napoli, Monacon Monte Carlo. Suomentanut Erkki Savolainen. 82 mustavalkoista valokuvaa. Minulta kouluarvosana 7/7.
.
Vaan löytyipä sitten yhdessä kirjassa (50 vuoden takaa) kokonaiskatsaus Bond-tuotantoon:
.
Amis, Kingsley: Raportti James Bondista 007 (The James Bond Dossier)
Luettu n:o 6570. 13.8.2016 (1965) Gummerus 1966 S 203 s. suom. Matti Salo O lk.K
.
***
Kaikki Bond-kirjat on taulukoitu suunnilleen seuraavasti, mutta olen lyhentänyt tietoja itselleni varsin riittäviksi, ehkä toisellekin lukijalle. - Nimi, tapahtumapaikka, Bond-tyttö, ystävä, roisto, liiga, juoni, lyhyt luonnehdinta. Eivätköhän kirjat ala erottua toisistaan:
.
1) Casino Royale (1953) Ranska, tyttönä Vesper Lynd, ystävänä Mathis Leiter, roistona Le Chiffre, liigana Smersh, juonena uhkapeli, sieppaus, kidutus. Väkivaltaisin kirjoista.
.
2) Live and Let Die (1954) NY, FL, Jamaika, nti Yksinäinen, Leiter, Quarrel
roisto Hra Iso, liiga Smersh, merirosvoaarre, uinti, korallilaguuni. Hitain kirjoista.
.
3) Moonraker (1955) Kuuraketti. Lontoo - Kent, tyttö Gala Brand,
paras roistoista Hugo Drax, Neuvostoliitto, juoni: Lontoon ydintuho.
.
4) Diamonds are Forever (1956) Guinea, London, NY, Vegas. tyttö Tiffany Case.
roistot Jack ja Seraffino Spang, syndikaatti. Timanttien salakuljetus. Osittain hyvä.
.
5) From Russia with Love (1957) NL, Istanbul, Orient Express, tyttö Tatjana Romanova. Ystävä Kerim. Roistot Rosa Klebb, Grant (Nash). Neuvostoliitto. Salamurha. Hyvä.
.
6) Dr No (1958) Lontoo, Jamaika. Viehättävä tyttö: Honeychile Ryder. Quarrel.
Roisto Dr No, Neuvostoliitto. Ohjusten häiritseminen väärillä ohjeilla.
.
7) Goldfinger (1959) Fort Knox. Tyttö Pussy Galore. Ystävä Leiter.
Roistot Goldfinger, Oddjob B. Ring. Kultavarkaus. Epäuskottavin.
- Oikea Ernö Goldfinger (1902-87) oli unkarilais-brittiläinen arkkitehti,
jonka betonibrutalistisia taloja Fleming vastusti. Äksy arkkitehti haastoi
kirjailijan oikeuteen Kultasormi-nimensä käyttämisestä, mutta tyytyi
siihen, että kustantaja maksoi hänen oikeuskulunsa (Wikipedia).
.
8 a) From a View to a Kill (1960) Pariisi, Mary Ann Russell
Roistot venäläisvakoojaryhmä. Moottoripyörälähettien väijyminen. Tiivis
.
8 b) For Your Eyes Only (1960) Jamaika, Ottawa, Vermont. Judy Havelock.
Roistot von Hammerstein, majuri Gonzales. Jousipyssytaistelu.
.
8 c) Quantum of Solace (1960) Bermuda. Kertomus.
.
8 d) Risico (1960) Rooma, Venetsia. Tyttö Lisl Daum. Colombo.
Roisto Kristatos. Huumeiden salakuljetus. Hyvä uhkakohtaus Lidolla.
.
8 e) Hildebrand Rarity (1960) Chagrin-saari, Intian valtameri. Liz Krest.
Roisto Milton Krest. Harvinaisen kalan pyydystäminen.
.
9) Thunderball (1961) Sussex, Bahama. Domino Vitali (Patricia Fearing). Leiter.
Roistot Blofeld, Spectre. Kiristys, kaapatut ydinpommit, konekaappaus. Hyvä!
.
10) 007, rakastettuni (1961) Adirondacs, Lontoo, Pariisi. Vivienne Michel.
Roistot Horror Sluggsy. Motellin polttaminen, vakuutuspetos. Naisnäkökulma.
.
11) On Her Majesty's Secret Service (1963) Alpit. Tracy Vicenzo. Draco.
Roistot Blofeld, Irma Blunt, Spectre. Saastutus vilja- ja karjaruttoon. Suksipako.
.
12) You Only Live Twice (1964) Tokio, Fukuoka - Kuron saari. Kissy Suzuki.
Roistot Blofeld, Irma Blunt. Itsemurhalaitos myrkkypuutarhassa.
.
13) The Man with the Golden Gun (1965) Lontoo, Jamaika. Mary Goodnight.
Roisto Scaramanga, Hendriks. Kuuba ja NL. Lännen sokerin turmeleminen.
.
***
.
Yksinkertaisuudessaan ja visuaalisuudessaan Ian Flemingin tarinat voisivatkin toimia sarjakuvina, vaikkapa kaistaleena (strippinä) päivästä päivään sanomalehdessä. Ajatus toteutettiin jo 1950-luvulla! Löysin Espoon kirjastosta seuraavanlaisen kokoelma-kirjan:
.
Fleming, Ian + McLusky, John: The James Bond Omnibus 1. Casino
Royale, Live and Let Die, Moonraker, Diamonds, From Russia, Dr No,
Goldfinger, Risico, From a View to a Kill, For your Eyes, Thunderball (11 kpl)
Luettu n:o 6578. 24.8.2016 (1953-61) Titan Books 2009 N 303 s. E23 lk.SK
.
Viihdyin kohtalaisen hyvin 1950-luvun huolellisen ja tyylikkään mustavalkosarjakuvan parissa. Hieman rankaksi iso ja paksu kooste kävi (yksissä kansissa) "kerralla luettavaksi", parin viikon tai kuukauden kuluessakin, oikeiden muunlaisten kirjojen ohessa. Ehkä jossakin vaiheessa ensi vuonna etsin Sarjakuva-Bondien kakkos-osan, kolmannenkin, luettavakseni.
.
***
Bond-elokuvista on paljon myöhemmin tehty 48/52-sivuisia värillisiä sarjakuva-albumeita. Muistelin, että koti-kokoelmassani olisi ainakin "Octopussy" - Mustekala. En tähän hätään löydäkään sitä, mutta yllätyksekseni heti kaksi muuta:
.
1) James Bond (Agentti 007) vuosialbumi 1985: Tappava juoni. Teksti Jack Sutter, kuvitus Sarompas, käännös Metsänen, kustantaja Semic, Tampere 1984.
.
2) James Bond (007) Vaaran vyöhykkeellä (The Living Daylights) - sarjakuvaversio. Pääosassa Timothy Dalton. Kustannus-Oy Semic 1987.
.
Albumit näyttävät äkkiä vilkaistuina varsin houkuttelevilta, vaikka en ole vielä koskaan löytänyt aikaa lukea niitä!

perjantai 4. marraskuuta 2016

220. Tukholman erikoisuuksia, 37 sadasta

Poimintoja ja huomioita Valle Westessonin listalta "100 balla ställen i Stockholm" (2014-15). Turistikohteita joita ei ole tavallisimmissa matkaoppaissa.
Aluksi SÖDERMALM:
*
1) Carl Antonin hissitupa 75 metrin korkeudessa kallioseinämällä. (Muistuttaa Tampereen Pispalan haulitornia.)
.
Henkilöhissi Stadsgårdskajenilta ylös Katarinavägenille (1907-1971) purettiin turhana, 64-vuotiaana, kun alas satamalaiturien kylkeen oli rakennettu uusi autotie Stadsgårdslejden. Taiteilija Carl Anton Axelsson sai kuitenkin yläpään hissihuoneen ateljeekseen.
.
Viking Linen autolautoilta Gamla Staniin kävelevät näkevät hissimökin kalliorinteessä Valokuvamuseon (Fotografiska) kohdalla. Rinnalla on käytössä kiviportaat, joita usein laskeudun kiiruhtaessani laivalle ja jotkut kiipeävät ylöskin, viimeksi jopa lastenrattaiden kanssa.
.
**
2) Industrispåret. Rautatie Södra stationilta Stadsgårdeniin (Viking Linen satama) ja tunneli Södersjukhusetin luona. (Muistuttaa pyörätie Baanan paikalla Helsingin ydinniemeä kiertänyttä, Kauppatorille ja Katajanokalle ulottunutta teollisuusrataa, jolla järjestettiin joskus Lättähattujunan ajelu Ullanlinnan Merisatamaan asti.)
.
Ratakiskot tulevat kävelijää vastaan kivetyllä rantareitillä Danviksbronilta lounaaseen. Jos Vikingin terminaalista lähtee bussilaiturien poikki Fåfänganin kukkulaa kohti kaakkoon, pääsee kiviportaita Folkungagatanin alitse Tegelviksgatanille, jonka länsilaidalla ovat yhdistetyt * Lelumuseo ja * Raitiotiemuseo (Spårvägsmuseet). Itäpuolen kujilta tai kadun päästä pääsee rantareitille, jolla hauskinta on Ilmainen * lautta (Lisen / Lotten) triangelireitillä Hammarby sjön yli, 20 minuutin väliajoin (vain Emelie-lautta Nybrohamniin asti on maksullinen).
.
En ole vielä seurannut rautatietä Skansbronin ja Skanstullsbronin alitse länteen, halki siirtolapuutarhan ja tunneleiden suille, mutta teenpä niin - säästä riippuen - tulevaisuudessa. Rata on merkitty karttaani vuodelta 1975, muttei enää tuoreisiin laivalla jaettaviin ilmaiskarttoihin.
.
***
3) Skatteskrapan (1959), nyk. Studentskrapan. Götgatan / Bondegatan. Söderin taivasta pimentävä Verottajan pilvenpiirtäjä on muutettu opiskelija-asuntolaksi ja pohjakerroksessa on kauppakeskus, huipulla Sky-baari. (Valtiovarainministerinä lähes iäti 1955-1976 toimineen Gunnar Strängin (sd) verokarhunkouraa voi verrata Espoon Otaniemen "Raaden hampaaseen". Strängin puolue hävisi vaalit vasta Astrid Lindgrenin (ks. *11) kirjoitettua 102 prosentin marginaaliverostaan sadun Pomperipossa.)
.
****
4) Björns Trädgårdin maanalainen pysäköintihalli (ovi). Götgatan / Medborgarplatsen. - Omat muistoni Kansalaisaukiolta ovat Medborgarhusin kirjastosta ja Hotelli Malmenista (1949-51), 3 yötä 4 hengen perhehuoneessa kesällä 1976 Töölön Matkatoimiston seuramatkalla. (Espoon Leppävaaran Sellon kauppakeskuksessa on myös valtava parkkihalli).
.
*****
5) Bo på båt-projekti eli Asuntolaivat, Söder Mälarstrand, Södermalmin pohjoisranta. Alusrivistöt viehättävät monillakin Tukholman rannoilla. Niissä on myös hotelleja ja retkeilymajoja. - Itse olen yöpynyt Skeppsholmenin "af Chapman" -laivassa 2 yötä maaliskuussa 2001.
.
******
6) Miniparken vid Monteliusvägen, Bastugatan, Lilla Skinnarviksgränd. Söderin pohjoisrannan yläpuolella Slussenista länteen on ihastuttava vanha rakennusmiljöö jyrkkine mukulakivikujineen ja upeita näköaloja Riddarfjärdenin yli kohti Kaupungintaloa ja liikekeskustaa. Parasta Gamla Stanin rinnalla!
.
********
7) Terrassen vid Reimersholme, Hornstull. Puisto, hauskalla pikkusaarella kerrostaloineen ja portteineen, Södermalmin länsikärjessä.
.
********
8) Paperilennokkipatsas (1994), JAS-kraschenstället, LÅNGHOLMEN. Långholmenin vankilasaarella Södermalmin luoteiskulmassa on nykyisin retkeilymaja-hotelli vankiselleissä (kuten Helsingin Katajanokalla), uimarantoja, puisto, venetelakka ja - hävittäjälentokoneen pakkolaskun muistomerkki!
.
*********
9) Västerbronille ripustetut rakkaudenlukot. Silta välillä Långholmen-Kungsholmen. (Helsingissä pariskuntien riippulukkoja on ainakin Katajanokan kävelysillalla). - Västerbronin silta on mahtava näköaloineen, olen kävellyt.
.
**********
10) Kollektivhuset (1935), John Ericssonsgatan 6, KUNGSHOLMEN. 7 kerrosta yksiöitä ja kaksioita ja pikkuparvekkeita. Jotta virkanaisille jäi aikaa käydä töissä, kuljetti ruokahissi ateriat kotiin pohjakerroksen ravintolasta ja likapyykit heitettiin pyykkikuilua pitkin alas pesulaan. (Helsingissä on vastaavanlainen talo Arkadiankadulla). - Kungsholmenille rakennettiin yksin asuville naisille myös 14-kerroksinen Kvinnohemmet (1947), Welandersväg 8-14, sekä 7-kerroksinen Kvinnornas hus (1938), Kungsklippan 11.
.
*
11) Astrid Lindgrenin kotitalo 61 vuotta 1941-2002! VASASTADEN, Dalagatan 46. Peppi Pitkätossun, Vaahteramäen Eemelin, Mestarietsivä Kalle Blomkvistin, Poikani Mion ja Veljeni Leijonamielen kirjoittajalla oli näköala länteen Vasaparkenin suureen, vilkkaaseen puistoon. Asunto on pohjakerroksen markiisikankaan yläpuolella. (Helsingissä Tunturikatu 13 oli kirjailija Mika Waltarin kotitalo 1932-1979.)
.
**
12) Olof Palmen murhapaikka (28.2.1986), Sveavägen / Tunnelgatan, NORRMALM, sekä hänen hautansa Adolf Fredrikin kirkkomaalla, jonne vie lyhyt Olofsgatan - Olof Palmen kadulta. Palmen pariskunta oli juuri katsonut elokuvan "Bröderna Mozart" Bio Grandissa, Sveavägen 45. Murhaaja pakeni itään ylös Tunnelgatanin portaita. Portaiden vaihtoehtona harjun alitse kulkee Tunnel, pitkä, kiinnostava, vanha kävelytunneli. - Adolf Fredrikin kirkossa on Sergelin tekemä Descartesin muistomerkki, ja Olofinkadun kulmassa iso hyväntekeväisyyskirpputori, jossa poikkean ohi kulkiessani. (Helsingissä on Nervanderinkadulla sisäministeri Heikki Ritavuoren murhapaikka (1922).
.
***
13) Biologiska museet (1893) DJURGÅRDEN. Kansallisromanttisessa rakennuksessa Skansenin vieressä on täytettyjä villieläimiä taustamaisemallisissa lasivitriineissä. (Turussa on samanlainen.)
.
****
14) Beckholmen, pikisaari, tervasaari, Djurgårdenin etelä-lounaispuolella. Historiallinen miljöö vanhan laivatelakan ympärillä, kävelytie ja paras näköala Saltsjön-meren yli Vikingin lautalle.
.
*****
15) Berwaldhallen (1979), ÖSTERMALM. Konserttitalo, Sveriges Radios symfoniorkester och Radiokören. Pääosin maanalainen, kallioon räjäytetty rakennus. Nobelpuiston takana, Strandvägenin sisämaahan kääntyvässä loppupäässä. - Tämän ohi kävelen matkallani Etnografiseen tai Merimuseoon, silloin kun en Nobelpuiston rantaa.
.
******
16) Japanilainen Teehuone, Etnografisen museon puistossa. LADUGÅRDSGÄRDET. (Vantaalla on vastaavanlainen sisätiloissa, Viherpajan puutarhaliikkeen Japanilaisessa puutarhassa).
.
*******
17) Bonnier-kustantamon Villa Nedre Manilla, Djurgårdenilla? jossa muitakin huviloita. - Minulta vielä etsimättä...
.
********
18) Årstan tori. ÅRSTA oli Tukholman ensimmäinen esikaupunkikeskus (1953). Aikansa miljöö (kuten Helsingissä Pohjois-Haaga Thalian aukioineen).
.
*********
19) Blockriket, lasten teemapuisto, Årstabronin lähellä. - Årstan sillan yli olen kävellyt ja Årstan metsän rantoja vaellellut.
.
**********
20) Danvikens ödekyrkogård ja Danvikshem (1915), NACKA. Valtava punatiilinen kartano rannalla, korkean tornin ympärillä, on vanhainkoti, joka hämmästyttää Viking Linen matkustajia heti laivan lähdettyä Suomea kohti. Vieressä on myös autio, käytöstä poistettu kirkkomaa vanhoine hautoineen.
.
*
21) Nyponet (1958) "Ruusunmarja" on peräti 21-kerroksinen asuintalo Körsbärsvägenillä / Valhallavägenillä, Östra stationilta luoteeseen.
.
**
22) Vintervikens trädgård, LILJEHOLMEN. Alfred Nobel osti 1865 Vintervikenin dynamiittitehdastaan varten. Nykyään siellä on siirtolapuutarha. Myrkyllistä maata?
.
***
23) Näyttelijättären hauta: Greta Garbo (1905-1990), alunperin Greta Lovisa Gustafsson, Skogskyrkogården. ENSKEDE. Nynäsvägeniä etelään 4 km Skanstullista. - Tunnelbanan Farstan suunnan junalla olen käynyt kuuluisalla hautausmaalla vuonna 2001.
.
****
24) Vällingby Centrum. VÄLLINGBY oli 1952 Tukholman "esikaupunki numero 1" (kuten Espoossa samanaikainen Tapiolan puutarhakaupunki). Keskustorilla elokuvateatteri ja kaikki tarvittava, sairauskassa, sosiaalitoimisto, nuorisotalo, kansalaistalo, kirjasto, ravintola, poliisiasema, kirkko. Olen käynyt ihailemassa historiallista tunnelmaa. Kuuluisan pääministerin leski asuu kuulemma edelleen Tornedalsgatan 33:ssa.
.
*****
25) Per Albin Hanssonin kotitalo (1933-46) Ålstensgatan 40, ÅLSTEN. Nockebybanan varrella. Pääministeri Hanssonia pidetään "ruotsalaisen kansankodin" luojana. Suomea Hansson varoi 1939 puolustamasta Neuvostoliitolta. - Alvikista Nockebyhyn ajoin v. 2001 kapealla vanhanaikaisella raitiovaunulla, joka on nykyään korvattu modernilla junalla.
.
******
26) Haga slottsgrund, SOLNA. Linna, jonka rakentamisen Kustaa III:n murha (1792) keskeytti. - Hagan alueella (Vasastadenista Uppsalavägeniä pohjoiseen) olen v. 2001 katsellut useita erikoisia rakennuksia, kuten Kupariteltan ja Kaikutemppelin. (Helsingin kylkeen perustettu Haagan kauppala sai Hagasta nimensä. Linnan korvikkeeksi Helsingin Haagassa on I maailmansodan linnoitusrakennelmia.)
.
*******
27) Markuskyrkan (1960), BJÖRKHAGEN. Kaunis, epäsäännöllisen muotoinen tiilikirkko sijaitsee Skanstullista 3 km kaakkoon, enkä ole vielä käynyt sitä katsomassa kuin kuvista.
.
********
28) Tukholman Observatorio, Observatoriebacken, SALTSJÖBADEN. - Slussenista itään lähtevällä Saltsjöbanan-junalla olen v. 1999 käynyt alueella.
.
*********
29) Mörbyn linnanraunio. MÖRBY on keskustasta n. 7 km pohjoiseen Danderydin ja Norrtäljen suuntaan, enkä ole siellä käynyt.
.
**********
30-37) Muita Valle Westessonin ehdotuksia tutustumiskohteiksi:
Cedergrenska tornet,
Wallenbergin mausoleumi,
Sundbybergin Marabouparken,
Lundbyborg - kivettynyttä rautakautta,
Örbyn elokuvateatteri Park-Bio 1920-luvulta,
Abba-muusikko Björn Ulvaeuksen (s.1945) huvila,
Matkailuyrittäjä Simon Spiesin (1921-1984) huvila Villa Fjolle,
Palmen murhasta epäillyn Christer Petterssonin (1947-2004) kotitalo.
.
*
(6606.) Westesson, Valle: 100 balla ställen i Stockholm, 2014-15.
29.10.2016 (2014) Roos & Tegner, Malmö 2014 N 266 s. Grani lk.43.11