perjantai 13. lokakuuta 2017

240. Tukholman elämyksiä, uusia osoitteita

Luettuani kymmeniä matkaoppaita Tukholmasta ja käytyäni itse siellä jo 50 kertaa huomaan edelleen tekeväni uusia kohdelöytöjä kirjallisuudestakin.
.
Valikoin muutamia uusia osoitteita vanhan, ahkerasti vaellelleen C-H Henriksonin suosituksista, kauniiden valokuvien teoksesta. (Jätn listasta pois kuluneimpia, yli puolet.) Luoteesta aloittaen mainittakoon:
.
*
Kungsholmen:
.
1) Barokkipuutarha, Scheelegatan 14, suihkulähteitä ja paljon patsaita, vastapäätä komeaa Raatihuonetta (kävin juuri lokakuussa 2017).
.
2) Aronsbergin juutalainen hautausmaa, Alströmergatan 47, kerrostalojen keskellä (kävin juuri).
.
**
Vasastan:
.
1) Tullituvat, Norrtull (Norra Stationv - Sveavägen).
.
2) Bellevue, Carl Eldhin Ateljeemuseo, Lögebodev. 10, sekä esikaupunkikartanot (malmgårdar): Bellevuevägen 10 ja 11.
.
***
Norrmalm:
.
1) Strindbergin viimeinen kotitalo "sininen torni", Drottningg 85 (5. krs.), talossa mm. antikvariaatti, jossa olen käynyt usein.
.
2) Adolf Fredrikin kirkossa Descartesin muistomerkki (olen katsonut),
pihalla kaakossa kuvanveistäjä Johan Tobias Sergel,
lounaassa Sven Hedin, Olof Palme,
luoteessa hovikelloseppä Johan Fredman (Bellmanin sankari)
.
3) Brunkebergin tunneli Tunnelgatan - David Bagares gata, insinööri Knut Lindmark (1886), pituus 231 metriä, alkuaan maksu 2 äyriä (olen monesti kävellyt).
.
4) Axel Notinin talo, David Bagares gata 10.
5) Johanneksen kirkkomaa, von Döbelnin hauta.
6) Venetsialainen palatsi, Smålandsgatan 7.
7) Kreugerin Tulitikkupalatsi, Västra Trädgårdsgatan 15.
8) SEB-pankin pääkonttori, Kungsträdgårdsgatan 6.
9) Blasieholmstorgin palatsit 6, 8, 11, 12.
10) Tygghuset = Östasiatiska museet, Skeppsholmen.
11) Hotelli Nobis, kuin ritarilinna, Kastelholm.
.
****
Östermalm:
.
1) Lärkstan (1907), Friggagatan ym. (ks. Valhallavägen x Odengatan)
Kansallisromanttinen asuinalue rikkaille, mm. leffa-Sandrew, tavaratalo-P.U.Bergström eli PUB.
.
2) Jugendtalo 1905), Storgatan 10.
3) Apteekki Storken, Storgatan 28.
4) Bünsovin talo, Strandvägen 29-33.
5) Englantilainen (maalais)kirkko (1866), Dag Hammarskölds väg 14.
6) Ladugårdsgärdet, taistelupaikka 1517, sotaharjoituskenttä.
.
*****
Djurgården:
.
1) Biologinen museo (1893), Lejonslätten.
2) Galärkyrkogården, mm. Estonian muistomerkki.
3) Djurgårdsstaden, pikkukaupunki-idylli.
4) Beckholmen.
5) Thielska galleriet, italialainen renessanssipalatsi.
.
******
Gamla stan:
.
1) Birger Jarlin pyöreä torni, Riddarholmen.
2) Viinintuojien majatalo, Stora Hoparegränd 6.
3) Taiteilija Carl Larssonin syntymäkoti, Prästgatan 78.
4) Von der Linden renessanssitalo (1620-l), Västerlånggatan 68.
.
*******
Södermalm:
.
1) Lillienhoffin palatsi (1670-l), Götgatan 48, Medborgarpl.
2) Almgrens sidenfabrik (1862), Repslagargatan 15.
3) Bellmanin talo (1723), Urvädersgränd 3.
4) Van der Nootin palatsi (1670-l), Sankt Paulsgatan 21.
.
********
Lähde:
6779. Henrikson, Carl-Henrik: Upplev Stockholm! 7 promenader, 76 platser. Kungsholmen, Vasastan, 3 malmia, Gamla stan, Djurgården.
9.10.2017 (2009) Ordaleget 2009 N 160 s. V30 lk.43.11
.
.
*********
Toinen vastaavanlainen matkaopas:
.
Stockholm City -lehden toimittajat tekivät "sadan syyn listan rakastaa Tukholmaa". Valikoin kohteiden joukosta 2/3 eli 67 prosenttia seuraavaan listaan:
.
1) Allhelgonakyrkan (1918), puinen "väliaikainen" maalaiskirkko Söderissä.
.
2) Aronsbergin juutalainen hautausmaa (1782-1887), Alströmergatan 47, Kungsholmen. Ks. edellisestä listasta.
.
3) Atlas-alue (1920-l), St. Eriksgatan / Torsgatan / Karlbergskanalen, Kungsholmen.
.
4) Bergiuksen puutarha, kasvihuoneita, Victoriahuset (n. 1900-), Frescati.
.
5) Kemisti Berzeliuksen puisto (patsas 1858), Nybroplan.
.
6) Bjurholmsplan (1915), puisto, Ringvägen, Södermalm.
.
7) Blå Tornet (1908), Drottningg 85, Strindbergin 5.krs. (edellinen lista).
.
8) Bulevardit Strandvägen, Karlavägen, Narvavägen ja Valhallavägen.
.
9) Bussilinja 4 (Gullmarsplan-Västerbron-Valhallavägen), entisen raitiovaunulinjan 4 (vv. 1904-1967) muistoksi.
.
10) Centralstationen, rautatieasema, Norrmalm.
.
11) Dianelundin siirtolapuutarha, Årstaskogen.
.
12) Diplomatstaden (1910-), Östermalm.
.
13) Djurgårdsbrunnskanalen (1834), 1200 m pitkä kanava.
.
14) Djurgårdsfärjan (1897-), Gamla stan.
.
15) Dramaten, jugendteatteri (1908), Nybroplan.
.
16) Essingeleden (1966), 150'000 autoa /vrk.
.
17) Etnografinen museo (1981), 220'000 esinettä, Norra Djurgården.
.
18) Fjällgatanin (1700-l) näköala, Södermalm.
.
19) Fåfängan, Fredrik Lundin (1770-l).
.
20) Gamla stan, 3000 asukasta.
.
21) Globen eli Globe Arena (1988), 15'000-16'337 katsojaa.
.
22) Gröna Lund (1883-), huvipuisto.
.
23) Gärdet eli Ladugårdsgärdet, sotaharjoituskenttä 1600-1930-l.
.
24) Götgatanin mäki (1494-), Södermalm.
.
25) Hagaparken (1785-), Kustaa III:n puisto.
.
26) Hammarby sjöstad, "en ny stadsdel i innerstaden".
.
27) Hjorthagenin punainen jugendkirkko (1909).
.
28) Humlegården (1619, Kustaa II Adolf). Kirjasto (1878).
.
29) Hötorgshallen (1882/1958), Filmstaden Sergel (1994).
.
30) Hötorgsskraporna, 5 pilvenpiirtäjää.
.
31) Ivar Lo'n puisto, Mariaberget, Bastugatan.
.
32) Johanneksen kirkko (1890).
.
33) Kaknästornet (1967), 155 metriä korkea.
.
34) Katarina-hissi (1883/1935).
.
35) Kulturhuset (1974) ja sen Stadsteatern (1990).
.
36) Kungsgatanin 2 tornia (1924-25), korkeus 60 metriä.
.
37) Kungsträdgården (1700-l), Kustaa III.
.
38) Kvartersbion (1973 /Bio Rio 1943) (425-233 tuolia), Hornstull.
.
39) Liljeholmsbadet (1929).
.
40) Liljevalchs konsthall (1916).
.
41) Långholmens klippbad (1970-l)
.
42) Malmgårdarna, 38 esikaupunkikartanoa jäljellä.
.
43) Medborgarplatsen och -huset (1930-l).
.
44) Medelhavsmuseet, Fredsgatan.
.
45) Monteliusvägen (1998), kävelytie 416 m, Mariaberg.
.
46) Moskeija (2000), 2000 rukoilijan paikkaa.
.
47) M/S Lotten, Hammarbyn ilmainen lautta, 7x20 metriä, 120 matkustajaa. Aiemmin nimeltään Kairala (1979), kun toimi Suomen Kemissä.
.
48) Parkteatern (1943), Pålsundsparken.
.
49) Rosendalin puutarhat (1700-l/1861-), Djurgården.
.
50) Roslagsbanan, 65 km kapearaidejuna.
.
51) Rönnells Antikvariat (1929-), Ruotsin suurin, Birger Jarlsg 32.
.
52) Rörstrandsgatan, "Tukholman kaunein katu", Atlas-alueella.
.
53) Sankt Sigfrids Kyrka (1900), siirretty Aspuddeniin.
.
54) Skansen (1891-), Artur Hazelius.
.
55) Skogskyrkogården (1914-1920).
.
56) Skinnarviksberget, 53 m korkeutta.
.
57) Slussen (1935-2017).
.
58) Stadion (1912).
.
59) Stadsbiblioteket (1920-l), Gunnar Asplund.
.
60) Stora Essingen, vihreä keidas, saari.
.
61) Stureplan (1877), sadekatos Svampen (1937).
.
62) Tessinparken, koillisen funkis.
.
63) Tvärbanan (2000), 12 km raitiotie Alvik-Sickla Udde.
.
64) Vasamuseet (1961/1988), laiva 1620-luvulta.
.
65) Vintervikens trädgård (1998). Aikoinaan Nobelin tehdas.
.
66) Västerbron-silta (1935).
.
67) Årstabroarna-sillat (1929/2004).
.
*****
Lähde:
6778. Holm, Johan (ym): 100 skäl att älska Stockholm. Stockholmarnas egna smultronställen. (1. Skansen, 2) Djurgärdsfärjan, 3) Gamla stan).
8.10.2017 (2007) Albert Bonniers 2007 N 212 s. V30 lk.43.11
.

tiistai 8. elokuuta 2017

239. Kalle Anka -sarjakuvalehden historiaa

Ruotsalaisen Kalle Anka & C:o -sarjakuvalehden vuosikertojen näköispainosten esipuheisiin on siroteltu kiinnostavia faktoja Walt Disneyn lehtien julkaisemisen historiasta sekä Amerikassa että Pohjois-Euroopassa.
.
Pitäisipä joskus istuutua Sellon kirjastoon, Espoon Leppävaarassa, lukaisemaan läpi kaikkien Kalle Anka -näköispainosten 5-7 sivun mittaiset esipuheet (vuodesta 1948 ainakin 1970-luvulle). Ruotsissa vuosikerrat on jaettu vain 6-9 lehden paksuisiksi osiksi, joten esipuheitakin kertyy 2-6 kpl /vuosi, yhteensä ainakin toistasataa...
.
*
Esim. Kalle Anka & C:o, den kompletta årgången 1959, del 1 (numerot 1-7), jonka esipuheessa Kjell Crone, ankisti ja indeksoija, kertoilee:
.
Sarjakuvalehti Walt Disney's Comics and Stories (WDC) aloitti USA:ssa jo vuonna 1940, jolloin kuukausilehdessä oli peräti 68 sivua. Aluksi julkaistiin uusintapainoksina sanomalehdissä julkaistuja Ankka-vitsejä sekä Hiiri-jatkosarjoja.
.
Sarjakuvien lisäksi lehteen painettiin sivun-parin mittaisia tekstitarinoita, joita kuvitettiin vain yhdellä tai parilla-kolmella piirroksella. Sanomalehtien värillisiltä sunnuntai-sivuilta mukaan liittyivät myös Pluto, Pikku Hiawatha ja ötökkä Bucky Buck. Disneyn piirrosfilmeistä tehtiin sarjakuvaversioita.
.
Sarjakuvalehden sivumäärä pieneni 68:sta lähivuosina 52:een (ja vuonna 1954 vain 36:een), mutta sanomalehtisarjat eivät pitkän päälle enää riittäneet, vaan Carl Barks alkoi vuonna 1943 piirtää Aku-tarinoita suoraan lehteä varten. Pikku Hukka, Pepi sekä Tiku ja Taku liittyivät myös eläingalleriaan.
.
Erillisessä lehdessä "Four Color" julkaistiin 1940-luvulla koko lehden mittaisia pitkiä tarinoita. Vuonna 1952 aloitettiin lisäksi erilliset lehdet Donald Duck ja Mickey Mouse.
.
Vuosina 1950-53 julkaistiin lehdissä paljon Floyd Gottfredsonin sanomalehtisarjakuvista uudelleen piirrettyjä Mikki-tarinoita, kunnes Paul Murry alkoi piirtää lehteen uusia juttuja Carl Fallbergin käsikirjoituksista.
.
Murry piirsi WDC-lehteen 20 vuoden aikana 1953-73 ns. "aitoja jatkosarjoja" noin 70 kappaletta. Jatkokertomuksissa oli 24 sivua jaettu 8 sivun pätkiin 3 eri lehteen. Kalle Ankassa (ja Akuissa) on julkaistu paljon myös Skandinavian toimitusten jälkikäteen pätkimiä "epäaitoja jatkosarjoja" - Amerikassa One Shot -lehdissä yhtenä kokonaisuutena julkaistuista pitkistä tarinoista. Tällöin jatko-osien 1. sarjakuvaruudun tilalle kirjoitettiin Ruotsissa yhteenveto aiemman jakson tapahtumista.
.
Ruotsin kuukausittainen 'Kalle Anka & C:o' aloitti syyskuussa 1948. Vuonna 1957 lehti alkoi ilmestyä joka toinen viikko, kun siihen yhdistettiin aiemmin toisessa lehdessä 'Walt Disneys Serier' julkaistut pitkät jutut (kuten Suomessa Aku Ankan B-numerot). Kesällä 1959 Kalle Anka muutettiin viikkolehdeksi.
.
**
SUOMESSA ensimmäinen Aku Ankka julkaistiin v. 1951. Vuonna 1952 ilmestyi 12 A-numeroa ja 2 B-numeroa, yhteensä 14. Vuonna 1953 ilmestyi yhteensä 17 Akua, sitten 19 kpl vuosina 1954 ja 1955. Vuonna 1956 ilmestyi 26 ja vuosina 1957-59 kunakin 25 Aku-lehteä. Vuonna 1960 lehtiä tuli 30 ja vuodesta 1961 alkaen 53 vuotta kohti. - Suomen lehdet laskin Tervo Luotolan Putiikin Keräilysarjakuvalehtien hinnastosta vuodelta 1981. Luotolan antikvariaatissa muistelen joskus käyneeni Metallitalossa Helsingin Hakaniemen torin etelälaidalla.
.
***
Aloitetaanpa alusta:
6747. Diös, Stefan (förord): Kalle Anka & C:o. 1. Årgången 1948. Översättning Axel Norbeck. 4 numeroa, sept-dec. Gummerus printing.
4.8.2017 () Egmont, Malmö 1998 S 154 s. E01 lk.SK
.
Ankisti Stefan Diös (s.1960?) kertoo: Dan Folke matkusti jo vuonna 1946 Amerikkaan tapaamaan Walt Disneytä, hankkiakseen oikeudet Walt Disney's Comics and Stories -sarjakuvalehden (1940-) julkaisemiseen Pohjoismaissa.
.
Tanskalainen Gutenberghuset (nykyisin Egmont) alkoi julkaista Kalle Anka -lehteä ensimmäiseksi Ruotsissa syyskuusta 1948, sitten Norjassa Donald Duck joulukuusta 1948 ja Tanskassa Anders And tammikuusta 1949. (Suomeen Aku Ankka vasta joulukuusta 1951.)
.
Ruotsin Kalle Ankan 1. numeroa (syyskuu 1948) painettiin 50'000 kappaletta, joista 50 vuotta myöhemmin arvioitiin jäljellä olevan vain 200 kappaletta!). Irtonumerohinta oli 60 äyriä, sivumäärä 32 + kannet eli 36 sivua. Puolet sivuista eli painoarkin toinen puoli oli painettu neljällä värillä, mutta puolet vain kahdella värillä, mustalla ja punaisella. Kaksivärisiä sivuja oli vuosikerran 1948 neljässä numerossa sekä vielä vuoden 1949 tammikuussa, kunnes helmikuussa 1949 koko lehti oli nelivärinen, siis 5. numerosta eli 2/1949 alkaen.
.
USA:ssa Mikki Hiiren päivittäinen strippi oli aloittanut 13.1.1930 sanomalehdessä New York Mirror, käsikirjoitus joitakin kuukausia Walt Disneyn, piirros ensin Ub Iwerksin ja sitten Win Smithin. Jo 16.3.1930 alkoi Mikkiä julkaista Ruotsissa 'Stockholms Dagblad' (myöhempi 'Stockholms-Tidningen'). Ruotsin Mikki-kerhon klubisivulle kirjoittaneet olivat 10-80-vuotiaita, eli vanhin August Strindbergin (tai Suomen J.H. Erkon) ikäluokkaa!
.
Mikin sunnuntai-sarjakuvaa (1932-) julkaisi Ruotsissa Hemmets Veckotidning. Vuonna 1938 aloitti Aku Ankan oma sanomalehtisarjakuva, Ruotsissa Aftonbladetissa 1939.
.
Åhlen & Åkerlund julkaisi Ruotsissa Mikki-lehteä 'Musse Pigg Tidningen' jo vuosina 1937-38, yhteensä 23 numeroa, joiden sisällöstä puolet oli sarjakuvaa. Lehteen piirsivät myös ruotsalaiset Rit-Ola ja Åke Skiöld (jonka muistan Suomessa mainostaneen piirtämisen kirjekurssia Aku Ankan takasivuilla 1970-luvulla). USA:n 'Mickey Mouse Magazine' muutettiin vuonna 1940 'Walt Disney's Comics and Stories' -sarjakuvalehdeksi.
.
Hessu Hopon nimi oli Ruotsissa aluksi Jan Rissel, mutta tosielämän kaiman valitettua nimi muutettiin Jan Långbeniksi. Amerikassakin eli tarinan mukaan pari Donald Duck -nimistä ihmistä. Ruotsissa Kalle Ankan nimi on virallisimmillaan Karl Magnus Anka.
.
Ruotsissa koettiin aluksi monia nimikömmähdyksiä: Roope oli numerossa 3/1949 Rike Per von Anka, mutta numerosta 7/1951 Joakim von Anka. Tikua ja Takua kutsuttiin ensin rotiksi (!) Chip ja Chop, kunnes muuttuivat maaoraviksi Piff ja Puff.
.
Ruotsin ensimmäisen Kalle Ankan syyskuussa 1948 aloitti Carl Barksin ratkiriemukas 10-sivuinen "Aku palomiehenä", jota seurasi 8-sivuinen Pikku Hukka: Isän ammatti (variksenpelätin!). - Suomessa nämä kaksi sarjakuvaa julkaistiin vuoden 1952 ensimmäisessä numerossa, kun taas joulukuun 1951 näytenumeron aloittivat 'Aku koulusalapoliisina' ja Pikku Hukan joulukuusi.
.
Sekä Kallen että Akun pakkopullana julkaistiin pitkään joka kuussa kaksisivuinen niukasti kuvitettu satukertomus ilman sarjakuvakerrontaa. Kallessa ja Akussa oli runsaasti myös piirrosfilmeistä tylsästi lyhennettyjä kaksisivuisia, runomuotoon loppusoinnuteltuja sarjakuvia (kuten Kotiliedessä vuosikymmeniä Asmo Alhon piirtämä ja akateemikko Mika Waltarin riimittelemä Kieku ja Kaiku). Ruotsin lehteä täyttivät suomalaista enemmän useat Akun puolensivun tai Mikin kokosivun sanomalehti-stripit.
.
Kalle Ankan alkunumeroissa 15-17 sivua eli puolet täyttyi Ankoilla, sitten Pikku Hukkaa 8 sivua, Hiiri-tarinoita 5-6-7-9 sivua ja vierailevana tähtenä 2 sivua Dumboa, kissa Figaroa, Plutoa tms. Kalle Ankan ykkösnumerossa oli 3 kpl 2-sivuisia (Mikki, Hessu, Aku), 5 yksisivuista Mikki-vitsiä sekä kolmella sivulla puolen sivun Ankka-vitsejä 6 kpl sanomalehdistä.
.
Lähteenä myös:
6748. Diös, Stefan (förord): Kalle Anka & C:o. Årgången 1949: del 1(2).
5.8.2017 () Egmont 1999 S 224 s. öv. Norbeck E01 lk.SK