158. Venäläiset Helsingissä 1830-40

Anders Ramsay (1832-1910) syntyi varakkaaseen kotiin,
Lapsuuden kotitalo Esplanadi 1 myytiin myöhemmin
keisarilliseksi palatsiksi. Nykyisin se tunnetaan varsinkin
itsenäisyyspäivänä 6.12. Suomen presidentinpalatsina.
*
Anders Ramsay asui viimeiset elinvuotensa köyhtyneenä,
useita konkursseja tehneenä, sukulaistensa elättämänä,
täysihoitola Centralin huoneessa Helsingin keskustassa.
Päivisin hän luki lehtiä katukahvilassa ja kertoi eloisia tarinoita
kulta-ajoistaan 1800-luvun vuosina. Kunnes hän keksikin
kirjoittaa vaiheistaan laajat, moniosaiset muistelmat:
"Från barnaår till silverhår" (1904-07), jotka kävivät kaupaksi
ja suomennettiin nimellä "Muistoja lapsen ja hopeahapsen"
(julkaistu mm. sarjassa 'Ikivihreitä muistelmia', Wsoy 1966,
suomentajana Antti Nuuttila)
*
Poimintoja vapaasti muokaten I osan sivulta 131-135:
*
"Kun muutamat Venäjän rikkaista perheistä olivat ulkomaiden
kylpy- ja pelipaikoissa tuhlanneet kokonaisia omaisuuksia ja
saattaneet venäläisen nimensä huonoon huutoon, niin keisari
Nikolai I kielsi antamasta niiden jäsenille enää ulkomaanpassia.
*
"Näiden perheiden oli etsittävä sopiva paikka valtakunnan rajojen
sisäpuolelta, jolloin he tulivat kiinnittäneeksi huomionsa meidän
pikku Helsinkiimme, jossa arvelivat voivansa elää miten mielivät.
*
"Etunenässä kulki monimiljonääri, ruhtinatar Jusupov os. Narishkin.
Ylhäinen nainen oli jo Pietarissa syyllistynyt yltiöpäisyyksiin, jotka
toisinaan olivat jopa pahennusta herättäviä. Kerrotaan että hän oli
Moika-kanavan varrella Jusupovin palatsin puistossa antanut
juhlan ajaksi poistaa kaikki marmorikiviveistokset ja pannut niiden
tilalle eläviä ihmisiä samoihin asentoihin kuin alkuperäiset patsaat,
verhottuina samoilla vähillä - tai olemattomilla - vaatekappaleilla.
Juhlan ajaksi nämä oli valaistu soihduilla ja bengaalitulilla,
musiikki oli pauhannut ja shamppanja virrannut. Sitä juhlaa ei itse
keisari Neronkaan olisi tarvinnut hävetä."
*
Ruhtinatar rakennutti huvilansa Kaivopuiston korkeimmalle kukkulalle.
Perässä seurasivat ruhtinattaret Gagarin, Urusov, Uvarov, Trubetskoi
ja Kotshubei, kreivittäret Opperman ja Mussin-Pushkin sekä rouva
Demidov (sittemmin rouva Karamzin).
*
Siitä konsuli H. Borgström sai ajatuksen yhtiöstä (1834) perustamaan
terveysvesi- ja kylpylaitos (1836). Tuota pikaa istutettiin Kaivopuisto ja
rakennettiin Kaivohuone (1838) ja alettiin luovuttaa huvilatontteja.
*
Yhä suuremmin joukoin saapui huvittelunhaluisia mukanaan itämaista
ylellisyyttä ja itämaisia tapoja, huonoja tapoja ja korkeita pelipanoksia.
Suuret omaisuudet vaihtoivat uhkapelissä omistajaa nopeassa tahdissa.
Jos käteisvarat loppuivat, kelpasivat "sielut" eli maaorjat pelipanoksiksi.
*
Kreivi Kushelevin kerrotaan huonon pelionnen yönä menettäneen tuhat
maaorjaa ja kenraalitar Kristshanovski panosti maankuulun kokkinsa
suurta rahasummaa vastaan ja menetti tuon kallisarvoisen sielun.
*
Eksoottinen yleisö arveli pikkukaupungissa voivansa tehdä mitä
vallattomuuksia tahansa. Eräs Jakovlev, ylimielinen, raaka, huonosti
kasvatettu, isältään Uralin rikkaalta kaivoksenomistajalta miljoonia
perinyt, koetti kuluttaa loppuun omaisuutensa yhtä nopeasti kuin
itsensäkin. Hänen kerrotaan järjestäneen kilpa-ajot kaupungin
pika-ajureille:
*
Jakovlev valitsi ajurien huonoimmat kaakit ja lupasi 500
hopearuplan palkinnon sille, joka ensimmäisenä onnistuisi
ajamaan hevosensa kuoliaaksi. ja korvauksen niistä hevosista,
jotka kuolisivat tunnin kuluessa. Mieletöntä piiskaamista, raivokasta
riehuntaa katua ylös ja toista alas, kiroilua, rääkymistä ja hoilaamista
seurasi ja tarvittiin, ennen kuin kaakkiraukat menehtyivät.
*
Samainen herra huvitteli myös heittelemällä hopearuplilla "voileipiä"
rantalaiturilta. Katupojat yrittivät henkensä kaupalla pyydystää niitä.
Hän osti kaupat tyhjiksi shampanjasta ja tilasi hotellien koko varastot
itselleen. Mitä hän ei itse hienoine seurueineen saanut juoduksi,
kaadettiin katuojaan. ja muu ylhäisö joutui päiväkausia olemaan
ilman lempijuomaansa, jota ei nopeasti saatu muualta hankittua.
*
Andersin isä Carl August Ramsay (1791-1855) vuokrasi kerran perheen
asunnon kesäksi eräälle amiraali Lazareville, mitä sai katkerasti katua.
Syksyllä kotiin palattua huoneisto nimittäin vaati korjauksen, jonka
kustannukset ylittivät runsaasti vuokrasumman. Parketit olivat
naarmuuntuneet luisteluharjoituksista, tapetit täynnä öljytahroja
pyhimystenkuvien jäljiltä, huonekalut turmeltuneet ja pöytäliinoja
oli käytetty pölyriepuina.
*
Kun Venäjän ylhäisön ulkomaanmatkojen kielto 1840-luvulla kumottiin,
vieraat eivät enää palanneet Helsinkiin ja siihen päättyi sitten
Kaivopuiston lyhyt "loistokausi". (Sinä aikana olivat Kaisaniemessä
kohdanneet oman kansan vaatimattomammat ihmiset, jotka eivät
halunneet sotkeutua muukalaisten seuraan Kaivopuistossa.)
*
Ramsay on mainio kertoja ja tarinat eivät vanhene.
Tulisivatko mieleen Venäjän oligarkit ostoksineen ulkomailla,
taloja, tontteja, palatseja, liikeyrityksiä, urheiluseuroja, joka puolella,
tai millaiseen kuntoon Hotelli Torni jäi valvontakomission vierailusta
1940-luvun lopulla?