89. Kreikka toistaa itseään

Luin teoksen "Matkaopas historiaan: Kreikka" (Timothy Boatswain & Colin Nicolson). (1992)
Kreikan kehitys sekä antiikissa että nykypäivänä. Teos jakautuu kahtia vuodessa 1493, Bysantin tuhoutuessa. Eri kirjoittajatkin uudella ja vanhalla ajalla.

Syy kiinnostukseen on Kreikan nykyinen talouskriisi. Ylipäänsä maan korruptoitunut politiikka parin viime vuosisadan aikana.

Sekapuljaa (Kari Suomalaisen mainio termi), sekoittunutta kansaahan nykyinen Kreikan väestö on, vähänpä heissä on ainesta antiikin kreikkalaisista, jos lainkaan.

Ei mitään uutta Kreikassa:

Yli sata vuotta sitten: "Vuoden 1897 tappion jälkeinen aika oli kreikkalaisille harhakuvitelmien haihtumisen aikaa, jolloin lasku lankesi maksettavaksi. Ulkomaanvelan hoito nieli kolmanneksen valtion tuloista, tuonti ylitti viennin 44 %:lla, ja korinttien (ainoa merkittävä vientituote!) hinnan romahtaminen söi valtion tulot ja heikensi valuuttaa. Heikkenevät elinolot ajoivat tuhansia kreikkalaisia vierastyöläisiksi. Vuonna 1893 pääministeri Trikoupis julisti Kreikan valtion konkurssiin."

Kirja on painettu 1992 ja se päättyy niihin aikoihin:

"Keväällä 1990 hallitus joutui kohtaamaan EY:n korkeimman inflaatiovauhdin (17,8 %), tasaisesti kasvavat valtion menot ja suuret ulkomaan velat." Hallitus aikoi tarttua ongelmiin leikkaamalla valtion menoja, nostamalla julkisten palvelujen hintoja, siirtymällä kohti markkinataloutta sekä julkista sektoria vähentämällä.

Kesäkuussa 1989 oli uusi yleislakkoaalto hallituksen talouspolitikkaa vastaan ja elokuussa 1990 inflaatio oli jo lähes 23 %. "Likipitäen päivittäin saatiin uusia paljastuksia edellisen hallinnon aikana tapahtuneista suurkavalluksista."

Vuoden 1992 budjettiin sisältyi useiden palkansaajien tulojen 3-4 %:n leikkaus. Joulukuussa 1990 Euroopan Yhteisön asettama komitea syytti Kreikkaa Euroopan surkeimmin hoidetuista ympäristöasioista. Tammikuussa 1991 EY:ltä saatujen suurten lainojen ehdoksi asetettiin jatkuvat säästötoimet.

Mitä on tapahtunut välivuosina, kun Kreikka ei ole ollut akuutissa kriisissä?

***

"Toinen Kreikka" Kypros voisi olla kiinnostava nähdä? Eihän kyproksenkreikkalaisia ole pitänyt erossa Kreikasta kuin saaren turkkilaisvähemmistö ja YK.

Sitten olisi kai kolmaskin Kreikka. FYR Makedonia (FYR = Former Yugoslavian Republic). Semmoisia kaupunkeja kuin Ohrid. Bysanttilaisia kreikkalaiskatolisia kirkkoja... ihan Kreikan näköistä...

Luin Marita Vihervuoren (Turun Sanomien sotakirjeenvaihtaja) kuvauksen Jugoslavian sisällissodasta 1990-luvulla. Makedonia välttyi tuolta hirveydeltä, kuten toisella laidalla Slovenia.
Jugoslavian raunioilla olisi monta maata, Slovenia, Kroatia, Makedonia, Montenegro (noihin on jo Aurinkomatkojakin järjestetty), sekä Bosnia, Hertsegovina, Serbia, jotka pahempia paikkoja.

Luin kiintoisan kirjan "Matkaopas Historiaan: Italia". Siinä erottui hyviä kaupunkivaltioita, Venetsian, Firenzen, Milanon, Genovan, Kirkkovaltio-Rooman ja Napolin lisäksi Lucca, jossa olen jo yöpynyt 2 yötä, mutta myös Mantova ja Ferrara ja Perugia, jotka herättivät kiinnostukseni. Tietenkin Siena, Bologna, Ravenna ja San Gimignano olisivat kiinnostavia.

Englannin prinssi Charles on erityisesti ylistänyt Sienaa. Mahtaako hän ehtiä koskaan kuninkaaksi, kun Elisabet ei aio eläkkeelle ja kuningatar-äitikin taisi elää 100-vuotiaaksi. Prinsessa Margaret eli 1930-2002. Eemeli Väyrynen eli yli 101-vuotiaaksi ja Paavo,65, pyrki puheenjohtajaksi, pääministeriksi ja presidentiksi. Paasikivi oli ehdolla 86-vuotiaana, mutta hävisi Kekkoselle, jonka 80-vuotiaana vielä voitti. Tanner palasi SDP:n puheenjohtajaksi 76-82-vuotiaana, eläen 85-vuotiaaksi.
Mutta ennen nuoret kunnioittivat vanhempiaan, eivätkä kilpailleet yhtä rajusti.