Luin Kimmo Rentolan väitöskirjan Suomen kommunistisen puolueen toiminnasta 1937-48. Opinpa 'Terijoen hallituksen' kokoonpanon.
Moniin ristiriitaisiinkin dokumentteihin pohjautuva kirja on hankala... asiat jäävät epäselviksi, kaoottisiksi. Ehkäpä jokin yksilöön keskittyvä elämäkerta saa mutkia paremmin suoriksi. Kaipa sekavuus ja epäyhtenäisyys ja ristiriidat estivätkin, ettei Tshekkoslovakian tiestä tullut Suomen tie. Niin, tuon yhteyden vuoksi luin kirjan, koska kävin Tshekissä ja näin paikan, jossa oli maailman suurin Stalinin patsas vuonna 1960, ennen kuin se räjäytettiin pois.
***
Johan von Bonsdorff: Kun Vanha vallattiin. Elävä osanottajan kuvaus vuoden 1968 tapahtumista... Jotenkin viehättää se energia mitä ajan radikaalinuoriso pursusi, tai Ilkka Taipale, hassua hössötystä, mutta silti... Tricont: kehitysmaatutkimusta, Marraskuun liike pultsarien pelastamiseksi pakkasilta, jne. jne.
Huvittavuuksia 60-luvulta: Vasta yksi proffa oli niin edistyksellinen, että antoi polttaa tupakkaa seminaaritilaisuuksissa! Tai vaikka miten yhdellä Tshekkoslovakia-mielenosoituksella osoitettiin tasapuolisuus, jotta voitiin siitä ikuisuuteen keskittyä 'alas USA' -teemaan.
Semmoiset TV/radio-journalistit kuin Liisa Liimatainen (ent. Liisa Manninen) ja Raija Valta (ent. Raija Pelkonen) pistivät silmään joka paikan radikaaleista. Missähän lie Viveca Vickan Hedengren (Hertta Kuusisen sihteeri). Marianne Manne Laxen oivalsi kuulemma Tshekkoslovakian miehityksestä olevansa sittenkin demari eikä kommunisti!
***
Jukka Tarkka: Uhan alta unioniin. Asennemurros ja sen unilukkari EVA. Vaikutti ensin historiantutkijan-kuivalta, mutta olikin mainio edellisen JvB:n rinnalla luettavaksi!!
Evan ongelmia oli, että lehtiä ei kiinnostanut julkaista heidän artikkeleitaan, paitsi Aamulehteä, ja sekin niukasti. Mutta kunhan paperit lähetti kansliapäällikkö Bror Wahlroosille merkinnällä 'Ei julkisuuteen!', niin tämän vikkelä nuori Nalle-poika Björn Wahlroos pinkaisi vikkelästi viemään kopiot taistolaisten Tiedonantaja-lehteen, joka julkaisi skuuppinaan Evan viestit, ja sitten vasta muutkin lehdet viitsivät uutisoida niistä.
Mika Tiivola syytti Repo-radiota Ilkka-poikansa aivopesusta... Ilkan puoliso Tutteli Tiivola, erottuaan Hammermann, oli TV-kuuluttaja, joka riemastui jostakin Vietnam-elokuvasta niin totaalisesti, että luennoi alustukseksi ikioman pitkän esitelmän ja aiheutti jo myöhässä olleen elokuvan lisämyöhästymisen.
En muistanutkaan, että vuoden 1975 Suomen Euroviisukarsinnoissa ehdolla oli 'musikaalisesti huomattavan korkeatasoinen' (Tarkka) Agit-Prop, laulaen: "On jotain mikä yhdistää ja sysää syrjään muun / On velvoite ja viesti erään tietyn LOKAKUUN..." (sanat Pentti Saaritsa). - Muistan vain aikansa huonoimpana nolla-euroviisuna Kojon Nuku pommiin!
SEV-maiden talouteen erikoistunut Tauno Tiusanen sai öisin tappouhkauksia taistolaisilta 'valheiden levittämisestä', mutta päivisin Neuvostoliitto kyseli hänen asiantuntemustaan Puolan ongelmien ratkaisemiseksi.
Vastoin luuloja sivistyneistön / lukeneiston lapsia ei ollutkaan taistolaisopiskelijoissa suhteellista opiskelijaosuuttaan enempää, vaan taistolaisten rivijäsenet olivat uusopiskelijatulvan tuomia ensimmäisen polven ylioppilaita, jotka vailla suhteuttavaa sivistystaustaa juoksivat kuin varsat laitumelle minkä tahansa puolivillaisen, näennäisesti 'tieteellisen' aatteen perässä.
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti