137. Riimittelijä ja Leino (1998)

Vuonna 1998...
Luodessani riimisanakirjaa leikittelin pelkin DI-päättein:
"Haaveilipa standardikundi, että saisi jo riittää vanha rundi,
otetaan elämään uusi saundi, haistellaan ajan megatrendi,
hankitaan matkastipendi, opetellaan afrikandi taikka hindi,
ei ollakaan mikään bastardi, ihmetelköön sitä vanha bändi!
*
"Pitäisi vain olla metodi, ettei hankkeesta tulisi hasardi,
aikuisena ollaan filosofian kandi, ohimennen promovendi,
aikaa on periodi, ajatukset painavat päässä kuin kilopondi,
mutta ennen pitkää kuuluu palkaksi aplodi, viritetään oodi.
*
"Ohi on sitten yksi episodi, hankittu hattuun älyn kokardi,
ollaan kuin loordi, rahaa on miljardi, osoitteena Bulevardi,
kainalossa blondi, harrastuksena biljardi, lemmikkinä gebardi,
onko ajatus absurdi, vai tässä vasta preludi, tuumii kundi."
*
(c) Kuntabongari nenikkin ikkieh
*
***
Eino Leinon muistelmista jokunen vitsi:
Einon isä maanmittari Antti Lönnbohm ei tuominnut pojan runoilua, vaan sanoi ymmärtävästi:
"No, onhan se kuulemma Iisalmen kappalaisen Brofeltinkin poika ruvennut kirjoittelijaksi..."
- "Mutta jos minun linjamieheni Heikki Meriläinen rupeaa vielä kirjoittamaan, niin se menee kyllä jo liian pitkälle!"
*
Miten pieni maa Suomi oli sata vuotta sitten (suomenkieliset kulttuuripiirit), olen oppinut lukemistani kymmenistä kotimaisista klassikoista. Kaikki tunsivat toisensa.
*
Tulihan maanmittarin apulaisesta Heikki Meriläisestäkin kirjailija, tietosanakirjoista tuttu, lukenut en häntä toistaiseksi ole. Brofeltin poika oli Juhani Aho.
*
Kuopion laulujuhlilla Eino Leino sai viimeisen kipinän kirjailijaksi. Hän näki Minna Canthin, jonka seurassa oli Canthin kaupan puotipuksu Kauppis-Heikki, joka oli aiemmin ollut Brofeltin talon 15-vuotias renki Heikki Kauppinen, joka oli oppinut talon töiden ohessa lukemaan! Kirjailijoita ja klassikoita tuli koko sakista.
*
Juhani Ahon "Yksin" kertoi rakkaudesta Järnefeltin veljesten (kirjailija Arvid Järnefelt, säveltäjä Armas Järnefelt ja taidemaalari Eero Järnefelt) sisareen Aino Järnefeltiin, joka Ahon sijasta nai erään nuoren Jannen, josta tuli maailmankuulu säveltäjä Jean Sibelius.
*
Lönnbohmin 11 lapsesta ainakin 4 tuli mielisairaiksi, mutta muutamat olivat lahjakkaita, kuten Kasimir Leino ("joku skruuvi sillä päässään löysällä" sanoi joku) - mutta pesueen nuorimmaisesta tuli suomalaisen kirjallisuuden ehkäpä ainoa neroksi tunnustettu henkilö, Eino Leino.
*
Eino Leino kertoi lintsaussysteemistä Hämeenlinnan Lyseossa. Pojat laskivat, että tietty prosentti kavereista voi olla kunakin päivänä poissa, muttei liian moni. Vuorojen täytyi kiertää...
*
Oli kerran Einon vuoro jäädä kylmänä talvipäivänä opiskelukortteeriin koisaamaan, mutta hän tuli liikaa kiusanneeksi huonetoveriaan Toppeliusta eli "Puteliusta" - että "Alahan Putelius siitä joutua pakkaseen ja latinan tunnille...", jolloin Toppelius päätti myös jäädä pois... Luokan priimuksen lahjoillaan Eino Leino hätäili, että nyt tulee kyllä liikaa poissaoloja koulusta.
*
Aivan oikein! Luokanvalvoja saapui kotiin katsomaan, että mikä tauti oli kaatanut sänkyihin puolet oppilaista... Hän oli jo käynyt Gösta Larssonin luona toteamassa tämän oikeasti sairaaksi. Tämä myöhempi kirjailija Larin-Kyösti oli näytellyt niin hyvin! - Pari kuuluisaa runoilijaa luokkatovereina!
*
***
Eliel Aspelin-Haapkylän "Kirovuosien kronikassa" oli myös kiinnostavaa, miten kirjallisuuden professori tunsi kaikki... milloin pistäytyy Kallela (Axel Gallén), milloin piipahtaa luonaan
Chevalier-kaartin eversti, paroni Gustaf Mannerheim - joka oli äskettäin tehnyt mielenkiintoisen tutkimusmatkan ratsain halki Aasian ja näytti keräämäänsä esineistöä...
*
- Sangen miellyttävä ja tarmokas nuorimies, josta varmaan tullaan kuulemaan myöhemminkin, merkitsi Haapkylä päiväkirjaansa arvion tutkimusmatkailija Mannerheimista. (Muistinvarainen siteeraus).
*
"Päivälehden" (myöhemmin Helsingin Sanomat) pakinoitsija "Mikko Vilkastus" (eli Eino Leino) kuvasi kerran, miten Homeroskin joutuu käymään hakemassa opintokirjamerkinnän Eliel Aspelin-Haapkylältä.
*
(Kirjeestä vuodelta 1998).