maanantai 28. heinäkuuta 2014
136. Taivaankappaleiden suhteista (1998)
Lueskelin vuonna 1998 John Grayn Mars ja Venus -kirjoja...
*
John Gray (1997): "Mars träffar Venus" ("Mars and Venus on a date"),
löytyi silloin kirjaston hyllystä, luokka 14.8 Espoossa, 379 sivua ruotsia.
*
Luin lukukappaleet epäjärjestyksessä (ettei olisi tuntunut maratonilta: "vasta 4 km juostu"), kolmen viikon aikana ja välissä muita kirjoja. Löysin kohta toisenkin samaa sarjaa:
"Mars och Venus tillsammans för alltid", 1996 ("together forever", 1994), 297 sivua isompaa kirjasinlajia... että siitä vain jatkamaan Mars & Venus-sarjaa, kuin lapsena, kun luin pari kirjaa Edgar Rice Burroughsin "Venus"-sarjan ja "Mars"-sarjan seikkailukirjoja... (mutta Burroughsin Tarzaneita toistakymmentä).
*
En tiedä paljonko Gray toistaa samoja ideoitaan kirjasta toiseen, mutta ainakin tutustuminen oli antoisa! Pitäisi malttaa tehdä muistiinpanoja. Lukiessa luulee oppineensa, mutta miten pian unohtaa... Kirjoittamalla käyn läpi joitakin ajatuksia.
*
Sukupuolet kummastelevat toistensa erilaisuutta, ajatukset niin kummat, etäiset... Graylla on sellainen romanttinen ajatus, että naiset ja miehet ajattelevat ja toimivat eri tavalla, ja heille sopii paremmin erilaiset roolit. Tosin jotkut naiset kokevat myös olevansa enemmän marsista kuin venuksesta ja rooleja voi välillä vaihtaa, varsinkin tutustuttuaan.
*
Ensiksi ajattelin: Gray liioittelee, esim. kohteliaisuuksissa:
naiselle pitää sanoa SUORIA kohteliaisuuksia:
"Sinä olet tosi mukava!"
miehelle EPÄSUORIA kohteliaisuuksia:
"Minulla oli tosi mukavaa kanssasi!"
ja kohteliaisuuksia naisille pitää MEHUSTAA:
ei sanoa "Du har en fin röst!" vaan: "Du har en gudomlig röst!",
ei "Du är skarp" vaan "Du är bländande intelligent!",
ei "Det var en trevlig tavla!" vaan "Du är otroligt konstnärlig!"...
Hiukan yliampuvaa? Amerikkalaista?
*
(Ruotsinkieli on "parhaimmillaan" hullunkurisen imelää... sitä on hauskaa makustella suussaan! Ja suomenkieleen otetut kielikuvat: bergsäker = vuorenvarma... Vuorista mieleen myös vuorineuvokset.
*
Grayn mukaan nainen haluaa ihailua ja palvontaa,
mies sen sijaan tunnustusta teoistaan,
siitä mitä mies on tehnyt ja saanut aikaan.
+ Kehu miehen aikaansaannoksia... ihaile naista itseään...
*
Löydän myös omiin kokemuksiin sopivia juttuja.
"Miehet mainostavat itseään / Naiset kertovat itsestään"...
*
Grayn mukaan miehen kirjeenvaihtoilmoituksen tai vastauksen sellaiseen tulee olla kuin työpaikkahakemus, kun taas naisen "palvelukseen halutaan" -ilmoituksen tyylinen. Nainen kertokoon, mitä hän toivoo itselleen!
+ Nainen shoppaa tai hakee työntekijää, mies hakee työpaikkaa naiselta.
*
Miehet kuulemma ensitapaamisella kehuvat liikaa itseään, tekojaan, ajatuksiaan, teorioitaan maailmasta ym. - puhuvat liikaa (mainostavat itseään!).
*
Nainen ei osaa keskeyttää ja puhua vuorostaan, vaan odottaa, että mies kyselisi häneltä, kuuntelisi häntä... Mies luulee, että hänen täytyy puhua ja puhua, jollei nainen keskeytä!
*
Mutta jos joku sanoo: "Olet aika hiljainen, oletko aina noin hiljainen?" niin mies tekee johtopäätöksen, että "velvollisuus" on puhua paljon. Jos kyselisin, se olisi kuin pallon heittämistä toiselle, kuin "vaatisi" toista puhumaan välttyäkseen itse siltä?
+ Miehen ei tulisi kehua itseään, vaan kysellä enemmän naiselta.
*
Grayn mukaan naiset pitävät miehistä, jotka suunnittelevat! Ja että miehellä on myös varasuunnitelmia, jos tulee mutkia matkaan.
*
Naiset usein jättävät kartat tai matkaliput miesten huoleksi, vaikka mies tyrkyttää niitä naiselle, sillä naisen olisi turvallisempaa toisistaan eksyttäessä, jos kartat ja liput olisivat hänellä.
Moni nainen nukahtaa junassa tai bussissa miehen viereen sanoen luottavaisesti: "herätä mut Pariisissa".
*
Mieleni tulee Elina "prinsessa Lumikki" Ahvenanmaalla: Kastelholmissa odotettiin bussia Maarianhaminaan, aikataulun mukaan sen olisi pitänyt tulla jo, myöhässä 10... 20... 30 minuuttia.
Elina kysyi: "Mitä me nyt tehdään?" Esitin varasuunnitelmat: "Voidaan vielä odottaa, se ei ole voinut mennä ohi, ehkä kovasti myöhässä. Meillä on niin paljon aikaa laivalle, että ehtisimme vaikka kävellen... Voimme liftata tai soitetaan taksi tuosta puhelinkioskista, rahaakin riittää." Molemmat olimme huolettoman rauhallisia. Sitten bussi kiitikin paikalle (lauttayhteytensä oli myöhästyttänyt).
*
Siinä esimerkki varasuunnitelmista, tuli Graysta mieleen. Poika ei varmaan kysyisi kaveriltaan "Mitä tehdään?" vaan ehdottaisi ensiksi omaa ratkaisuaan ja kysyisi parempaa ehdotusta.
*
Grayn mukaan mies nauttii siitä, että tekee naisen onnelliseksi. Miehen tulee miettiä: "pystyisinkö tekemään tämän naisen onnelliseksi?" eikä "voisiko tämä nainen tehdä minut onnelliseksi?" *
Naisen tulee miettiä: "voisiko tämä mies tehdä minut onnelliseksi?" eikä "miten pystyisin tekemään tämän miehen onnelliseksi?"
+ Mies ei halua naiselta apua tai neuvoja, vaan auttaa ja neuvoa naista.
*
Miehellä on Tarve Yrittää Tehdä Toinen Onnelliseksi (=TYTTO).
*
Nainen odottaa mieheltä itseluottamusta, määrätietoisuutta ja vastuuntuntoa.
*
Miehellä on kai holhousvietti, holhota naista! Ja naisella halu holhota miestä. Hössötys, onko matkalle lähtevällä miehellä kaikki tarpeellinen mukana?
*
Amerikkalaisista filmeistä jää mieleen fraasina naisen huuto: "Don't Patronize Me!"
Ehkä voisimme ymmärtää parhain päin, sekä halun holhota toista, että holhoamisen torjumisen liiallisena ja rajoittavana!
*
Riitojen jälkeen on hyvä, kaunis tapa, että
+ mies pyytää anteeksi - ja nainen vain antaa anteeksi!
*
Mainio esimerkki ajatustapojen erosta: kun mies myöhästyy treffeiltä, hän selittää: "Oli niin paha liikenneruuhka!" Miehestä tällainen on loistava selitys!
*
Nainen kuitenkin haluaa, että mies osoittaisi välittävänsä naisen tunteista: "Anteeksi, että olen myöhässä, se oli ajattelematonta minulta"... Tällöin nainen antaa helpommin anteeksi.
*
Kun naisella on huono hetki ja hän painuu "aallonpohjaan", hän haluaa mieheltä myötätuntoisia vastauksia eikä kylmiä ratkaisuja ongelmiin.
*
Esim. jos nainen sanoo: "Olenko sinusta liian paksu?" EI pidä sanoa esim: "Jos vain tekisit niinkuin minä ja treenaisit, niin viihtyisit paremmin ruumiissasi"
vaan: "Minun silmissäni olet kaunis! Rakastan vartaloasi!" (+ halaus ja suukko).
*
Kun nainen ravintolassa valittaa: "kyllä täällä on sitten hidas palvelu!" ei miehen pidä sanoa: "Ei se ole tarjoilijan vika. Täällä on liian vähän henkilökuntaa" vaan:
"Tosiaankin! Uskomatonta että heillä on niin vähän henkilökuntaa täällä!"
*
+ Nainen haluaa mieheltä tukea, yhteistä liittolaisuutta, myötäilyä, myötätuntoa, halausta.
*
Kun Satu puhkesi valittamaan, sanoin "järkeviä" syitä tai neuvoja! Vaikka hän halusi myötätuntoa, välittämistä ja ymmärrystä tunteilleen. Eikä se ole sukupuolesta kiinni! Kun menetin reppuni tavaroineen hautausmaalle, järkeväkin nainen saattoi moittia: "Miten sillä tavalla jätät reppusi matkojen päähän? Etkö yhtään ajattele..." Eikä minustakaan ollut mukavaa kuulla järkeilyä,
vaan mieluummin kuulisin myötätuntoisen lauseen: "Hirveää, että hautausmaalla varastetaan... luulisi, että siellä saisi olla rauhassa..." Ei kärsineen syyttelyä vaan puolustamista!
*
Äskeinen on hyvä esimerkki siitä, etteivät kaikki Grayn ajatukset ole niinkään sukupuolittain eriytyneitä, vaan... ehkäpä Grayn ajatuksissa huomioidaan TOISEN TUNTEITA enemmän kuin arkisesti huomaamme! Jos naiset ovat yleensä herkempitunteisia, naisten huomioiminen painottuu enemmän.
*
Grayn mukaan uudessa suhteessa on viisi vaihetta:
1) attraktion - vetovoima
2) osäkerhet - epävarmuus
3) en enda partner - ainoa kumppani
4) närhet - läheisyys
5) förlovning - kihlautuminen
*
Vaiheissa voidaan ottaa myös taka-askelia, ja molempien tulisi olla yhtä aikaa samassa vaiheessa, muuten tulee väärinkäsityksiä. Epävarmuus on hyväksyttävää. Kun ihmiset lähestyvät toisiaan, heitä alkaa myös pelottaa, että he kadottavat oman itsensä yhteensulautumiseen... mies haluaa ottaa etäisyyttä, mutta palaa takaisin kuin kuminauha... nainen kokee tunteissaan aallonpohjia ja aallonharjoja.
*
Muutamia "tulkintojani" Grayn ajatuksista, joihin olen löytänyt omia kosketuskohtia.
*
Grayn kirja on varsin romanttinen! Nautittava lukea. kaunis, myötätuntoinen, rohkaiseva. Yritin hakea kirjasta kaavoittunutta,vanhoillista rooli-ajattelua, vaikkapa sovinismia, mutta en löydä sitä! Grayn maailmassa oletuksena on ihmisten tasa-arvo. Ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin, kohtelevat toisiaan romanttisen kauniisti, jakavat asioita sielunystävinä, tukien toisiaan, pyytäen ja kiittäen, kauniisti.
*
Kirja on täynnä valaisevia esimerkkejä: "Miksi Bob lakkasi puhumasta", "Varför Jerry slutade lyssna" jne. Suloisempia lukea kuin keskinkertaiset rakkausnovellit, opettavampia ja
monipuolisempia.
*
Kirjeissä ei kai pitäisi ennakoida toisen ihmisen tunteita, esim. "Nyt varmaan olet pettynyt..." Graykin sanoi ettei niin tule tehdä. Tietenkin lukija väittää ensin vastaan, kuten keskustelussa, "Een minä...", mutta sitten luettu ajatus jääkin kummittelemaan päähän: "nyt olet pettynyt, olet pettynyt, pettynyt..." ja itse sitä huomaamattaan ihmisen mieliala laskee.
*
Ihmisen pitää kertoa omista tunteistaan eikä olettaa toisen ihmisen tunteita. Toisella on
täysi vapaus tuntea niin kuin hän itse tuntee.
*
Kirjeiden sävy saa vaihdella. Grayn mukaan vaiheissa 1-3 ihmiset pyrkivät antamaan pääosin positiivisia puolia itsestään, mutta sitten olisi uskallettava olla peittelemättä varjopuoliaan.
*
Graylta opin, että ihmiset (nainen ja mies) ymmärtävät helposti toisiaan väärin. Kuvittelevat toisen asenteen erilaiseksi kuin tämä itse. Ehkä kannattaa yrittää ajatella toisen ajatus parhain päin?
*
Gray kertoi naisen "aallonpohjan" valituksista. Naisille luonnollista ja sallittavaa. Mutta naisiakin Gray neuvoo:
*
"Säg inte: "Vi går aldrig ut."
Säg: "Vill du ta mig ut på en konsert nästa veckoslut?"
Älä sano: Me ei nykyisin koskaan tehdä mitään kivaa.
Vaan sano: Voitais tehdä jotain kivaa viikonloppuna,
vaikka lähdettäis retkelle vuoristoon, se ois mukavaa.
*
Kirjettä saattaa alkaa kirjoittaa kuin päiväkirjaa, kun ei ole Kasvokkain Vieraan kanssa. Eli kirjoittaa liian henkilökohtaisia tunteita, liian varhain. Sielun pimeää puolta. Kirjeessä tulee esiin pettymyksen tunteet ja epäilyt, joita ei koskaan ilmaisisi kasvokkain! Kasvotusten olisi hienovaraisempi, kohteliaampi, pidättyvämpi ja käyttäytyisi paremmin!
*
Kasvotusten toimii paremmin luonnollinen vaisto siitä mikä on sopivaa (kasvatuksen jäänteitä varmaankin). Eli kumpikin pyrkii säilyttämään kasvonsa (itämailla erityisesti) eikä purskahda sopimattomiin, epärakentaviin tunteisiin.
*
Gray neuvoisi varmaan olemaan menemättä liian syville vesille liian varhaisessa vaiheessa, kun ihmiset eivät ole vielä toistensa "sielunsisaria".
*
Ei pitäisi harmitella häviämistä väittelyssä! Kuten lautapeleissä, joita lapsena pelaa, aikuisena harvemmin: voittaminen ei ole tärkeää, vaan se, että pelissä on mukava tunnelma, jännitystä, kiehtovia käänteitä - että matkalla pelin kuluessa on hauskaa - ei se haittaa, että yllätys-yllätys: peli loppuu, kun toinen voitti.
(Kirjeestä vuodelta 1998).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti