132. Unohtumaton ay-pamppu?

Italiassa levisi 16.5.1998 myöhästynyttä Finnairin lentoani
odotelleiden suomalaisten keskuudessa suusta suuhun
tuorein Suomen-uutinen: "Jorma Reini on kuollut."
Siitä sain silloin aiheen lukaista entisen valtakunnansovittelijan
Jorma Reinin (1942-1998) muistelmat:
"Pispalasta Bulevardille" (Edita Oy 1996).
Tunnen muka Pispalaa ja Bulevardia, se oli toinen syy.
Referoin pari palaa (ollessani vasta kirjan alkupuolella):
Löytöjä Kirjearkistostani vuodelta 1998.
*
Tv-lakko 1974. Pekka Silvola toi Reinille Tamminiemen
terveisiä, että Urho Kekkonen on sanonut huolehtivansa,
ettei Reinillä ole tässä maassa uraa eikä tulevaisuutta...
Jorma Reini: - Yksi hyvä puoli tässä on: Ukko on 73 ja
minä 31-vuotias, että kyllä aika hoitaa tämmöiset.
- Tämän minä vien terveisinä, sanoi Silvola.
*
Juttu levisi lehtiin ulkomailla, "Kekkoslovakiassa"
UKK:n ikäloppuus oli vaiettu tabu.
*
Leningradissa Reini pääsi puhumaan viimeisenä, kun
liturgian vakiofraasit oli käytetty jo kyllästymiseen asti!
Reini: "Minulla ei ole muuta lisättävää edellisiin puhujiin kuin
yksi asia. Minun elämäntehtäväni on nujertaa Neuvostoliitto."
Syvä hiljaisuus. Onko Reini ottanut konjakkia noin paljon?
Sitten lisäys: "jääkiekossa". Ja kaikki purskahtivat nauruun.
*
Lapsena Reini (s.1942) laski pesuvadilla Pispalan uittotunnelin
läpi... Takaraivossa hänellä on jälki kivisodassa heitetystä
ratapultista, vaikka hänellä oli rautavati kypäränä.
Kovis, jota kovempia ei ollut kuin vaimo.
*
Jouluaatonyönä 1970 valmistui viimein ns. UKK-tulosopimus.
Päiviö Hetemäki halusi tarjota porukalle yöpalaksi keitetyt
siansorkat, perinneruokaa kotopuolestaan, Palacessa.
Aikaa kului ruokaa odotellessa, ja konjakkia.
Kotia päästiin lähtemään vasta 06:n jälkeen.
Siihen aikaan ei ollut taksiseteleitä ja Jormalta kului
melkein kaikki käteinen matkaan Oulunkylään.
Kotona Jorma yritti avata oven, mutta vaimo oli
pannut varmuusketjun, eikä päästänyt sisään:
- Olet luvannut hakea joulukuusen, etkä ole sitä tuonut!
Haiset konjakille!! Ja olet ollut koko yön poissa!!
*
Jorma ei voinut muuta kuin jättää salkkunsa ovelle
ja lähteä Oulunkylän torille ostamaan kuusta.
Lompakossa ei ollut kuin 10 markkaa.
Kympillä olisi saanut vain metrin mittaisen, mutta eihän
sellaisen kanssa auttanut kotiin mennä.
Yhdestä 3-metrisestä riu'usta Reini tinki hinnan 30:sta
15 markkaan (eli 5 eurosta 2,5 euroon). Sitten hän pyysi
sahaamaan alhaalta metrin pois, maksoi kympin
ja sanoi, että 5 mk on se pätkä, jonka jätän ostamatta.
Myyjä oli raivoissaan lyödä... mutta kuusen kanssa Jorma
pääsi kotiinsa. "Ja niin laskeutui huusholliin joulurauha."
(Toisin kuin sittemmin jouluna 1996)
*
Neukkulassa annettiin ay-johtajille lahjaksi salkku, joka oli
lokeroissaan täynnä taskumatteja täynnä alkoholia.
Tulli takavarikoi salkut, mutta Reini vaati, että
"tyhjentäkää sitten viinat, mutta
salkun ja taskumatit vaadin pitää!"...
Vihaisena Jorman tuli otettua muutama konjakki Suomessa
kotimatkalla. Kotona vaimo näki salkun ja tyhjät taskumatit,
haistoi konjakin... ja sanoi: "Oletko sä noin pitkällä?
Jos saat lahjaksi jotain, niin pitääkö jo matkalla juoda
kaikki pullot tyhjiksi! Olet kuule alas vajonnut!"
Jorma: "Lue huomenna sanomalehdistä..."
Lehdissä lukikin: "Ay-johto yritti salakuljettaa viinaa."
Vaimo hiljeni, mutta poliisilaitos ei...
*
Sähkölakon aikaan 1977 tuli "hauskoja" puhelinsoittoja.
Sihteeri naureskeli erästä soittoa, jonka oli katkaissut:
- Joku sanoi olevansa komisario Palmu, Helsingin rikospoliisin
murharyhmästä, ja olisi halunnut jutella kanssasi... koska pitäisi
rikosilmoituksen takia kuulustella puheenjohtaja Reiniä...
*
Reini tuhahti,meni huoneeseensa, mutta sitten alitajunnassa iski:
- Soita kumminkin poliisiin, kysy pokkana, onko niillä siellä
palveluksessa joku komisario Palmu, äläkä sano mistä soitat!
Ja siellähän oli! Reini sitten pyyteli tältä anteeksi, kun aiempi
puhelu oli katkennut epäselvyyksien takia...
- Mulle sattuu tällaista tavan takaa, sanoi komisario Palmu.
- Mutta miksi murharyhmä?
- Organisaatiouudistuksessa työriitalain rikkomukset jäivät yli,
katsottiin millä osastolla olisi vähiten töitä, ja se oli murharyhmä,
kun niitä ei Helsingissä tapahdu ihan päivittäin...
*
Vielä täytevitsi:
*
Hippi pyrki taivaaseen, mutta Pietari esti:
Ei tänne tuommoinen pääse!
Hippi näki portin raosta, että sisälläpä oli
toinen hänen näköisensä!
- Se on eri asia, se on omistajan poika, sanoi Pietari.