287. Luetuista paperille 1978

Luin 19-vuotiaana (vuonna 1978) George Meredithin klassikko-romaanin "Nuoren Feverelin tulikoe" (jonka olin aiemmin jotenkin sotkenut "Flashmanin seikkailuihin", joka taas on George
McDonald Fraserin vasta 1969 tekemä jatko-kehitelmä katalasta Harry Flashmanista, joka Thomas Hughesin (1822-96) klassikkoromaanissa "Tom Brownin kouluvuodet" (Tom Brown's School Days, 1857) erotettiin Rugbyn sisäoppilaitoksesta).
.
FEVEREL. Sir Austinin muistikirja ja aforismit oli mainio idea, joka innosti minua ensisivulta lähtien. Muuten hyperromanttinen rakkaustarina, jossa kaksi maailman ihaninta ja enkelimäisintä nuorta neitosta kuoli rakkaudesta nuoreen Rikhardiin, josta puolestaan tämän iskun jälkeen ei koskaan tulisi sitä, mikä hänestä piti tuleman.
.
Sikamainen kirjailija, kun hän surmasi nuo ihanat niin typerästi, ja miten mielisairas oli näiden jumaloiva fanaattinen (ah-oih-sydämeni pakahtuu) -rakkaus, ainoa asia heidän elämässään. En samaistunut Richardiin vaan tarinan koomiseen pellehahmoon, Riptoniin. Olisipa hänelle suotu lopussa onni (kuin elokuvissa mainiolle Harold Lloydille) tappamalla Richard Lucyn sijasta ja sitten vähän järjestelemällä.
.
Romaaneja on siksi ikävä lukea, kun niistä huomaa, miten lyhyt ja kurja ihmisen elämä on, ja kuinka se aina menee pieleen.
.
George Meredith (1828-1909) "pohtiva ja analysoiva romaanikirjailija, usein varsin vaikeatajuinen sanankäyttäjä. Erityisesti hänen naiskuvauksensa ovat psykologisesti merkittäviä, eivätkä vailla yhteiskuntakriittistä sävyä. Luonne- ja ympäristökuvaajana taidokas, usein ironinen ja virkistävän epätunteellinen." (MMM - Maailman kirjailijat, Otava 1972).
.
 745 -78 Meredith, George: Nuoren Feverelin tulikoe
(The Ordeal of Richard Feverel, 1859)
 ---- ---- Hughes, Thomas: Tom Brownin kouluvuodet I-II
 851 -79 Fraser, George MacDonald: Flashmanin seikkailut
.
Sadut ja roskaromaanit päättyvät onnellisesti, mutta taiteelta edellytetään realistista pessimismiä? Olen viime aikoina lukenut klassikkoja. "Islannin kello" ja "Eugenie Grandet", joissa molemmissa rakkauden haaveet vaihtuivat pettymykseen. Laxnessin sankaritar "Snoefridur" lumineito on unohtumaton hahmo, joka ylevästi tyytyy tosiasioihin ja yrittää kestää pettymyksen. Samoin Balzacin sankaritar Eugenie'kin.
.
 711 -78 Laxness, Halldor: Islannin kello
 715 -78 Balzac, Honore de: Eugenie Grandet
.
VIHKOKIRJAT. Miksi oikeat kirjat ovat niin kalliita, kovia, painavia tiiliskiviä? Roskaviihde pakataan miellyttävään, keveään vihkomuotoon ja houkuttelevampiin kansiinkin. Ilo ottaa käteen, vain yhteenkin käteen!
.Kansipaperien kiiltävä sileys ja sisälehtien ohut keveys. Tekisi mieli ottaa vaikka koko syli täyteen ohuita sarjakuvalehtiä, kioskidekkareita, jerry-cottoneita, zorroja, naisten romanttisia linna-sarjoja, ei heikon ajatussisällön vaan houkuttelevan ulkomuodon takia!
.
MASSAKÄSITYS. Oikeustieteen prof. K.A. Telaranta kyselee luennoillaan 1978 kaikenlaista ja tekee yleistäviä johtopäätöksiä. "Waltaria ei enää uusi polvi taida lukea", arveli, käytettyään esimerkkinä Mikael Karvajalan ja Eevan vihintää (Mikael Hakim).
.
 723 -78 Waltari, Mika: Mikael Hakim
 576 -76 Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen
.
EKOLOGIA. Aatevirtaukset tempaavat mukaansa. Nuori älymystö harrastaa nykyään vuonna 1978 ekologiaa, Ja sehän minuakin kiinnostaa. Mistä liike saa alkunsa? Mikä johtaa monet samaan suuntaan?
.
Minä luin herättäviä kirjoja. Ensimmäiseksi Ehrensvärdin "Ennen - jälkeen" 25.2.1973, sitten Mishanin 11.7.1973 ja Kasvun rajat 23.4.1974. (Viimeistä jaettiin palkintona parhaasta ryhmätyöstä Taloustietokilpailun loppukilpailussa Jyväskylässä toukokuussa 1974, mutta olin kirjan jo lukenut.)
.
Sen jälkeen seurasi pari Borgströmiä ja Pentti Linkolan vs. Raimo Ilaskiven TV-keskustelu. Barry Commonerin kirja 6.9.1974 oli myös tärkeä käännekohta, samoin "Vielä voimme pelastua" 10.11.1974. Entäpä muut?
.
 128 -73 Ehrensvärd, Gösta: Ennen - jälkeen
 178 -73 Mishan, E.J: Taloudellisen kasvun hinta
 265 -74 Meadows, Dennis & Randers & Behrens: Kasvun rajat
 272 -74 Borgström, Georg: Polttopisteitä - 70-luku ihmisk. kohtalon
 290 -74 Borgström, Georg: Riittääkö maapallo
 303 -74 Commoner, Barry: Ympyrä sulkeutuu
 321 -74 Ecologist-lehti: Vielä voimme pelastua - tiedemiesten manifesti
 395 -75 Skoog, Perarvid: Ekologia
 470 -76 Linkola, Pentti: Unelmat paremmasta maailmasta
 565 -76 Schumacher, E.F: Pieni on kaunista
 743 -78 Sisula, Heikki: Ekologian perusteet
 770 -78 Kormondy, Edward J: Ekologia
.
EKOLOGIAA. Hesarissa joku Perttula yhdistelee ekologian ja suunnitelmataloutta. Väärin! Keskitetyt suunnitelmat mahdollistavat totaaliset virheet! Pieni on kaunista. Eko-ongelmien syynä on juuri se, että ihminen on niin kaiken-kattavasti hallitseva teknologioineen ja yhteenliittymineen. Ihmisen toimien täytyisi olla heikompia ja hajanaisempia, jotta vastavaikutukset kumoaisivat toisiaan. Tarvitaan pieniä, riippumattomia yksiköitä, jotka suunnittelevat itse ja sopeuttavat toimintansa luontoon.
.
Lähetin seuraavan pätkän Helsingin Sanomien mielipideosastolle (ei julkaistu):
.
EKOLOGIA ja suunnitelmatalous.
Ekologinen tasapaino edellyttää monimutkaista ravintoverkkoa eli useita vaihtoehtoisia energian ja aineen kulkureittejä, lukuisia lajeja ja yksilöitä, joista kukin voi vaikuttaa kokonaisuuteen vain vähän. Ihmistenkin taloudellisten yksiköiden on oltava mahdollisimman pieniä ja yksityisiä, niiden on suunniteltava itse ja sopeuduttava luontoon.
.
Suunnitelmatalous merkitsee keskittämistä, monokulttuuria, harvainvaltaa ja vieraantumista. Se mahdollistaa totaaliset virheet ja katastrofit, sillä vain luonnossa on täydellinen järjestelmä, ihminen ei pysty sellaista luomaan.
.