282. Salmen muutosten keskellä 1990

Tuli vastaani Leif Salmenin "Plaza Realin kyyhkyset" vuodelta 1990. Halusin katsoa, miten hänen maailmankuvansa kesti Berliinin muurin kaatumisen ja sosialismin romahduksen Itä-Euroopassa 1989? Yllättävän notkeasti?
.
Yritän poimia Salmenin pitkistä polveilevista virkkeistä selkeämpiä väitteitä, jotka ovat valikoiva lyhennetty tiivistävä tulkinta siitä mitä ymmärrän sanotuksi:
.
Kirjan perusjuonne on epäluulo ahdasta rationalismia kohtaan, joka johti kehitystä länsimaissa ja siten myös romahtaneissa "sosialistisissa kokeiluissa".
.
Olipa "markkinain raudankovat lait" tai "tieteellinen sosialismi", aina löytyi sovelias logiikka todistamaan jatkuvan sorron välttämättömyyttä. (s.9)
.
Vain vapaa ihminen voi olla solidaarinen. Siksi sosialismi epäonnistui. Radikaali vapaus merkitsee tietoisuutta, että on absoluuttisesti vastuussa omasta kohtalostaan ja on mahdotonta jakaa toisen kohtaloa, hyvässä ja pahassa. Emme voi koskaan kokea toisten tunteita, emme edes sitä rakkautta, joka tulee osaksemme, kaikkein vähiten sitä. (s.14)
.
Itä-Euroopan vallankumouksellinen muuttuminen mahdollistui vain koska joukko vapaita ihmisiä vuosikausia, pilkattuina ja vainottuina, jaksoi uskoa arvoihin jotka he olivat löytäneet omasta ihmisyydestään. (s.17)
.
Olen iloinen Itä-Euroopan diktatuurien sortumisesta. Itä-Euroopan kansoilla on oikeus - elettyään vuosikymmeniä stalinistisen sorron alla - vihdoinkin itse päättää kohtalostaan. Miten pysähtyneisyys ja jokapäiväinen kärsimys ovat voineet jatkua näin kauan? Miksi niin monet ovat vaienneet niin itsepäisesti ja niin pitkään? (s.21) (syynä mm: Sortokoneisto, salainen poliisi, armeijan rooli, indoktrinaatio ja manipulaatio).
.
Suuri enemmistö sieti idän tyrannihallitukset ja lännen kommunistit, pitkät ajan myös Leif Salmen, uskoivat levitetyt valheet, koska kehitystä haluttiin sietää.
.
Ei välitetty sorrosta, kunhan oli edes ruokaa pöydässä, hiukan TV-viihdettä ja oma henkiriepu säilyi elossa. Jos naapuri katosi jonain yönä, säästyttiin itse. (s.22)
.
Emme voi puolustautua ettemme tienneet. Tiesimme ettei sosialistinen yhteiskunta toiminut, tiesimme köyhyydestä, sorrosta, alistamisesta, vainosta. Jotkut meistä olivat jopa ILMIANTAJIA. Kaikki välttämättömyyden nimissä. (s.23)
.
"Vuonna 1979 matkustin junalla Etelä-Puolan halki. Ilma oli sakeana savusta, hiilipölyn mustaama, maisema savupiippujen, ratapihojen ja tehtaiden kuollut meri. Samaan aikaan Tiedonantaja selitti DDR:n ratkaisseen ympäristöongelmat. Uskoin silloin että Puola oli poikkeus. En itse käynyt Neuvostoliitossa sellaisilla alueilla, joita ympäristökriisi oli kohdannut." (s.24)
.
"Armeniassa käydessäni 1981 kansallisuuksien välillä ei vallinnut mitään perussolidaarisuutta. Kaikki olivat nationalistisia ja isovenäläiset, jotka olivat vallassa, sanelivat päätökset."
.
Osa johtajista edusti muita kansallisuuksia. Kuten usein käy, näistä tuli monesti pahimpia sortajia, kuten Stalinin tapauksessa.
.
Sosialismia puolusteltiin sosiaalisen tason monilla edistysaskelmilla. Asunto- koulutus- ja terveydenhoito-ongelmien ratkaisut olivat valhetta. CIA:kin erehtyi yliarvostamaan Neuvostoliiton kapasiteettia. (s.25)
.
"Olen yhä jonkin sortin sosialisti - tosin yhä enemmän anarkistista tyyppiä." (s.27).
.
Salmen on järkyttynyt Suomen kyynisestä kaupankäynnin edistämisestä Kiinan kanssa, joka on teurastanut opiskelijoita Pekingin "Taivaallisen rauhan aukiolla" kesäkuussa 1989. Ja miten Suomi 1990 välttelee tukemasta Liettuaa väkivaltaista sortoa vastaan, kun Liettua pyrkii itsenäiseksi Neuvostoliitosta. (s.114-115).
.
Suoraa puhetta. Millainen lienee nykyään Salmenin suhtautuminen EU:n taloudellisiin pakotteisiin Ukrainaan hyökänneitä ja hollantilaisen matkustajalentokoneen alas ampuneita tahoja kohtaan.
.
7100. Salmen, Leif: Plaza Realin kyyhkyset. Muistiinpanoja muutoksen keskeltä. Suom. Rauno Ekholm. Asuu Barcelonassa, käy Madridissa.
6.7.2019 (1990) Tammi 1990 S 214 s. Oma lk.04
.