Luin talvella Christopher Hitchens: "Jumala ei ole suuri" (2007, WSOY 2008) eli "Kuinka uskonto myrkyttää kaiken" ja kesällä Alister McGrath: "Ateismin lyhyt historia" (2004 Kirjapaja) sekä Carlo Panella. "Islamin musta kirja" (2006, WSOY 2009).
Hitchensin epäily alkoi alakoulussa siitä, kun opettaja sanoi, että vihreä on rauhoittava väri ja siksipä Jumala on luonutkin luontoon niin paljon vihreää. Logiikka nurinkurin! Muistan itse ihan saman jutun kansakoulusta ja aivan saman oman kriittisen oivalluksen!
Muistan samoin kansakoulun aamuhartauden, jossa nuori tyttö esitelmöi ulkoa luetun huuhaan, miten tiedemies kehitti täydellisen siemenen, mutta sepä ei itänytkään - kun siinä ei ollut Jumalan puhaltamaa henkeä! Kriittinen mieli tuollaisesta heräsi!
Mutta Voltairen tavoin, "Jos Jumalaa ei olisi, hänet täytyisi keksiä", Ateismi on minusta tyhjän negatiivista. Ettäkö mitään ei, ei, ei ole, ei mitään! Kiitos, mikä ilo kuulla ja hokea eteenpäin?
Olen jonkin sortin agnostikko. Vaadin parempia todisteita hypoteesille Jumalan olemassaolosta, sitä ennen en välitä tehdä päätöstä olisiko vai eikö ole. Hypoteesi Jumalan olemassaolosta voi olla hyödyllisempi kuin hypoteesi ettei ole, useimmille, pois lukien harvat asiasta ahdistuneet tai kiihkoilijat.
Minuun vetoaa uskonnoista eniten liberaalein protestanttisuus. Ajatus uskosta "sinapin siemenen verran". Päinvastoin kuin joidenkin kaipaamat tiukat säännöt ja islam eli alistuminen. Jokaisen ihmisen pitäisi ajatella mahdollisimman paljon ihan itse. Teologisilta ajattelijoilta en ole saanut mitään, ainakaan tähän mennessä.
Esimerkiksi ruotsalaisen piispan matkailukontekstiin yhdistämät mietteet olivat tyhjänpäiväisiä (Owe Wikström: Matkalla olon mysteeri 2004, Kirjapaja 2005).
Rovasti Toivo Rapelin kymmenien omaelämäkerrallisten kirjojen tärkeilevä päähenkilö ainakin huvittaa lukijaa.
Alister McGrath osoitti kyllä parhaimmillaan USA:n johtavan ateistigurun mädännäisyyden, mutten löytänyt toisaalta yhtään plussaa uskonnon puolelle.
Koska katolisuus on hyvin autoritaarista, katolisen papin täytynee olla sitä tiukemmin paavin linjalla, mitä korkeampaan asemaan on noussut? Luterilaisillakin papin hairahdus on siedetympää kuin piispan (entisen piispan Ilkka Kantolan aviorikokset).
Kun äitini kuoli, naispappi heitti siunaustilaisuudesta neuvoteltaessa synkkien faktojen sekaan jotakin positiivista vastaväitettä "mutta mehän uskomme, että ei ole kuolemaa, vaan elämä jatkuu, ylösnousemuksen kautta kirkkauteen..." jotakin sellaista, ja se oli ihan paikallaan... pieni siemen positiivisuutta, toivon henkeä.
Luin kerran kaikki evankeliumit läpi - listatakseni niistä n. 150 Jeesuksen esittämää paradoksia. Uskonnon idea ja alku on paradokseissa.
Jos luolamiestä löi, tämä löi takaisin. Syttyi sodat. Sitten joku "hullu" tuli ja sanoi: "Älä lyökään takaisin, vaan käännä toinenkin poskesi", ja ihmiskunta pysähtyi hämmästymään ja miettimään! Voiko noinkin ajatella, sehän mullistaisi kaiken?
En ole ymmärtänyt, mistä johtuu apostoli Paavalin mielipiteiden yhtään mikään merkitys kristinuskossa? Mitä nerokkaita paradokseja hän olisi esittänyt? En muista, vaikka oppikoulussa tai rippikoulussa luettiinkin Apostolien teot. Pitäisikö lukea uudelleen?
***
Skottipastori David Robertson yrittää haastaa "ateistisia myyttejä" teoksellaan "Kirjeitä tohtori Dawkinsille" (Päivä Oy 2008).
Robertson listaa syitä, miksi kannattaa uskoa:
1) Luomakunta - atomista linnunrataan. Myös luonnontieteet.
2) Ihmismieli ja ihmishenki. Ihme, miksi olemme tietoisia? Elämän synty ei-elämästä?
3) Moraalilaki. Tietoisuus hyvästä ja pahasta.
4) Kauneus. Kauneudentaju.
5) Uskonto, usein harhaanvievä, mutta mukaelma jostakin todellisesta?
6) Kokemus hyvyydestä.
7) Historian viitekehys.
8) Kirkko, parhaimmillaan hyvä.
9) Jeesus. Vaihtaako häntä "itsekkääseen geeniin"?
Muutamia muistiinpanoja Robertsonin tekstistä:
Myytti ateistin kasvaneesta tietoisuudesta tuo mieleen keisarin uudet vaatteet.
Kristityt voivat uhata boikotilla mutta eivät koskaan tappamisella.
Onko VT:n Jumala mustasukkainen?
"Suuri rukouskoe": Jumala ei ole karkkiautomaatti.
Jumalan olemassaolo on aivan tavallinen luonnontieteellinen hypoteesi.
Jos Jumala on, hän voisi paljastaa itsensä meille.
Mitkä kohdat vertauskuvallisia / kirjaimellisia?
- Asiayhteyden, kirjallisuuden ja maalaisjärjen perusteella.
William Wilberforce 1789 teki aloitteen orjuuden poistamiseksi.
Ateismista puuttuu toivo
Stephen J. Gould: Tiede ja uskonto kuuluvat erilleen!
Millaiseen Jumalaan et usko?
"Pää poikki kaikilta,jotka väittävät Islamia väkivaltaiseksi!"
Haluaako hädässä olla uskova vai ateisti?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti