100. Ajattelun historian huippuja

Raili ja Rene Gothoni: Ajattelun aarteet. Wsoy 2007 (luettu 25.2.2009)

Pariskunta kokoaa ajattelun huippuja historialliseksi sarjaksi, josta tein muistiinpanoja:

Kungfutse 479 eKr.
- Elämän keskeinen tavoite on oppiminen. Pahuus on tietämättömyyttä.
- Mikä olisi ainoa sanonta, jonka mukaan voisi toimia koko elämänsä ajan?
"Mitä et halua tehtävän itsellesi, sitä älä tee muille"

Laotse 500 eKr.
- Yin +Yang, vastakohdat
- Tao on paradoksien tie

Buddha 368 eKr

Thales 545 eKr. yksi 7:stä viisaasta Miletoksessa
- Vesi alkuperä, kaikessa hyvää & sielu
- Järki ja luonnonhavainnot eikä perinne ja mystiikka

Pythagoras 500 eKr. Samos: sävelasteikko

Herakleitos 475 eKr. Efesos
- Kaikki virtaa, Panta rhei.
- Ei voi astua kahdesti samaan virtaan. Vastusti riittejä.
- Tie ylös alas yksi ja sama. Vastakohtien samuus, voimien tasapaino

Ksenofanes 485 eKr. Kolofane
- "Etiopialaisten jumala on musta ja tylppänenäinen" jne.

Parmenides 450 eKr. Elea, Etelä-Italia
- Peruselementit ovat valo ja pimeys.
- Oletti ensimmäisenä pyöreän maapallon!

Sokrates 399 eKr. Ateena

Platon 347 eKr. Ateena

Aristoteles 322 eKr. Stageira P-Kreikka

Cicero 43 eKr. humanismin perustaja

Seneca 65 jKr. Cordoba

Augustinus 430

Tuomas Akvinolainen 1270

Descartes 1650
- Tutkimus vapaa auktoriteeteista, oma erittelevä ajattelu

Spinoza 1677
- moodit
- Ihminen kokee rakkautta Jumalaa kohtaan eikä päinvastoin
- mielenliikutuksille on etsittävä syyt

Leibniz 1716
- monadit.
- tuhannet kirjeet
- maailmaa ei olisi voinut luoda täydellisemmäksi.
- tarkoitusperädeterminismi
1) täydellisyys on olemassa ristiriidattomasti
2) perimmäinen syy
3) ikuiset totuudet 2x2=4
4) harmonia.
1-4: Siispä Jumala on.

Locke 1704
- empirismi
1) tyhjä tajunta täyttyy kokemuksista ja aistihavainnoista
2) ihmiset syntyvät vapaina ja yhdenvertaisina
a) arvostelukyky
b) vertailukyky (suhteet)
c) yhdistämiskyky (samanaikaisuudesta), jotkin ominaisuudet kuuluvat yhteen
d) oivalluskyky reaalisesta eksistenssistä (mielle - reaaliolio)
- matematiikka on ehdottoman varma tiede

Hume 1776 Edinburgh
- aistivaikutelma -> havainto -> ajatus
- ajatustemme suhteet tai tosiasioiden väliset suhteet
- Humen giljotiini: tosiasioista ei voida johtaa arvoja
- Moraalinen päättely perustuu tunteisiin

Kant 1804
- idealisti
- Toimi tavalla joka voisi olla yleinen laki. Kategorinen imperatiivi
- Ihmiseen ei koskaan tulisi suhtautua kuin välineeseen.
- Ihminen on arvokas vain siksi, että hän on olemassa. Absoluuttinen ihmisarvo.
- Kohtele ihmisyyttä aina myös päämääränä eikä koskaan pelkkänä välineenä
- Kosminen oikeamielisyys pakottaa ottamaan lukuun tulevan elämän, jossa hyvä voittaa pahan.

Kierkegaard 1855
- kiersi huonettaan ja kuvitteli maailman
- "Naisena oleminen on jotakin niin kummallista, sekavaa, mutkikasta, ettei mikään nimitys voi sitä ilmaista; ne moninaiset ilmaukset, joita haluaisin käyttää, ovat keskenään ristiriidassa sillä tavalla, että vain nainen voi niitä sietää."
- Rousseau: "Naisen koko kasvatuksessa tulee ottaa huomioon mies... Nainen on luotu antautumaan miehelle ja kestämään tämän epäoikeudenmukaisuuksia."

***

Lopetin poimintani tähän ja jatkan omin ajatuksin:

Tietämättä viimeistä totuutta elämän tarkoituksesta ajattelen varsin tärkeäksi oppia ymmärtämään ja selittämään itselleen maailmaa ja ihmisten tekoja... Kun kuolee, on nähnyt tarpeekseen ja tietää tarpeekseen, kokee ymmärtävänsä suunnilleen miten elämä pyörii...?

Pohdin mielelläni monia asioita. Mitä vain? Etsin yksinkertaisen elegantteja mahdollisia selityksiä (millä en tarkoita junttimaisen karkeita lopullisia ratkaisuja). Ihailen paradokseja!

"Energia on rajaton riemu", sanoi William Blake. Elämä voi olla aivan turhaa, mutta joka kevät linnutkin aloittavat valtavan touhunsa ja sirkutuksensa etsiäkseen kumppania, rakentaakseen pesää, synnyttääkseen poikasia. Elämä on energianpurkaus. Muuttolinnuissa viehättää se, miten paljon ne näkevät pitkillä matkoillaan, mitä lie sitten ymmärtänevätkään...

Ystävien kanssa tulee usein päiviteltyä (muiden ihmisten) ajankohtaisia aikalaishullutuksia. (Itselleen on sokeampi). Uusista kulloisistakin mitättömistä asioista tehdään tärkeitä, mistä milloinkin, ja uskotaan luuloihin.

Uskonto on aina mainio tabu-aihe... en usko paljon yliluonnolliseen. Ihailen parhaita uskontojen luojia, Kungfutsea, Buddhaa, Jeesusta, jotka keksivät samoja asioita eri aikoina, eri paikoissa.
Jeesus esitti jumalaisia paradokseja, jotka hämmästyttävät ihmiskuntaa yhä... Että eikö pahaan pitäisikään vastata pahalla vaan hyvällä??? Se tuottaa luolamiesaivoillemme ihmetystä yhä ja aina.

Raa'an karkeassa Ukko Ylituomarin hahmossa ei ole mitään jumaluuden arvoista, mutta Jeesuksessa, Buddhassa ja Kungfutsessa on enemmän. Ehkä jonkun pitäisi kirjoittaa Uusin testamentti, joka yhdistäisi noiden, kenties intiaanipäällikkö Seattlen ja muidenkin ajatuksia?

Ateismi on puolestaan tyhjän nihilistinen, eräs uskonto sekin. Olen agnostikko tai protestantti, enkä yritä todistaa mitään, vaan jätän huoletta todistustaakan niiden monien tehtäväksi, jotka yrittävät väittää jotakin, mihin haluaisivat muiden uskovan.

Olen hidas hämäläinen. Elämä ei ole suoritus, eikä matkustaminen ole minulle suoritus. En aseta kovia tavoitteita. Mutta matkan varrella olen utelias poimimaan erilaisia asioita ja kurkottamaan sittenkin vähän pitemmälle kuin etukäteen kohtuullisesti aioinkaan.

Mika Waltarin motto oli: "Nöyryys ja intohimo". Sitä voi soveltaa äskeiseen: pyrkimys on vaatimaton ja nöyrä, mutta sittenkin uteliaisuus innostaa yrittämään ylittää itsensä.

Lehdet listaavat ja kriitikot kehuvat kulloisiakin tärkeitä kirjoja. Taidan olla aina jäljessä... Luen vasta vuoden päästä osan tänä vuonna tärkeinä pidetyistä kirjoista. Osa kirjoista tuntuu merkittäviltä vielä vuosien päästä, osa on menettänyt täysin merkityksensä.

En ole ajan hermolla, mutten ole myöskään luovuttanut. Katsoessani TV:tä en koskaan valittanut ohjelmien uusinnoista, koska vasta uusinnan koittaessa näin ensimmäisen kerran edes jotakin valikoitua siitä kaikesta minkä jätin katsomatta (tai en ehtinyt) ensimmäisellä kerralla.

Ihnmissuhteet ovat sikäli tahdon asia, että esim. autiolle saarelle kaksin joutuneiden ihmisten kannattaa varmasti ryhtyä mahdollisimman paljon toisiaan tukevaan yhteistoimintaan. Toki muutamat harvat ihmiset ovat toisilleen kuin tuli ja vesi. Tai eivät vastaa toinen toisensa odotuksia tai vaatimuksia.

Joskus yksinään toivoisi voivansa antaa jotakin itsestään. Toivoisi voivansa käynnistää positiivisen kierteen, jossa ihmiset tai kaksi ihmistä inspiroisivat toisiaan.

Jokaisella on suurempi tai pienempi tarve vuorovaikutukseen, joko ennestään jo tyydyttyneempi tai vähemmän tyydyttynyt kuin toisella.

Rauhallisuus, hyväntahtoisuus, vaatimattomuus ovat minuun vetoavia ominaisuuksia - tai omia ominaisuuksiani. Muttei pelkästään, on myös tarve innostumiseen.

Kirjoittaessani ajattelen ja keksin uusia ajatuksia. Tässä. Ihannoin passiivis-aktiivisuutta.