11. ROOMAN UUTISLEHTI

Hauskinta antiikin historian elävöittämistä sitten 'Asterixin ja Kleopatran' luin Paul Dowswellin uutislehtimuotoon laatimasta teoksesta "The Roman Record" (Design Karen Tomlins), kustantaja Usborne Publications 1997, kirjastoluokka 91.173, Vantaalla Pointin kirjastossa Kartanonkoskella. (Netti)kirjakaupoista voinee etsiä myös keskiaikaa kuvaavaa sisarteosta "Medieval Messenger".)

Rooman historian vaiheet valottuvat kiinnostavasti erilaisissa uutisissa seuraavanlaiseen tapaan, otsikoita ja pieniä pätkiä näytteeksi poimien:

ROOMAN UUTISET

Senaattori vakuuttaa: "TULIVUORI VAARATON!"

Vesuviuksesta on tosin havaittu nousevan savupilviä, mutta asukkaiden ei pidä huolestua. Arvostetut ennustajat näkevät yhtäpitävästi, että Pompeijista on tulossa eräs antiikin merkittävimmistä kaupungista, jonne matkustetaan tuhansienkin vuosien päästä. Kannattaa jäädä ja investoida Pompeijiin!

RAHVAS KAPINOI

Traakialaissyntyinen gladiaattori Spartacus on jättänyt areenoiden näytökset ja ryhtynyt kapinaan. Voitettuaan neljä armeijakuntaa hän lymyilee Tarentumissa 6000:n luopio-orjan ja -gladiaattorin kanssa. Senaatti on lähettänyt jahtiin 40'000 miehen sotajoukon.

Kenraalit Pompeius ja Crassus vakuuttavat: "Viipaloimme roskajoukon silpuksi ja jos joitakuita jää henkiin, ristiinnaulitsemme heidät."

SUSIPOIKA TAPPAA VELJENSÄ JA PERUSTAA KAUPUNGIN
(Rooma 753 eKr.)

TARQUINIUS MENNYTTÄ - KONSULIT OTTAVAT VALLAN
(Rooma 508 eKr)

PLEBEIJIT VOITTAVAT LUOKKATAISTELUSSA PATRIISIT
1 erä 509 eKr...
2 erä 494 eKr...
3. erä 450 eKr...
4. erä 449 eKr...
5. erä 367 eKr...
6. erä 287 eKr...

PUUNILAISSOTA EXTRA:
(Rooma 146 eKr)

Kenraali Scipio Aemilianus tiedottaa: Olemme hävittäneet Karthagon. Melkein koko väestö on teurastettu ja loput 50'000 myyty orjiksi. 120-vuotinen taistelu, joka käytiin 3 erässä, on viimein päättynyt. Kaupunki revitään maan tasalle ja pellot suolataan, jottei kilpailijamme ikinä herää eloon.

SIIRTOKUNNISTA SULATUSVAIVOJA
(Rooma 133 eKr)

Talonpojat ovat kuluttaneet liikaa aikaa armeijassa, joten viljelykset ovat huonossa jamassa.
Rikkaat senaattorit ovat tehneet omaisuuksia valloituksista. He ostavat maata pienviljelijöiltä ja luovat suurtiloja, jotka toimivat valloitusalueilta tuotujen orjien varassa.
Talonpojat syrjäytyvät ammatistaan, kun siirtokunnista tuodaan yhä halvempaa ruokaa, ja tulvivat kaupunkeihin etsimään työtä, jota on vaikea löytää, koska orjat hoitavat hommat.

OPTIMAATTIEN JA POPULAARIEN YHTEENTÖRMÄYS

133 eKr. Tribuuni Tiberius Gracchus ehdottaa, että osa hyvin rikkaiden maista jaettaisiin hyvin köyhille. Maata omistavat senaattorit nuijivat mielipuolen ja 300 kannattajaa kuoliaiksi.

123 eKr. Gracchuksen veli, tribuuni Gaius ehdottaa maareformia. Hänet ja 3000 kannattajaa otetaan kiinni ja tapetaan.

120 eKr. syntyy 2 puolueryhmittymää: Ylimyspuolue Optimaatit, jonka mielestä asioiden on säilyttävä siten kuin ne ovat, sekä Kansanpuolue Populaarit, joka haluaa parantaa köyhien oloja jakamalla maata ja jyviä nälkäisille. Optimaatit pitävät vallan.

107 eKr. Populaareihin lukeutuva kenraali Marius menestyy taisteluissa ulkomailla ja nousee suosituksi. Hänet valitaan konsuliksi 6 kertaa peräkkäin.

88 eKr. Marius sekä Optimaattien konsuli Sulla riitautuvat. Sulla marssittaa armeijansa Mariusta vastaan. Marius pakenee. Sulla lähtee Aasiaan taistelemaan kuningas Mithridatesta vastaan. Rooma ajautuu anarkiaan. Marius palaa, palauttaa järjestyksen, tappaa Sullan kannattajia ja julistautuu konsuliksi.

83 eKr. Marius kuolee vanhuuteen. Sulla palaa Roomaan, teloittaa 6000 Mariusta kannattanutta Populaaria ja julistautuu elinkautiseksi diktaattoriksi. Sulla kyllästyy 4 vuodessa ja vetäytyy maaseudulle kirjoittamaan heikkotasoista runoutta.

70 eKr. Sotapäällikkö Pompeius Suuri valitaan konsuliksi. Hän liittoutuu ökyrikkaan Marcus Crassuksen kanssa.

61 eKr. Älykäs sotapäällikkö Julius Caesar nousee suosioon.

59 eKr. Huippuyksilöt Caesar, Pompeius ja Crassus muodostavat Ensimmäisen Triumviraatin ja valituttavat Caesarin konsuliksi.

KANSAKUNTA SUREE JULIUS CAESARIA
(Rooma 44 eKr)

Veitseniskut päättivät loistokkaan uran 55 vuoden iässä. Vuonna 100 eKr patriisiperheeseen syntynyt Caesar kävi parhaita kouluja Roomassa ja Rhodoksella. - -
Kun Caesar julistautui diktaattoriksi elinajakseen, käytti purppuranväristä toogaa ja kullattua tuolia, sekä neuvotteli harvoin senaattorien kanssa, nämä alkoivat pelätä hänen pyrkivän kuninkaaksi. 60 senaattoria hyökkäsi hänen kimppuunsa lyöden 23 iskua. Murha ei ole saanut kansan suosiota ja senaattorit ovat paenneet kukkuloille...
Caesarilla oli Caesarion-niminen poika egyptin kuningattaren Kleopatran kanssa. Caesarin tytär Julia avioitui hänen liittolaisensa ja myöhemmän vihollisensa Pompeiuksen kanssa, mutta kuoli synnytykseen.
Testamentissaan Caesar julisti ottopojakseen ja perillisekseen Octavianuksen.

ÄÄNESTYS: KUKA OLI HULLUIN KEISARIMME?
(Rooma 68 jKr)

Ehdokkaiksi on esivalittu neljä:
1) Tiberius (14-37 jKr) (vainoharhainen, vetäytyi Caprille)
2) Caligula (37-41 jKr) (irstailija, tuhlari, murhaaja, nimitti hevosen konsuliksi).
3) Claudius (41-54 jKr) (antoi orjien ja naisten hallita)
4) Nero (54-68 jKr) (murhasi äitinsä, vaimonsa ja veljensä, poltti Rooman, voitti itse kaikki Olympialaisten kilpailut joihin osallistui, kruunautti itsensä jopa 5 kertaa saman päivän aikana).

HOVIUUTISIA: UUSI PERIMYSJÄRJESTYS SUUNNITTEILLA
(Rooma 98 jKr)

Tutkimuksen mukaan valta-asema voi vaarantaa terveyden. Hallitsijoilla on kohonnut salamurha-riski. Neron kuoleman jälkeisenä vuotena Roomalla oli neljä keisaria, joista kolme murhasi toisensa. Sitten vallan sai 10 vuodeksi Vespasianus "Raha-ei-haise", joka teki kelpo työtä rakennuttaen Colosseumin ja jätti vallan pojilleen, joista Titus Lempeä valloitti Jerusalemin, mutta Domitianus oli despootti.

Nykyinen järkevä hallitsija, senaatin valitsema Nerva ehdottaa, että vallanperijät valikoitaisiin taitaviksi tunnettujen joukosta eikä sukulaispojista. Nerva on valinnut seuraajaksekseen lahjakkaan Trajanuksen...

TRAJANUS KAIKKIEN AIKOJEN ETEVIN KEISARIMME
(Rooma 117 jKr)

Olemme mahtavampia kuin koskaan. Imperiumiin kuuluu 100 miljoonaa ihmistä. Trajanus on vallannut isoja osia Lähi-idästä ja Itä-Euroopasta. Valtakunta ulottuu Babyloniasta Pohjois-Englannin hyisille rajoille. Meille kuuluu fantastisen vauras Egypti, josta suurin osa viljastamme tuodaan, Afrikka hevosineen, öljyineen ja orjineen, Hispania metalleineen, Gallia viineineen, Britannia lampaanvilloineen, Vähä-Aasia metsineen, hopeineen, kultineen, Kreikka oliiveineen...

HADRIANUS VAKAUTTAA VALTAKUNNAN MUURILLAAN
(Rooma 130 jKr)

Hadrianus on päättänyt, että Rooma on jo valloittanut niin paljon maata kuin voi ikinä pitää. Saksassa säilytämme rajan Tonavalla ja Britannian poikki rakennamme muurin, joka rajaa barbaariset Skotit ulkopuolelle...

DIOCLETIANUS LAATII SHOKKIOHJELMAN:
- Veronkavaltajien valvontaa kiristetään.
- Inflaatiota hillitään jäädyttämällä hinnat leivälle, suolalle, jäniksenturkisalusvaatteille ja syötäville lihotetuille kultakaloille.
- Vuosibudjetit otetaan käyttöön, jotta provinssien kuvernöörit tietävät etukäteen paljonko veroja on kerättävä
- Valtakunta jaetaan kahteen osaan, itään ja länteen, jotta sitä on helpompi hallinnoida.
- Kristittyjä vainotaan armottomasti, koska näillä on huono vaikutus tottelevaisuuteen ja valtakunnan yhtenäisyydelle.

KEITÄ OVAT BARBAARIT? KATTAVA SELVITYS:

1) Gootit, asuinsija Eurooppa ja Länsi-Venäjä. Partaisia ja pitkätukkaisia, kovia oluenjuojia ja taistelijoita. Tottelevat koiramaisesti päälliköitään.
2) Itä-Gootit. asuinsija Länsi-Venäjä. Syövät ruohoa ja juuria. Voivat kulkea alasti lumimyrskyissä. Jääneet hunnien jalkoihin viime aikoina.
3) Visigootit...
4) Gallialaiset...
5) Saksit...
6) Frankit...
7) Hunnit...
8) Vandaalit...
9) Britit...

GOOTIT RYÖSTÄNEET ROOMAN
(Rooma 410 jKr)

Voimme unohtaa varoituksen: "Barbaarit porteillamme", sillä he ovat jo sisäpuolella ryöstelemässä kaupunkia. Kaikki on mennyt alamäkeä Konstantinuksen kuoltua 337 jKr...