293. Kuollut Jean-Jacques Rousseau kummittelee

Lion Feuchtwanger (1884-1958) oli minulle uppo-outo kirjailija ja vaikea nimi, mutta luettuani hänen pääteoksensa (1953) Jean-Jacques Rousseaun (1712-78) vaikutuksesta Ranskan Suureen Vallankumoukseen (1789), haluaisin heti lukea hänen muutkin historialliset romaaninsa, kuten 'Valta' (Jud Süss, 1925), 'Valekeisari' (Der falsche Nero, 1936) tai 'Vapauden puolesta' (Waffen für Amerika, 1946).
.
Kouluajoilta valistusfilosofi Rousseausta jäi mieleen "Takaisin luontoon"-aate, mutta ennen kaikkea 'Emile' (1762), jota käytettiin kasvatusopin tenttikirjana vielä yli 200 vuotta myöhemmin. Vaikka 'Tunnustuksissaan' (1770) Rousseau väittää hylänneensä viisi omaa lastaan lastenkoteihin!
.
'Narrin viisaus eli Jean-Jacques Rousseaun kuolema ja kirkastus' on jaettu seuraaviin osiin:
1) Rousseaun viimeiset päivät,
2) Kuollut Rousseau,
3) Rousseaun perilliset,
4) Rousseau ja kansa,
5) Rousseaun kirkastus.
.
Kekseliäästi kirjailija ei lähde lainkaan kuvaamaan Rousseaun omia kokemuksia, jolloin hän päätyisi pian kopioimaan Rousseaun omaelämäkertaa! Sen sijaan Rousseauta kuvataan ulkopuolelta muiden ihmisten havaintoina ja ajatuksina, toisten muistoissa, ihailun kohteena tai vallankumousta innoittavana henkenä.
.
Kirjan aluksi Rousseaun ajatusten ihailija, Girardinin markiisi, tarjoaa köyhälle Rousseaulle asunnon maalta Ermenonvillestä, läheltä Senlisin pikkukaupunkia, noin 40 kilometriä Pariisista pohjoiseen. Rousseau muuttaa ja tuo mukanaan vaimonsa ja anoppinsa.
.
Girardinin markiisin poika Fernand on romaanin keksitty tärkein päähenkilö, joka selviytyy elossa sodasta, vallankumouksesta ja vankeudesta kirjan loppuhetkeen asti (jolloin Rousseaun ruumis siirretään Pantheoniin 1793) ja Fernand saa takaisin nuoruutensa rakastetun, leskeksi jääneen ihanteellisen ihanan Gilberten.
.
Tarina lavenee vajaan 20 vuoden kuluessa ihmisten pienistä yksityisasioista maailmanhistoriallisiin, Ranskan suuren vallankumouksen vuosiin 1789-93. Markiisin palvelija Nicolas viettelee Rousseaun vähä-lahjaisen vaimon Theresen havitellessaan rahanhimossaan Rousseaun julkaisemattomia käsikirjoituksia.
.
Kirjailija laittaa Therese Levasseurin sanomaan, että lastenkotiin hylättyjä lapsia oli vain kaksi ja kumpikaan ei ollut Rousseaun siittämä, vaan Theresen muiden rakastajien! Kirjassa palvelija Nicolas murhaa Rousseaun ja elää loppuelämänsä yhdessä Rousseaun tollukkamaisen Theresen kanssa tämän leskeneläkettä kupaten.
.
Jos Mika Waltari peilasi 'Sinuhe egyptiläisessä' toista maailmansotaa, niin Hitlerin Saksasta Amerikkaan paennut juutalainen Lion Feuchtwanger kuvailee Ranskan suuren vallankumouksen kaavussa myös Stalinin Neuvostoliiton kommunistista hirmuvaltaa! Kirjassa on purevan ironisia kohtauksia:
.
"Toinen toisensa jälkeen edustajat kiipesivät puhujalavalla ja antoivat äänensä, monet höystäen ratkaisuaan mikä minkinlaisin lausein. Yksi sanoi: 'Kuolema vuorokauden kuluessa!' Toinen: 'Kuolema, ehkä liian myöhään Konventin kunnian kannalta'. Edustaja Duchatelle, joka makasi vaarallisesti sairaana, kannatti itsensä paareilla puhujalavalle, äänesti kuninkaan hengen säästämisen puolesta, ja kuoli itse jo samana yönä, mikä monia nauratti! Yksi edustaja oli uupuneena nukahtanut, herätettiin äänestämään, sanoi unenpöpperössä: 'Kuolema!' ja nukahti kohta taas."
.
Myös entinen Orleansin herttua, nykyinen kansalainen Philippe Egalite, joka on kuninkaan serkku ja kovasti tämän näköinen, äänestää kuolemantuomion puolesta! Ainakin romaanissa äänet jakautuvat siten, että kuolemantuomio voittaa vankeuden vain yhdellä äänellä 361-360! Joten kenen tahansa kuolemaa äänestäneen ääni on ollut ratkaiseva!
.
Olen lukenut Ranskan hirmuvallan ajasta myös kuuluisamman Stefan Zweigin kuvauksen 'Marie Antoinette', mutta Lion Feuchtwangerin sarkastisempi lähestymistapa kiehtoo enemmän. Tämä osaa tehdä henkilöhahmoista eläviä ja jopa Therese Levasseurista eroottisesti vetovoimaisen rakkauden kohteen. Romaaniin voi lukiessaan eläytyä ja siirtyä aikakoneella 225-250 vuotta menneisyyteen.
.
Vallankumous syö koko ajan lapsiaan. Äsken 'entisiä' kuolemaan tuominnut radikaali joutuu kohta vuorostaan itse syytetyksi ja giljotiiniin, myös kansalainen Philippe Egalite, kuten kapusiinimunkista ateistiksi kääntynyt Chaplaine. Romaani ehtii loppua ennen itsensä Robespierren ja Saint-Justin teloituksia.
.
Mieleeni muistuu ruotsalainen pyöveli Mäster Mikael, jolle on nimetty oma katu Tukholman Söderiin. Mestattuaan työkseen tuomittuja 15 vuotta tämä Mikael Reissuer sattui vahingossa tappamaan ryyppykaverinsa, ja niinpä hänen oman kaulansa katkaisi mestauspenkissä hänen seuraajansa pyövelinä (vuonna 1650).
.
7120. Feuchtwanger, Lion: Narrin viisaus eli Jean-Jacques Rousseaun kuolema ja kirkastus (Narrenweisheit oder tod und verklärung des JJR)
5.8.2019 () Wsoy 1953 N 466 s. suom. Lauri Hirvensalo Oma lk.K
.
6643. Zweig, Stefan: Marie Antoinette. (37-v. 2.11.1755-16.10.1793)
9.1.2017 (1932) Wsoy 1935 -2.p S 536 s. suom. Erik Ahlman Oma lk.9
.
***
.
Historian kotimainen vaihtoehto Risto Isomäki kuljettaa lukijansa aikakoneella Suomen tai suomalaisten sukulaisten esihistorian alkuhämäriin seitsemässä novellissa, joista pidän kovasti ja joihin pystyn eläytymään. Isomäki kuvaa ihmeen sujuvasti maailmaa ennen kirjoitustaitoa. Metsästystä, kalastusta, tutkimusretkiä, luonnonmullistuksia, heimojen sotia:
.
1) Jäiset rannat (9000 eKr). Maailmanmeren rannalla (Kaspianmeri).
2) Hylkeiden kansa (Yli-Iin Kierikki, tsunami iskee).
3) Lemminki ja lohikäärme (Kaalin kraatteri).
4) Skyytit (pako Suomeen).
5) Paholaisen tyttäret (Rapolan linnavuori).
6) Karsikkopuun kuolema (Lalli tappaa piispan).
7) Erään maailman loppu (Muhun ja Valjalan valloitus 1227).
8) Jälkihuomautukset.
.
7101. Isomäki, Risto: Viiden meren kansa.
9.7.2019 (2018) Into 2018 S 333 s. H37 lk.K
.
****
Varhaisnuoruudessani eräs kummallisesti kiehtovimpia kirjoja oli esihistoriaan sijoittuva 'Tulen löytäjät'. Jotakin aivan muuta ja valtavan paljon kaukaisempaa kuin aiemmin lukemani sodat tai seikkailut eri vuosisadoilta.
.
Nuortenkirjana 'Tulen löytäjät' oli valtavasti lyhennetty vain 152 sivuun: heti syöksyttiinkin hurjiin taisteluihin primitiivisin asein. Kaikki pikkupojasta pitkästyttävä aines oli tarkoin karsittu pois, vain jännittävin oli säästetty!
.
Olen aikonut lukea kirjan alkuperäisen myös monin verroin pitemmän version 'Ihmiselon aamuna', mutten ole saanut aikaiseksi (eli hankittua käsiini, vaikka tiedän mistä, mutten sitä kerrokaan, ennen kuin olen itse lukenut...)
.
6907. Roberts, Charles G. D: Tulen löytäjät (In the Morning of Time) suom. Alli Nieminen, korjattu. (2x) Lyhennetty (suomennetusta) teoksesta "Ihmiselon aamuna".
27.5.2018 (1921) Wsoy 1974 Punainen sulka #14 N 152 s. O lk.KN
.
*****
Melkein kotimainen vaihtoehto on amerikan-suomalaisen naiskirjailijan 6-osainen sarja, joka on ehkä mieleen jäävin yksityiskohtaisesta, jopa 30 sivua täyttävästä esihistoriallisesta rakastelukohtauksesta Hevosten laaksossa.
.
Sarjan päähenkilö on feministisesti nainen, aikansa uskomattomin nero, joka keksii yksin kaiken mitä kukaan muu ei osaisi. Selitykseksi Ayla onkin alkeellisten neandertalilaisten hoivattavaksi joutunut orpo Cro-Magnonin ihminen. Jos aikaa riittäisi, voisin lukea sarjan kirjoja kahta enemmänkin.
.
6897. Untinen-Auel, Jean M: Luolakarhun klaani (The Clan of the Cave Bear)
11.5.2018 (1980) Sskk 1982 S 368 s. O (Maan lapset 1) suom. Hakala lk.K
.
6898. Untinen-Auel, Jean M: Hevosten laakso (The Valley of Horses) suom.
15.5.2018 (1982) Wsoy 1987 -11.p N 598 s. O Erkki Hakala BestSeller lk.K
.
******
.
'1918' on ensisijaisesti valokuvakirja 100 vuoden takaa. Kolme tekstiartikkelia ovat melko lyhyitä. Ensin päivitellään, miksi vuoden 1918 tapahtumien osuvimmasta nimestä on niin paljon keskusteltu, mutta Teemu Keskisarja päätyy ehdottamaan vanhaa nimeä "Vapaussota", sillä kumpikin osapuoli taisteli vapauden puolesta.
.
7110. Häggman, Kai + Keskisarja, Teemu + Kuisma, Markku: 1918. Kuvatoimitus Jukka Kukkonen. TK: Verenpunainen, kalmanvalkoinen. KH: Pitkävihainen, salavihainen kansa. MK: Firmojen vapaussota.
23.7.2019 (2018) Wsoy 2018 s 240 s. H13 lk.928.1
.