129. Kaskukokoelmat pölyttyvät Pasilan kirjavarastossa

Monilla eri kirpputoreilla näin houkuttelevan muhkean, tuhatsivuisen, "Suuren kaskukirjan", jonka oli vuonna 1948 koonnut WSOY:lle Tauno Karilas, Hinnat vaihtelivat, 9-10 euroa. Kaskuja 3-4-5 kappaletta sivua kohti, kaikkiaan varmaankin nelisentuhatta, jaettuina eri aiheryhmiin.

Mieleeni tuli kuitenkin käydä ensin Pasilassa, Helsingin pääkirjaston kellarin kirjavarastossa, joka on avoinna talvikuukausina keskiviikkoisin klo 13-18. Olen käynyt siellä vuosien varrella muutaman kerran, ja ollut melko yksin kirjojen keskellä, virkailijoita lukuunottamatta. Vanhoja lastenkirjoja, puhelinluetteloita ja matrikkeleita, monenlaista tavallisilta kirjastonhyllyiltä poistettua tavaraa.

***

Löysin kattavan kokoelmateoksen Reg Smythen sarjakuvasta Andy Capp (Suomessa 'Lätsä' mm. Apu-lehdessä), joka kertoo pohjoisenglantilaisesta pubeissa viihtyvästä, pelaavasta, ravivetoja lyövästä, työttömästä miehestä sekä tämän isosta, ahkerasta vaimosta.

Yllättävä löytö oli englantilainen kuvateos 1800-luvun lehtien pilakuvista. Harmittavaa kyllä, niiden huumori ei tuntunut hauskalta juuri koskaan. Maailma on muuttunut ja jopa huumori kehittynyt?

***

Kahlasin Heikki Brotheruksen toimittaman "Kaskuniekan" (Weilin + Göös 1970). Yllättävän tylsä! Odotin mainiota kulttuurihistoriaa, lyhyitä pikakuvia henkilöhistoriasta. Brotherus eteni aakkosjärjestyksessä julkkiksesta toiseen.

Esimerkkejä Brotherukselta.

Brigitte Bardot meni uimarannalle - rohkeasti bikineissä. Uimavahti tai poliisi toppuutteli: "Kaksiosaiset uima-asut on kielletty tällä rannalla!" Bardot: "Kumman osan jätän pois?" Olavi Hurmerinta oli piirtänyt aistikkaan kuvankin filmitähden muodoista, mikä jäi mieleen, vaan eipä yhtään naurattanut. (Mieleeni palautuivat valokuvaamani yläosattomat monokinit Inter-Rail-matkalta vuonna 1983 Ranskan Biarritzin hiekkarannalta.)

Brotherus:

Ranskan entinen pääministeri Edouard Herriot oli tunnettu siitä, että hän kuului ainakin 300 eri yhdistykseen. Unkarin kansannousun (1956) murskaamisen jälkeen hän päätti erota Ranska - Neuvostoliitto -seurasta ja pyysi sihteeriään ottamaan selville, kuka oli yhdistyksen puheenjohtaja, jotta hän voisi jättää erokirjeen. Tutkittuaan asiaa sihteeri ilmoitti: Se olette te!

Sanotaan, että vitsejä on vain 6 tai 27 eri perustyyppiä, joista sitten kymmeniätuhansia muunnelmia. Äskeisessä joku huseeraa niin monessa asiassa, ettei vasen käsi tiedä missä oikea on? Tai: kun etsivä seuraa epäilyttäviä jalanjälkiä, ne johtavatkin hänen omaan kotiinsa, eilisten toisten kenkiensä jäljet.

***

Brotheruksella oli kaskujen seassa myös aforismeja:

Jules Romains: "Valioihmiset pohtivat aatteita ja keskinkertaisuudet tapauksia, kun taas alimpana olevat sielut tyytyvät henkilöihin."

Sivuuttaen vanhanaikaisen loukkaavan ihmisluokittelun poimin kuitenkin ajatuksen: matalin taso on pelkästään juoruta tai jutella ihmisistä (Seiska-päivää -lehdet), keskitaso: kuvailla tapahtumia (viikkolehdet), korkeampi taso: pohtia syitä, teoretisoida (tieteelliset ja kulttuurilehdet).

***

Tauno Karilaan "Suuressa kaskukirjassa" (1948) tuli vastaan paljon tuttuja juttuja, jotka olin vasta tovi sitten lukenut Brotheruksen 22 vuotta uudemmasta kokoelmasta!

Jotakin kulttuurihistoriaa vuosisadan takaa tarttui hihaan:

Pari opiskelijaa oli matkalla suulliseen tenttiin. He pelkäsivät professorin reputtavan ainakin jonkun, joten he pyysivät erään rantajätkän mukaansa. Professori esittikin kysymyksen: "Mitä osaatte sanoa sataman kasvillisuudesta?" Rantajätkä innostui elävään kuvailuun, satamiinhan leviää vaikka mitä eksoottisia siemeniä kaukaa saapuvista laivoista. Niin siinä kävi, että professori reputti ylioppilaat, mutta rantajätkälle hän antoikin cum lauden!

***

Pikkupoika istui yksikseen parhailla paikoilla katsomassa peliä. "Miten olet tänne päässyt?" kysyi vieras setä. "Isän lipulla!" "Mutta missäs isäsi on?" "Kai kotona yhä etsimässä lippuaan."

***

Aaron oli menossa ensimmäistä kertaa erään lääkärin vastaanotolle. Iisak valisti häntä: "Tohtori Jakob laskuttaa uusilta potilailta aluksi 25 markkaa, mutta seuraavilla käyntikerroilla enää 15 markkaa." Niinpä Aaron tervehtikin tohtoria iloisesti ja tuttavallisesti: "Täällä minä TAAS olen!"

***

Vapaaniemen Yhteiskoulun historianopettaja "Haarniska" antoi hauskan tehtävän: Seuraavalle tunnille piti jokaisen tuoda yksi poliittinen vitsi. Malliksi hän kertoi itse tällaisen:
"Mies juoksi Kremlin ympäri ja huusi: "Hrustsev on hullu! Hrustsev on hullu!" Hänet otettiin kiinni ja tuomittiin: 4 kuukautta vankeutta huliganismista ja 20 vuotta pakkotyötä valtiosalaisuuden paljastamisesta."

Minun tuomani vitsi aiheutti suuriäänisimmän naurunpurskahduksen:

Tonavan laaksosta kaivettiin esiin luuranko, jota arveltiin hunnipäällikkö Attilaksi. Todisteita kaivattiin kuitenkin lisää ja toisesta veljellisestä kommunistimaasta pyydettiin ekspertit apuun. Parin vuorokauden jälkeen nämä ilmoittivat:
"Kyllä se on Attila."
"Miten asia varmistui?"
"Se tunnusti viime yönä!"

Kilpailu ei ollut kova, sillä kymmenkunta tuoduista vitseistä oli tällaisia:

"Mies juoksi Kremlin ympäri ja huusi: "Hrustsev on hullu! Hrustsev on hullu!" Hänet otettiin kiinni ja tuomittiin: 4 kuukautta vankeutta huliganismista ja 20 vuotta pakkotyötä valtiosalaisuuden paljastamisesta."

"Mies juoksi Kremlin ympäri ja huusi: "Hrustsev on hullu! Hrustsev on hullu!" Hänet otettiin kiinni"
(ja niin edelleen)

"Mies juoksi Kremlin ympäri" (ja niin edelleen)

(Kaikkia ei jaksettu ihan joka kerta kuunnella kokonaan.)

***

Brotherusta ja Karilasta hauskempi kaskunkertoja tai -keräilijä oli Armas Josef Pulla, jonka kokoelman "Mitä-Missä-Milloin: Mille maailma nauraa?" (Otava 1961) henkilöhakemistossa on 250 nimeä. Pullan kirjassa on 368 sivua ja yhteensä 1261 juttua, joista monet mielestäni hauskoja. Vai johtuuko siitä, että luin kirjan ajoissa, jo lapsena ja nuorena?

Kuoltuansa Stalin yritti taivaaseen, mutta tietysti hänet käännytettiin portilta ympäri. Ja niin hän pyrki sinne toiseen paikkaan ja pääsi.
Seuraavana päivänä muutamia kymmeniä pikkupiruja saapui taivaan portille ja anoi sisäänpääsyä.
"Mitä te taivaassa tekisitte?" kummasteli Pyhä Pietari.
"Me olemme ensimmäiset pakolaiset helvetistä", selittivät pikkupirut.