Muistan lukeneeni Kalle Kajanderin ja I.K. Inhan (ehkäpä Juhani Ahon ja Joel Lehtosenkin) matkakertomuksia, joissa miehet kiersivät polkupyörällä Suomea ja Keski-Eurooppaa. Ennen henkilöautojen aikaa polkupyörä oli yksilöllinen kulkuväline, junia ja hevoskyytejä täydentävä. Muistaakseni entisajan pyöräily-kirjailijat keskittyivät kuvaamaan avarassa maailmassa näkemäänsä ja kohtaamaansa, eivätkä juuri pyöräänsä - välttämätöntä kuljettajaa.
Uuden vuosituhannen alussa pyöräilevät omakustanne-kirjailijat jättävät suuret ajatukset lausumatta ja synteesit maailmasta tekemättä, keskittyen parhaiten tuntemaansa, oman pyöränsä kuntoon ja oman ruumiinsa rasitukseen. Yksinkertainen tarina, kuin Kalle Päätalon kansanihmisen fyysinen elämäkerta, joka saa mausteensa hikisestä työstä ja sisukkaasta ponnistelusta. Lukija voi seurata urheilusuoritusta.
Kuitenkin luen mielelläni pyörämatkoista! Minua kiinnostaa yksilöllinen kulkureitti eri seutujen halki: vastukset ja niiden voittaminen, hankaluudet ja parhaat elämykset. Kiinnostun, jos joku on käynyt samassa kaupungissa kuin minä, onko meillä yhteisiä havaintoja? Haluan kuulla uusista paikoista, joissa kannattaisi käydä!
Internetissä Helsingin seudun kirjastojen haku-sivulle oli tuntematon arvostellut Pentti Palviaisen pyöräkirjaa vilisevistä kirjoitusvirheistä, joiden vuoksi lukijalta oli kirja jäänyt kesken! Minäkin ihmettelin tekstin uskomattoman alkeellista viimeistelemättömyyttä ensimmäisen kerran Palviaista lukiessani, mutta kuitenkin halusin lukea lisää, jopa kaiken pyöräretkistään.
Palviaisen kirjoituksessa tuntuu tilanteen aitous: päivän blogiteksti naputellaan kännykkään lopen väsyneenä illan pimeydessä teltassa, eikä mitään korjata jälkeenpäin? Lukija saa mielessään parannella ja täydentää tekstiä. Ei kertomuksen tarvitse olla valmiiksi pureskeltu!
Päinvastoin: minulle toimittaja Matti Rämön kirjat olivat muistaakseni pettymyksiä, teknisesti ammattitaitoisia, mutta ehkä kuin Valittujen Palojen tyhjäksi lyhentynyttä ja homeapaattiseksi laimentunutta tekstiä. Sujuvan lukemiseni jälkeen mitään ei ole jäänyt mieleeni?
Naiskirjailijoista Päivi Laitisen pyörämatkat olen lukenut, mutta jo unohtanutkin.
Palviainen tuntui löytäneen erikoisen mielipaikan Ukrainasta, koska pysähtyi sinne pyöränsä kanssa moneksi viikoksi 2016 viettämään lomaa pyöräilystä. Ukrainalaiset ovat hyviä? Koko maailman olisi tuettava heidän vapaustaisteluaan naapurimaasta tullutta barbaarista hyökkäystä vastaan.
Jussi Saarikoski on uusin pyöräilijälöytö, syntynyt Pohjanmaan Jalasjärvellä jo 1942, kauppatieteiden kandidaatti 1971, pyöräillyt ainakin vv. 1986-2019, eli 44-vuotiaasta 77-vuotiaaksi (ennen korona-pandemian matkailurajoituksia 2020)! Kirjoittanut ainakin kolme kirjaa, joissa kuvataan 34 matkaa kaikkiaan 45 pitkästä pyörämatkasta.
Listaaminen on yksinkertaisinta tietojen käsittelyä. Matkojen päätepisteet eri vuosina: 1986 Helsinki - Turku - Ahvenanmaa. 1987 Englanti. 1988 Italia ja Monaco. 1989 Budapest. (Ensin laivoilla Ruotsiin tai Saksaan, eteenpäin polkien)
1990 Pamplona, Santander, Espanja. 91 Praha. 92 Bretagne. 93 Irlanti. 94 Kroatia. 95 Italia. 96 Norja, Mo-i-Rana. 97 Saksa. 98 Kajaani. 99 Torino Italia.
2000 Espanja. 01 Berliini. 02 Rooma. 03 Saksan ympäriajo. 04 Pohjanmaa. 05 Saksa. 06 Hampuri. 07 Lyypekki. 08 Kaustinen. 09 Nordkapp.
2010 Rovaniemi. 11 Milano. 12 Worms. 13 Bratislava. 14 Nancy. 15 Nizza. 16 Rügen. 17 Itävalta. 18 Kittilä. 19 Lyypekki.
Jussi Saarikoski kuvaa erityisesti kohtaamiaan ihmisiä, sanoin ja valokuvin! Kadun ensimmäisellä puolella saattaa olla hapan ihminen, joka kieltää pyöräilijää yöpymästä teltassa pihallaan tai korjaamasta rengasta sateensuojassa, mutta jo heti kadun toisella puolella Jussi kutsutaan kahvipöytäänkin! Samanlainen jako kahteen toteutuu leirintäalueiden tai retkeilymajojen isäntien sekä poliisien kohdalla. (Poliisit kieltävät Saarikoskea kuvaamasta liikenneonnettomuuksia maassa makaavine uhreineen, jollei tältä löydy lehtimieskorttia. Kirjassa on turmakuvia.)
Saarikoskelle on kertynyt mittava määrä sähköpostituttavia ja kylään kutsujia ja halukkaita majoittajia eri maissa. Majoitusliikkeissä ja ravintoloissa hänet muistetaan vuosien takaa edelliskäynnistä. Yhä uusia käyntikortteja vaihtuu sähköpostiosoittein, ja Helsingin kauppatorilta ostetut halvat Lapin-aiheiset poronkarvaiset matkamuistot saavat uusia koteja maailmalla!?
"Matkoilla kohtaa ystävällisiä ihmisiä!" sanoi lankoni kerran, ja huomasin, etten ollut tullut sitä ajatelleeksi! Omilta matkoiltani on lähes pelkästään positiivisia kokemuksia ihmisistä! Toisaalta olen kai odottanut tai toivonut tai pyytänyt ihmisiltä vähemmän kuin Saarikoski, eli en mitään, joten en ole voinut pettyä, ainoastaan ilahtua odotusteni ylittyessä!
***
Nyt luen Matti Rämön kesän 2010 reissun "Polkupyörällä Jäämerelle". Rämö hakee voimaa matkaansa rukouksesta "Om, Shiva, om". Leppävirran "Rainbow Gathering" -hippileirillä (hippien rippileirillä), pitkäpartainen, pikimustapartainen, talibanin näköinen Rämö rallattaa muiden mukana mantroja. "Hare Krishna, hare Krishna. Krishna Krishna, hare hare". "Hartaan tunnelman lumous on herkkä." (sivu 67)
Rämöllä on kaulassaan on palestiinalaishuivi! - lentokonekaapparit mieleen tuova! Siksikö pyöräileekin eikä lennä perille? Lentokenttien turvatarkastuksissa muistamme, keiden takia se vaiva, pelko ja ahdistus, tai tuho tai kuolema. Niiden arafattien takia.
Meditaatiota hippileirillä Leppävirralla opettava turbaanipäinen parrakas israelilainen Omer ihmettelee Rämön palestiinalaishuivia ja "toteaa kyynisesti että palestiinalaiset ovat arabienkin mielestä kastittomiin verrattavaa roskajoukkoa. -- Omer jatkaa, etteivät arabit välitä tuon taivaallista palestiinalaisista, he vain käyttävät halveksimiaan heimoryhmiä hyväksi Israelin painostamisessa. Lähi-idän -- pattitilanne on valtaapitävien etu." (sivu 63)
Raatteen museotiellä Rämö kertoo sotahistoriaa: Puna-armeijan 163. divisioona valtasi 7.12.1939 Suomussalmen kirkonkylän, mutta sinne pysähtyi. Eversti Siilasvuon joukot aloittivat vastahyökkäyksen 27.12. ja onnistuivat katkaisemaan huoltoreitit. Saarroksiin joutuneet lähtivät perääntymään raskain tappioin kohti Juntusrantaa. Niiden avuksi oli tulossa Raatteentietä ukrainalainen divisioona. (sivu 94)
Raatteentien verilöyly alkoi 1.1.1940 ja kesti viikon. Motti-sodankäynnin perusesimerkki. Moottoroidun ukrainalaisyksikön eteneminen oli sydäntalven hangissa ja hirmu-pakkasissa sidottu harvaan tiestöön ja panssaritkin olivat liian keveitä puskemaan läpi talvisen metsän. Siilasvuon joukot saartoivat divisioonan pienempiin erillismotteihin, jolloin räikeää ylivoimaa vastaan voitiin hyökätä köykäisemmillä aseilla myös ilman tykistön apua. Lisäksi 30 asteen pakkanen lamautti ukrainalaisia, joiden taistelutahto ei ollut kohdallaan, kurinpito-ongelmia oli ollut jo Itä-Puolassa. Vangiksi pelastui 1200 miestä, muuten ukrainalaisdivisioona tuhoutui miltei täydellisesti, vain rippeet pääsivät pakoon. Puna-armeijan tutkintaryhmä teloitutti yksikköä johtaneen punakenraalinsa. Raatteentien maastoon jäi 10'000 vainajaa, joista 2000 oli suomalaisia. (sivu 95)
**********
5885. Rämö, Matti: Rengasrikkoja Saharassa. Polkupyörällä Pakilasta /19.2.2013 (2009) Minerva 2009 S 330 s. H42 P-Afrikkaan lk.462
6374. Rämö, Matti: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin /ma 8.6.2015 (2015) Minerva 2015 S 371 s. H41 lk.462
7683. Palviainen, Pertti: Polkupyörällä Länsi-Euroopassa. 20.3.-23.7.2015 www.kulkijaeuroopassa.wordpress /20.1.2022 (2015) BoD 2016 Nid 350 sivua E01 lk.41
7686. Palviainen, Pertti: Polkupyörällä matkaillen. Kulkija Suomessa. Kesinä 2010 ja 2012 /25.1.2022 (2012) BoD 2014 Nid 242 sivua V30 lk.42
7689. Palviainen, Pertti: Polkupyörällä Odessaan (2019) /2.2.2022 (2020) BoD 2020 Sid 193 sivua H41 lk.410
7696. Palviainen, Pertti: Polkupyörällä Kroatiaan (2016) Ukrainassa 3 viikkoa! Italia Kreikka Bulgaria /13.2.2022 (2016) BoD 2016 Nid 361 sivua H55 lk.410
5589. Kajander, Kalle: Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista. /7.8.2011 (1889,97) Hausjärvi-Seura ry. 2008 N 150 s. V60 lk.41
5408. Inha, I.K: Muistelmia polkupyöräretkeltäni (t) Mikko Kylliäinen /29.7.2010 (1886) Vanhat Velot ry 2009 N 128 s. E01 lk.44
6475. Laitinen, Päivi: Pieni pyörä Preerialla. Polkupyörällä Amerikan halki /18.2.2016 () Mediapinta 2015 N 280 s. H70 värikuv lk.443
4018 -03 Laitinen, Päivi: Myötätuuli mukanasi. Pyörällä Irlanti
4701 -07 Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella. Pyörällä Uusi-Seelanti
4991 -08 Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku. Maltan Gozo.
7601. Lövgren, Birger: Mölyapinoita ja viidakkointiaaneja (Bland vrålapor och djungelindianer) suom. Arto + Marja Tuovinen. Moottoripyörällä New Yorkista Tulimaahan /21.9.2021 (1961) Wsoy 1961 Sid 248 sivua Oma lk.4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti