keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

310. Kokemuksia Venäjästä, Vepsä ja Gessen

Valokuvaaja ja toimittaja Emma Vepsä (s.1987) on julkaissut parikin kauniisti kuvitettua kirjaa parikymppisen naisen pitkistä liftausmatkoista. Ensimmäisessä ajetaan vuonna 2015 rekkojen ja pikkuautojen kyydissä halki entisen Neuvostoliiton, Venäjän, Kirgisian ja "uz-stanien". Sujuvasti kirjoitettua, vaikkakin hieman liftauspätkät alkavat pitkän päälle toistaa itseään.
.
Yksinäisen nuoren naisen matkanteko vaikuttaa odottamattoman turvalliselta! Vain joskus kyytiä joutuu odottamaan tuntejakin talven pakkasessa, mutta aina ilmainen matka jatkuu eteenpäin.
.
Ilmaisen majoituksen liftari on varannut Coachsurfing-nettiyhteisön keskuudesta, tai varailee matkan varrella. Tai holhoavat kuljettajat soittavat tutuilleen ja järjestävät kulkurille jostakin yösijan.
.
Kirjoittaja hylkää muutaman epäilyttävimmän tarjouksen, mutta lähtee kuitenkin vaikkapa neljän tuntemattoman nuoren miehen kyytiin. Useimmat kuljettajat ovat keski-ikäisiä perheellisiä miehiä, yleensä yksin ajavia rekkakuskeja. Henkilöautossa on joskus toinenkin mies, joskus vaimo ja lapsia.
.
Yhtään kyytiä kirjoittaja ei saa naiselta! Naiset eivät ota liftareita, eivät toista naistakaan!
.
Puolivirallisten taksien tarjoukset kirjoittaja hylkää, koska liftarina ei periaatteessa halua maksaa matkasta. Pari kertaa taksinkuljettajakin palaa ajateltuaan  takaisin ja lahjoittaa neitoselle ilmaisen kyydin!
.
Monet miehet tyrkyttävät nuorelle naiselle myös silkkaa rahaa, jotta tämä voisi maksaa bussi- tai taksimatkan, tai syödä, tai majoittua, mutta selvää rahaa suomalainen nainen ei suostu ottamaan vastaan!
.
Lukijasta tuntuu toisinaan, että hyväosainen jollakin lailla käyttää hyväkseen paljon köyhempiä maalaisia? Moni kuljettaja tekee ylimääräisen matkan tai mutkan viedäkseen naisen perille asti, ja vielä useampi maksaa vieraalleen aterian pysähdyspaikan ravintolassa. Naiseus on eduksi.
.
Toisaalta yksinäiset, pitkästä matkasta väsyneet  kuljettajat kaipaavat virkistävää seuraa pitämään hereillä. Eksoottisen ulkomaalaisen naisen kuunteluseuralla on arvoa. Pyynnöistä huolimatta nainen ei voi tuurata väsynyttä kuljettajaa, koska hän ei ole suorittanut ajokorttia.
.
Liftaaja itse ei osaa kuin muutaman sanan venäjää, joten enimmäkseen kuuntelee ja hymyilee. Liftaus ei ole seuduilla tavallista, muttei aivan tuiki-tuntematonta.
.
Entisen Neuvostoliiton virkavalta käy kimppuun, ei vain valtioiden rajoilla, vaan tarkastuspisteillä teiden varsillakin. "Millä luvalla kuljetatte ulkomaalaista naista?"
.
Tavallinen entisen Neuvostoliiton mies on nokkela sala-anarkisti ja keksii riittäviä valheita: "Pomo on käskenyt hakea tämän naisen ja viedä kaupunkiin". Tarkastaja ei onneksi ryhdy tarkemmaksi. Tai joskus kuljettajan täytyy lahjoa viranomainen.
.
Venäläisyyttä on kuvailtu mm. "avaran mielen anarkiaksi". Tsaarit ja diktaattorit ovat ankaria, mutta kaukana, eivät voi nähdä aina kaikkea. Esitetään tottelevaista orjaa, kapinoidaan hiukan salaa, paetaan kurjuutta vodkan juontiin. Maa, jossa mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista.
.
Muutamat kuskeista ovat entisiä sotilaita Afganistanin sodasta. Joku on paluumatkalla Siperiaan Itä-Ukrainasta, jossa on sotinut ukrainalaisia vastaan. Suomesta siperialaisille tulee mieleen vain: "Kekkonen?!" (ainoa suomalainen diktaattori, luonnehtii Vepsä).
.
Vepsä kuljettaa mukanaan pehmolelu-aasia, jolle on antanut nimeksi Vladimir. "Putin?!" kysyvät heti kuljettajat. Diktaattorit pysyvät aina mielessä.
.
7343. Vepsä, Emma: Alfalttivolgaa etelään. Peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin. (s.1987)
28.7.2020 (2018) Atena 2018 Nid 303 sivua E01 lk.40.8
.
*****
.
7340. Gessen, Masha: Venäjä vailla tulevaisuutta. Totalitarismin paluu (The Future is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia). Boris Nemtsov. Ideologi Aleksandr Dugin. suom. Ilkka Rekiaro.
26.7.2020 (2017) Docendo, Jkl 2018 Sid 483/528 sivua H74 lk.971.8
.
Maria eli Masha Gessen on Venäjältä Amerikkaan paennut toimittaja, jonka aiempia kirjoja on mm. "Kasvoton mies" (salaisen poliisin johtajan Putinin noususta valtaan). Jukka Kemppisen blogin lukijoiden kommentteihin arvosteli "Anonyymi" trolli kirjan "Venäjä vailla tulevaisuutta" vain kahdella sanalla "lesbo juutalainen!". Ei tarvinnut enempää sanottavaa - valtavirta-venäläisen mielestä kirjan kirjoittaja on merkityksetön henkilö.
.
Boris Nemtsovin murhan jälkeen sanoi suomen-venäläinen nuorukainen Ylen teeveessä väheksyen, ettei ole sellaista nimeä koskaan kuullutkaan! (joten yhdentekevää, elikö se vai kuoliko.) Kuten Putin totesi toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen tämän olleen "merkityksetön henkilö", jonka kuolemasta kyselemällä ei pidä presidenttiä häiritä. Slaavien elämät eivät merkitse! Puuttuu  kampanja Slav Lives Matter?
.
"Venäjä vailla tulevaisuutta" on paksu kirja, joka kuvaa vuorotellen ja rinnakkain useiden ihmisten elämää samalla tavalla kuin "Sota ja rauha". Ihmisistä käytetään usein heidän diminutiivi- tai patronyymi-nimiään, eli pikkulasten lempinimiä ja isännimiä, kaikkea mikä sekoittaa länsimaisen lukijan pään!
.
Taantumuksellisessa maassa tulevaisuudeksi visioidaan historia, paluu menneisyyteen. Kuin pimeällä keskiajalla: tulevaisuudella ei ole hyvää tarjottavanaan, kun antiikin aikana on ollut paremmin, pitäisi palata entisaikaan. Maailma ei saa muuttua paremmaksi. Suurin ylpeydenaihe venäläisille on heidän vaariensa käymä SOTA. Paremman puutteessa.
.
"Masha" Maria Gessenin kirjan venäläiset päähenkilöt (mm. Boris Nemtsovin tytär) kuuluvat opiskelevaan sivistyneistöön. He ovat älykkäitä, lahjakkaita ja hyvin verkottuneita, heillä on paljon mahdollisuuksia ja valinnanvaraa mitä haluavat kulloinkin alkaa tehdä, ryhtyäkö toimittajiksi, tutkijoiksi, yrittäjiksi, opettajiksi, yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, mitä milloinkin.
.
Gessenin henkilöt yrittävät parantaa maailmaa, he tutkivat ja opettavat ja  järjestävät mielenosoituksia. Totalitarismin rautanyrkki iskee aina takaisin. Hyväntekijät hakataan raajarikoiksi tai tapetaan. Venäjä ei saa muuttua! "Boko Haram" = länsimaisuus kiellettävä. Venäjän tulevaisuus on Historiassa, elinikäisten johtajien iankaikkisessa palvonnassa, putinien ja stalinien. Paetkoon länteen ken voi.
.
Ainoa heiveröinen toivonsäde diktatuureissa näkyy siinä, että aika-ajoin edes muutamat ihmiset yrittävät edes hiukan kapinoida orjan-kohtaloa vastaan. Suuri enemmistö venäläisistä alistuu jatkuvasti tiukkeneviin rajoituksiin ja ryyppää vodkaa ahdistukseensa.
.
Yleismaailmallinenkin ongelma on liberalismin ja konservatiivisuuden taistelu. Toiset haluavat suuren vapauden sallimia mahdollisuuksia. Toisia muutos parempaan pelottaa, he haluavat pysäyttää ajan ja kahlita yhteiskunnan. Monet ihmiset hapuilevat myös välimaastossa, vatvoen, ettei vain sallittaisi (ainakaan Toisille) pelottavan paljon vapautta?
.
.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti