307. Eksoottisia dekkareita: Ganesh Ghote

Perinteisen salapoliisiromaanin kiehtovuus perustuu ongelman ratkaisemisesta lukijalle syntyvään tyytyväisyyteen. Lukijalle esitellään jokin kiinnostava ympäristö, jossa kohta tapahtuu kauhistuttava rikos, joskus montakin.
.
Yhteisön järjestys on järkkynyt ja turvallisuus kadonnut! Lukija seuraa kirjan päähenkilön yrityksiä selvittää syyt ja syyllisyydet, kunnes rikos on ratkaistu, jolloin lopulta rauha ja järjestys palaa yhteisöön.
.
Dekkarin kultakauden katsotaan olleen 1920- ja 1930-luvuilla, maailmansotien välillä. Joidenkin mielestä arvoitusten ratkaisuja on vain rajallinen määrä, ja ne kaikki ovat jo tulleet käytetyiksi!
.
Toisaalta nykymaailma on kehittynyt niin teknilliseksi DNA-testeineen, ja koulutuksen kautta ammattitaitoiseksi, että tavallinen harrastelija-salapoliisi, johon lukija voisi samaistua, tuntuu tarpeettomalta, jollei naurettavalta. Epäillyt ihmisetkin on jo psykologisoitu kompleksisiksi.
.
Mikä nyt neuvoksi? Arvoituksille olisi kuitenkin jatkuva kysyntä, kuten ristisanatehtäville. Palatako vielä jälkikäteen yhä uudelleen 1920-luvun englantilaiseen maalaiskylään tai 1930-luvun Lontooseen? Onko kaikki mahdolliset 'suljetut huoneet' jo käytetty: kylä, pappila, kasarmi, koulu, sisäoppilaitos, hotelli, linna, luostari, juna, laiva, lentokone? Sukelluslaiva tai avaruuskapseli?
.
Entäpä eksoottiset maailmankolkat tai ennen kokemattomat aikakaudet? Agatha Christie sijoitti yhden kirjansa muinaiseen Egyptiin ja useita oman aikansa Lähi-itään. Ellis Peters sepitti dekkareita tuhat vuotta sitten eläneestä munkista, Veli Cadfaelista. Robert Van Gulik kirjoitti tuomari Dee'stä Kiinalaiset sokkelomurhat (SaPo 156), Kiinalaiset naulamurhat (SaPo 160), jne.
.
Sattumalta käsiini osui Intiaan sijoitettu salapoliisitarina:
.
7324. Keating, H R F: Dead on Time. Inspector Ghote (Bombay, India).
18.6.2020 (1989) Mysterious Press /Warner 1990 Nid 202 sivua Oma lk.KD
.
Odottamatta etukäteen ihmeitä yllätyin lukiessa positiivisesti!
.
Kirjan kuvaama aika jää epäselväksi: tapahtuu kuitenkin ennen kuin Bombay muutettiin Mumbaiksi. Outo eksoottinen miljöö sallinee eurooppalaiselle ja amerikkalaiselle yleisölle kirjoittavalle joitakin
vapauksia mielikuvitukselle. Emme tiedä, miten kehittynyttä rikostutkimus on Intiassa ollut milläkin vuosikymmenellä.
.
"Intiassa kuukin on kummempi", Intiasta ovat syntyisin monet Tuhannen ja Yhden Yön tarinatkin. Uskomuksista ja tavoista riittää vaihtelevaa kerrontaa puolen tai puolentoista miljardin ihmisen maasta.
.
Intialainen poliisitarkastaja Ganesh Ghote on hieman TV-sarjan 'Columboa' muistuttava hahmo... huomaavainen, kunnioittava, nöyrän vaatimaton, jopa arka ja hermostunut ihminen, joka uurastaa poliisin 'jalkatyötä' velvollisuudentuntoisesti ja hellittämättä. Hän tuntuu uskottavalta hahmolta, koska emme intialaisia tunne?
.
Ghote lienee käynyt jonkinlaisen poliisikoulunsa joskus ja sen jälkeen hän on toteuttanut saamaansa oppia kuin uskonnollisella hartaudella! Hänen esimiehensä on modernimpi hahmo, moraaliltaan häilyvä, altis korruptiolle tai laiskuudelle ja mukavuudenhalulle, aivan toisin kuin Ghote!
.
Poliisipäällikkö painostaa Ghotea vähän väliä: isokenkäisiä ei saa häiritä! Maalaiskylän mahtimiehen pojanpoikaa ei tule asettaa epäilynalaiseksi serkkunsa murhasta. Ainakaan jos ei herraa ole kädet verisinä kiinni saatu. Muodon vuoksi voidaan hienovaraisesti selvittää herran alibi. Nuoren miehen isoisällä on taskussaan tuhannen alamaisensa äänet vaaleissa!
.
Toisaalta poliisi pidättikin murhasta jo tavallisen epäillyn, joka pelkurina tunnusti rikoksen jo ennen kuin häntä tarvitsi edes hakata. Tutkimuksiin ei pidä tuhlata liikaa aikaa, mutta kuitenkin muotosyiden vuoksi jonkin verran on syytä tutkia. Ja Ghote tekee velvollisuutensa paineiden alla.
.
Murhan ajankohta päätellään klassisesti: uhrin kello oli mennyt rikki ja pysähtynyt tiettyyn aikaan. Ghote oivaltaa kuitenkin, että uhri oli mennyt kelloliikkeeseen, koska hänen kellonsa oli jo sitä ennen pysähtynyt, eli rikos on tapahtunut vasta kellonaikaa myöhemmin!
.
Tarkastaja Ghotella on muistikirjassaan ensin yksi, sitten kaksi, kolme, jopa neljä epäiltyä. Lopulta ratkaisu on yllättävä, mutta dekkarien reilun pelin mukainen! Syyllinen on ollut kirjassa esillä lähes ensisivuilta lähtien, mutta omassa erikoisessa roolissaan, jossa häntä ei ole tullut epäilleeksi. Lukija ei ole keksinyt yhdistää yksittäisiä pieniä vihjeitä sen aikaisemmin kuin Ghotekaan.
.
Kirjailija 'Harry' (Henry) Keating (1926-2011) oli jäänyt minulle melko tuntemattomaksi. Kokoelmassa 'Murder for Christmas' olin lukenut jonkin hänen kertomuksensa. Ja vuonna 1994 luin hänen oppikirjansa dekkarin tekemisestä:
.
2926. -94 Keating, H R F: Writing Crime Fiction.
(1986) A & C Black, London 1986. 84/88 sivua. lk.86.01. Sisältö:
1) The Classical Blueprint, 2) Modern Variations,
3) Transatlantic Cousins, 4) Periphery
5) How to Begin, 6) Last Words.
.
Henry Reymond Fitzwalter Keating kirjoitti 50 vuodessa 60 kirjaa, joista ainakin 24:ssä esiintyi tarkastaja Ghote. Jo ensimmäisestä Ghote-kirjasta (1964) hän sai tunnetun dekkaripalkinnon. Uudelleen hänet palkittiin 'Maharadza-murhasta', joka on ainoana suomennettu! Keating oli myös aktiivinen dekkarikirjailijoiden yhdistystoiminnassa.
.