274. Lehtimiehen oppivuosi Lontoossa

Ote sanomalehdestä kertovan romaanin "Deadlines" aloitussivulta (9 riviä):
.
"9:30 a.m. - Tom Stone drummed on his typewriter. The librarian was slow to arrive with the file he'd requested, and time was short. In another hour his colleagues would arrive, then pry into what he was doing.
.
"He wanted to search the file, make the phone calls, and possibly tee up an interview, before they arrive. He had a story. Certainly a scoop - if it was true. The page lead? Outside? The splash? It all looked possible."
.
Christopher Dunn: 'Deadlines' - romaani käy vähän kuin oppikirjaksikin journalistiksi haluavalle. Dunn kertoo maaseutulehdestä tulleen, aloittelevan rivitoimittajan ponnisteluista Lontoossa 1970-luvun lopulla.
.
Tom Stone yrittää pitää sekä työpaikkansa Fleet Streetillä että morsiamensa, PR-tiedottaja Ursulan. Anoppilassa, maaseudun hammaslääkäri-perheessä, lehti "Daily Standard" ei ole korkeassa kurssissa.
.
Tom on rikkonaisesta perheestä, eikä hänellä ole opintoja Oxfordissa. Mutta hän on keksinyt kykynsä lehtikirjoittamiseen. Morsiamelleen hän vähättelee: pelkkää kirjoittamista kaavan mukaan. Formula writing:
.
1. kpl: uutisen ydintarina lyhyesti.
2. kpl: lainatut lauseet elävöittävät jutun kansantajuisemmaksi.
3. kpl: asian tausta.
4. kpl: vielä lisätietoja asiasta. Mutta tästä voidaan leikata pois kaikki mille ei enää riitä tilaa.
.
Tomille on opetettu:
Yhdessä kappaleessa saa olla enintään 3 virkettä!
Yhdessä virkkeessä saa olla enintään 7 sanaa!
.
**
.
(Olen lapsesta saakka miettinyt: mistä toimittaja saa idean juttuun? Monesti kuultu vastaus: "Jos et keksi itse, niin toimitussihteeri kaivaa pöytälaatikosta", eli ottaa varastosta jo aiemmin keksittyjä aiheita, joita ei ole vielä käytetty, tai voidaan käyttää uudelleen - vaikkapa kalenterin mukaan, keväisin jne.)
.
On helpompi ehdottaa aihetta toisille kuin ryhtyä itse toteuttamaan. Kukapa ei pistäisi pro gradunsa tai muun tutkimuksensa loppuun suosituksia, mitä pitäisi tutkia lisää, jos jollakulla toisella olisi vielä aikaa, kykyä ja viitseliäisyyttä.
.
Toimittaja tarvitsee sosiaalisen luonteen soitellakseen ja kyselläkseen koko ajan. Liehitelläkseen henkilöitä, jotta nämä kertoisivat lisää itsestään ja lipsauttaisivat jotakin sivu suunsa. Nöyryyttä kysyä lisää, niin tyhmiä kysymyksiä, että ennestään tietämätönkin käsittäisi vihdoin asian, saatuaan selkeän yksinkertaisen vastauksen.
.
***
.
Daily Standardin sisälähetti tuo Tomin pöydän "Saapuvien" laatikkoon materiaaleja, joista Tom tekee jutun. Ehkäpä tiivistelmän jostakin tiedotteesta. Joskus hänellä on aikaa vain 15 minuuttia juttua kohti!
.
"He learned how to read reports - from the end; how to gut speeches - looking for the abrasive quote taken out of context; how to write a photo-caption; how to deal with pressure groups, like ramblers, or railway enthusiasts, who sent miserable scribbled manifestoes to the paper." (s.118).
Pahimmassa inspiraation-puutteessa Tom kopioi saamansa tiedotteen sanasta sanaan. Toisinaan esimies hylkää jonkin jutun ja palauttaa kirjoitettavaksi uudelleen.
.
Rivitoimittajan varusteisiin kuuluu mm. synonyymi-sanakirja. Lehdellä on arkisto, josta voi kaivaa esiin lisätietoja. Toimittajalla on kontaktilistansa hyvistä lähteistä. Puhelimella soitetaan paremmin tietäville. Pyydetään haastatteluja.
.
****
.
Kirjan alusta loppuun Tomilla on myös oma aiheensa, mahdollinen jymyjuttu. Mistä hän on sen saanut? - Joku "syväkurkku" eli nimetön vihjaaja yllättäen soitti hänelle! Sanoen vain:
.
"Wolf de Boys is going bust. Otter Securities is finished. Got that? - Wolf de Boys is Out." Click. No more. The line was dead.
.
Tom penkoo arkistot, kyselee, jopa haastattelee toisen aiheen varjolla Wolf de Boysin itsensä. Tämä on röyhkeän itsevarma, varustautunut hyvillä selityksillä ja jopa uhkaileva, vainutessaan Tomin nuuskivan jotakin muutakin kuin sovittua aihetta.
.
(Wolfista mieleeni palautuu Jussi, "Soinisen tulevaisuuden" puolustusministeri, peruskoululaisten entinen, joka sanoi haastattelussa: "En kommentoi!" Toimittajan yrittäessä uudelleen, hän uhkasi poistua kesken kuvauksen. "Lähdenkö minä nyt pois?!")
(Yleisradion satiirissa terapeutti "Tohtori Raimo" yritti opettaa Jussia olemaan käyttämättä fraasejaan. Mutta: "Ei ei ei, nyt Jussi sanoit sen taas!" (kuin haudan pohjalta kumisten:) "EN KOMMENTOI..." Silloin Jussi kysyi tohtori Raimolta epäröiden: "Lähdenkö minä nyt pois?" "Voi ei, nythän sinä sanoit sen toisenkin virkkeen, mitä sinun EI PITÄNYT sanoa!")
.
*****
.
Tom Stone saa uudelleen muutaman lyhyen soiton syväkurkulta, ja kuulee kapakassa juopuneiden herrojen seurassa mainittavan de Boysin olevan kusessa. Vaikka yleisesti tiedossa ei ole mitään raskauttavaa.
.
Lopulta silmukka kiristyy. Toimittajat jopa ajavat takaa lentokentälle ja yksityiskoneellaan maanpakoon (juuri ennen tulossa olevaa poliisin iskua) pyrkivää de Boysia, kuin paparazzi / paparazzot prinsessa Dianaa. Mutta lintu pääsee lentämään pakoon. Hänen arvellaan häipyvän Argentiinaan.
.
Tom Stonella on kyky selittää Oxfordin käyneelle esimiehelleen, miten talousrikos on tehty Britannian valuuttasäännöstelyn oloissa puntia ja dollareita vaihdettaessa Englannin pankin määräämällä huonommalla TAI edullisemmalla kurssilla joko investoitaessa USA:han TAI vastaavasti vaihdettaessa Amerikasta tulleita pääoman palautuksia dollareista punniksi.
.
Menestyessään ja edetessään avustajaksi pääkirjoitustoimitukseen Tom pääsee ensimmäisen kerran tapaamaan jopa Daily Standardin päätoimittajan. Kuullessaan tämän puhuvan Tom on tunnistavinaan mahdollisesti "syvän kurkun" äänen puhelimesta? Totuus jää avoimeksi, mutta skenaario on hyvin mahdollinen:
.
'Daily Standardin' päätoimittajalla oli luottamuksellista tietoa, jonka vuoto ei saanut yhdistyä häneen itseensä? Silti hän halusi suosia omaa lehteään. Siellä oli vasta aloittanut koeajalla hänelle täysin tuntematon maaseutulehdestä tullut Tom Stone...
.
Vuonna 1981 julkaistussa Dunnin kirjassa käytetään tuntemattomasta tietolähteestä kerran nimitystä "Deep throat", joka tuli muotiin USA:n Watergate-skandaalin yhteydessä 1973. Bob Woodward ja Carl Bernstein olivat Washington Postin rivitoimittajia, jotka saivat puhelimessa nimettömän vihjeen joltakulta, joka tiesi presidentti Nixonin vehkeilyistä oman uudelleenvalintansa hyväksi.
.
USA:han vaihto-oppilaaksi lähdössä ollut luokkatoverini Jussi Ketonen veti lukuvuonna 1974-75 koulun liitutaululle seuraavat arvoitukselliset viivat:
I I I / O I I
.
Jos niihin lisäisi kolme samansuuntaista viivaa, paljastuisi konnan nimi! (Vihje: kenoviivoja \\\)
En saanut tulokseksi Kekkosta, joka onnistui siinä missä
I\I I X O I\I epäonnistui.
.
******
.
Lisää Tom Stonen saamia oppeja matkan varrelta:
.
"You are the feed man. They want edition stories from you, fillers. Just a stream of short pieces they can slot into the paper anywhere.
.
"Look at the feedstock they give you in the shape of those bits of paper. Either that is the story, or there's another angle (koukku, näkökulma). If there's no other angle, just write the story straight. giving it a little bit of embellishment (koristusta). (s.102)
.
"Mutta jos näet jutussa jotain enemmän, tilaa arkistomappi (ja sitä odotellessasi kirjoita toista juttua), ja soita yksi puhelu (vain yksi), testataksesi näkökulmaasi. Jos keksimäsi koukku toimii, kirjoita sen mukaan, tai jos ei toimi, palaa alkuperäiseen juttuun.
.
"Taito on siinä, että erotat mikä on stoori ja mikä ei ole, ettet tuhlaa aikaasi. Sellainen taito voi olla lukijalle huomaamaton, mutta lehdelle ratkaiseva. Kun hankit tuon taidon, et koskaan menetä sitä."
.
*******
7089. Dunn, Christopher: Deadlines. "Daily Standard", London. Tom Stone, Ursula. Formula writing. 1 kpl tarina, 2 lainaus, 3 tausta, 4 lisää? max 21 sanaa /kpl = m3 virkettä x m7 sanaa. Files, phone + interviews, Syväkurkulta vihje.
20.6.2019 (1981) Heinemann 1981 Sid. 214 s. Oma lk.K
.