tiistai 30. toukokuuta 2017

233. Villihanhien lento yli Ruotsin

Ensimmäinen naispuolinen kirjallisuuden nobelisti (1909) ja Ruotsin Akatemian ensimmäinen nainen (1914) Selma Lagerlöf (20.11.1858-16.3.1940 - Suomen tukija kuoli 81-vuotiaana talvisodan päätyttyä) kirjoitti Nils Holgerssonin lentomatkan Ruotsin koululaisille maantieteelliseksi kuvaukseksi Ruotsin eri seuduista (1906-07), mikä kiinnostaa minua, Kuntabongaria.
.
Muistan Matti-isäni lukeneen 'Peukaloisen retket villihanhien seurassa' iltasaduksi, (isän arvostelu: 9/9, heinäkuu 1963, 299 sivua, painos 1959). Lapsen mieleen tarttui Skoone, Nils Holgersson, johtajahanhi Akka Kebnekaiselainen, ehkä oravanpyöräkin tästä kirjasta.
.
Päätin kerrata romaanin aikuisena. Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, Juhani Ahon suomennoksena. Löytyisi Pitäjänmäen kirjaston lastenosastolta. Selasin paikalla runsaat 200 sivua, mutta lyhennetty laitos, maantiede karsittu pois raskauttamasta satua!
.
Varausjärjestelmä Helmet lupasi lyhentämättömän laitoksen löytyvän vielä Käpylästä (jossa ei käydessäni ollutkaan kuin lyhyt), tai ainakin Pasilan kirjaston kellarin kirjavarastosta, josta avointen ovien keskiviikkona löysin romaanin kaksiosaisena (376+384 = 760 sivua), 2. painos vuodelta 1929.
.
Alku: Oli kerran poika, noin 14-vuotias, pitkä liinatukkainen huiskelo. Ei hänestä ollut juuri mihinkään; eniten häntä halutti maata ja syödä, ja sitten häntä halutti tehdä pahoja.
.
Olipa nyt sunnuntai-aamu ja vanhemmat lähdössä kirkkoon. Poika itse istui paitahihasillaan pöydän kulmalla ja ajatteli, kuinka hauskaa että isä ja äiti menivät tiehensä ja hän sai olla omin valtoineen pari tuntia. "Nytpä saan ottaa naulasta isän pyssyn ja ampua pamauttaa, eikä kukaan saa vihiä siitä!"
.
Aloitushan on mainio! Ensimmäinen paikannimi: Västra Vemmenhögin pitäjä, eteläisimmässä Skånessa. Nykyisin noin 57 asukkaan kirkonkylä 179 asukkaan ja 6 neliökilometrin pitäjässä, Skurupin kunnassa (15'000 as.), sijaiten länteen Ystadista ja koilliseen Trelleborgista, Suur-Malmön alueella.
.
Kylässä on nyt 8-huoneinen majatalo 'Nils Holgerssongården', joka on nimetty aiemman historiallisen maalaistalon mukaan, jonka 'Aamunkoiton pyromaani' (Gryningspyromanen) Ulf Pålsson Borgström (s.1963) poltti poroksi. (Moninkertainen taparikollinen Borgström on tuhopolttanut myös Astrid Lindgrenin 'Vaahteramäen Eemelin' kotitalon!) - Wikipedia.
.
Kotihaltijan noiduttua pieneksi peukaloiseksi pahan pojan, keppostelevan Niilo Holgerinpojan, tämä lähtee maaliskuun lopulla (20.3.) kesyn Martti Hanhikukon selässä, villihanhien parvessa, kesäksi kohti Ruotsin Lappia.
.
Kartoista tai Wikipediasta etsittäviksi ja löydettäviksi: ensimmäiseksi kierreltyjä paikkoja Skånessa: Söderslättin tasanko, Dybekin herraskartano (Dybäck), Jordebergan sokeritehdas, Svedala, Skabersjö, Börringen luostari, Häckeberg. Järvi Vombsjö ja Övedsklosterin herraskartano.
.
Hanhien lento kiertelee yli Färin kihlakunnan tasankojen ja Linderödsåsin katajamäkien Vitskövlen seudulle, lähelle Itämerta. Kansanopiston oppilaille esitelmöidään linnoista: Vitskövle, 100 huonetta, 1500-luvulta, sitä nuoremmat Marsvinsholm, Snogeholm ja Övedskloster. Hienosti säilynyt vanha linna Glimmingehus (valokuva kirjan sivulla 83).
.
Kurkitanssi Kullabergin vuorella 29.3. Ovesholmin kartano, Kristianstadin kirkontorni, Bäckaskogin kuninkaankartano Oppmannasjön ja Ivosjön järvien välissä, Ryssbergin jyrkkä rinne.
.
Smoolannissa Allbon kihlakunta. Blekingen rannikko 1.4. Ronnebyn joki ja kaupunki. Mellanbygden. Djupaforsissa joki piiloutuu ränniin, sitten syöksyy ahtaaseen rotkoon. Karlskronan tori, Saksankirkko ja raatihuone.
.
Öölannissa kuninkaankartano Ottenby. Borgholmin linnan rauniot. Kalmarin salmi. Lilla Karlsön saari Gotlannin ulkopuolella 8.4. Visbyn kaupunki ja merenpohjaan vaipunut Vineta.
.
Sunnerbon kihlakunta Smoolannin kaakkoiskulmassa, Hallannin rajalla. Saari Goosfjärdenissä. Itä-Göötanmaahan. Vätternin järvi. Tabergin joki ja kaivos. Munksjö. Jönköpingin puistossa Viktor Rydbergin kuvapatsas. Huskvarna. Omberg ja Dagsmosse. Tookernin järvi (Tåkern), ympärillään Itä-Göötanmaan tasanko.
.
Götan kanava. Linköpingin ja Norrköpingin kaupungit. Kolmorden. Sörmlanti (Södermanland) 24.4. Gripsholmin linna (järvi Mälaren).
.
"Närke onkin oikeastaan vain yksi ainoa tasanko, jota kaikkialla ympäröi metsäinen vuoriseutu. Ainoastaan koillisessa kulmassa, jossa Jälmari (Hjälmaren) eroaa maakunnasta, on aukko vuoriaidassa." (s.345) Örebron kaupunki.
.
Västmanlanti, Fellingsbron pitäjä. (Romaani pääsee puoliväliinsä).
.
Bergslagin kaivosseutu. Taalainmaa, Grängesbergin kaivokset, Ludvikan tehtaat, Ulvshyttanin rautatehdas, Taalainjoki. Tursongin lauttasilta. Domnarvin ja Kvarnsvedin suuret putoukset. Vanha kaivoskaupunki Falun 29.4. ja Runnjärven lahti Tisken. Järvi Siljan. Leksand, Rättvik, Mora, Sollerön. "Kirkonkylät olivat kuin pikkukaupunkeja."
.
"Mälari on sangen omituinen järvi. Pelkkiä ahtaita selkiä, lahtia ja salmia, ei missään levene laajoksi, myrskyisiksi ulapoiksi; on kuin se ei olisi luotu muuta kuin huviretkiä ja purjehdusta ja iloisia kalastusmatkoja varten. Ja se on täynnä ihania lehtoisia saaria ja niemiä (II, s.79). Tukholman seudulla rannat ovat täpösen täynnä kesäasuntoja. Mälaren-järven tulva nousee Gripsholmissa, Strängnäsissä, Västeråsissa. Ekolsundsvikin sisin perukka Hjälstavik.
.
Uppsalan ylioppilaat. Veden päällä kelluva kaupunki Tukholma (6.5.), Skansen. Upplanti oli kauan sitten Ruotsin köyhin ja vähäpätöisin maakunta. Sadun mukaan se pyysi lahjoja kaikilta muilta maakunnilta, ja sai lopulta myös kuninkaan ja pääkaupungin, Tukholman.
.
Vesiputous Älvkarlebyssä. Gästriklanti. Helsinglanti (Hälsingland). Delsbon pitäjä. Medelpadissa ei ollut kuin autioita metsiä. Junganin virta leveässä laaksossa. Pohjanlahti. Sundsvall. Ongermanlanti (Ångermanland). Västerbotten. Norrlanti. Lapinmaa. Malmivaaran kaivos (Malmberget). Jellivaara (Gällivare). Kiirunavaara. Luossavaara. Luossajaure.
.
Paluumatkalla etelään Jämtlanti. Östersund. Frösön saari. Härjedal. Värmlanti ja Dal. Klarjoki. Munkforsin tehtaat. Vänern-järvi. Frykeninjärvi. Bohuslän. Länsimeri. Länsi-Göötanmaa. Nääs (30 km Göteborgista itäkoilliseen). Trollhättan. Göötanjoki.
.
Hallannissa ei ollut mitään nähtävää. Itäosa oli kanervikko-ylänköä ja muistutti Smoolantia. Lännempänä maa oli täynnä pyöreitä, paljaita vuorenkukkuloita, ja lahtien murtamaa melkein kuin Bohusläänikin.
.
Skoone. Söderdal. Ringsjön järvi. Bosjön luostari. Skäralidin rotko. Öresundin ranta. "Tämän näköistä on ulkomailla", sanoi Akka. Sitten Skurupin kirkko, Nilsin paluu Västra Vemmenhögiin. Smygen kalastajakylä.
.
Vapauduttuaan lumouksesta ja kasvettuaan entiselleen Nils-poika syleilee ja suutelee (9.11.) hyvästiksi Akkaa ja kuutta muuta villihanhea, jotka olivat olleet mukana alusta alkaen. (Kesy Martti hanhikukko jää pojan kotitaloon, eikä sitä heti teurasteta ja syödä...)
.
"Sitten hän astui rantaa myöten maihin, sillä hän tiesi, ettei lintujen suru koskaan kestä kauan, ja hän tahtoi erota niistä, kun ne vielä olivat suruissaan siitä, että olivat hänet menettäneet."
.
Seuraamalla hanhien reittiä karttalehdiltä kuljin kiinnostuksella pitkin Ruotsin maita ja mantuja. Kokosin paikkatiedoista palapeliä. Ehkä jotakin jää mieleen.
.
***
6707. Lagerlöf, Selma: Peukaloisen retket villihanhien seurassa. I osa. suom. Juhani Aho. Wsoy:n koululaiskirjasto n:o 58. (yht. 760 s.)
21.5.2017 (1906-07) Wsoy 1929 -2.p S 378 s. Va1 lk.K
.
6708. Lagerlöf, Selma: Peukaloisen retket villihanhien seurassa. II osa.
(Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige) suom. Juhani Aho.
23.5.2017 (1906-07) Wsoy 1929 -2.p S 384 s. Va1 lk.K

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti