21. Yön kuumuudessa eli Musta yö (dekkari)

Yön kuumuudessa eli Musta yö (dekkari)

Muistelen kohtalaiseksi televisiosarjaa "Yön kuumuudessa", jossa Carroll O'Connor (aiempi "Archie Bunker") esitti etelävaltion rotuennakkoluuloisen pikkukaupungin sheriffiä Bill Gillespieta. Tämä sai työtoverikseen etevän mustaihoisen rikostutkijan Virgil Tibbsin. Sarjaa tehtiin Yhdysvalloissa 150 jaksoa kahdeksan vuoden kuluessa 1988-1995.

Pidin enemmän alkuperäisestä, 5 Oscarilla (7 ehdokkuudesta) palkitusta elokuvasta "In the Heat of the Night" (1967), joka on esitetty televisiossa useammin kuin kerran. Filmin tähdet olivat Sidney Poitier (Tibbs), Rod Steiger (Gillespie) sekä Warren B. Oates (Sam Wood).

Vihdoin löytyi luettavakseni alkuperäinen John Ballin kirja "In the Heat of the Night" (1965), käännöksenä "Musta yö" (1967). Leif Forsblom suomensi sen Gummeruksen Salama-sarjan numeroksi 155. Kirjailija John Dudley Ball (1911-1988) oli voittanut vuoden 1966 Edgar-palkinnon "parhaasta esikoisdekkarista".

Odotuksissani oli pelkkä tutun elokuvajuonen pikakelaus lukien, mutta jännitysromaani tempaisikin intensiivisesti mukaansa. En muistanutkaan tapahtumia, saati loppuratkaisua, niin kuin luulin. Ja tietysti filmin käsikirjoitus oli muunneltu.

Kirjan ensisijainen päähenkilö on yövuorossa partioiva nuori poliisimies Sam Wood. Tämä löytää tapetun ruumiin, nappaa todennäköisimmän epäillyn, eli muualta tulleen värillisen miehen muutoin tyhjältä linja-autoasemalta, joutuu myöhemmin itse väärin syytetyksi, kokee romanssin uhrin tyttären kanssa ja ehtii kehittyä ihmisenä, enemmänkin kuin poliisipäällikkö Bill Gillespie. Wood alkaa omaksua esikuvakseen Tibbsin eikä enää Gillespieta. - Musta etsivä Virgil Tibbs puolestaan on suvereenin täydellinen alusta loppuun asti, aivan kuten Hercule Poirot tai Sherlock Holmes aikoinaan.

"Carolinan" osavaltion 10'000 asukkaan "Wellsin kaupunkiin" virittyy jännitteitä. Räjähtääkö valkoisen köyhälistön rotuennakkoluulo väkivallaksi? Sam Woodin rutinoituun yöpartiointiin yksityiskohtineen, erilaisine katuineen ja kortteleineen, tietyn valaistun verhottoman ikkunan tirkistelyyn ja välipalataukoon yökuppilassa, eläytyy helposti. Jokseenkin epäpätevä poliisipäällikkö - muistellaanpa Archie Bunkeriakin - on puun ja kuoren välissä poliitikkojen ja kansan syvien rivien paineessa.

Odotetunlaisen trilleritunnelman täydentää perinteisen arvoitusdekkarin oiva kaava. Kyllä: johtolankoja on tarjolla vihjeeksi, matkan varrella sattuu yllätyskäänteitä, ja kun Virgil Tibbs ratkaisee jutun valmiiksi, ei syyllinen löydy miostään tuntemattomuudesta, vaan lukijalle tutusta joukosta. perustellusti ja yllättävästi.

Palapelin osaset, kuten aivan erillisiksi koetut rikosilmoitukset, naksahtavatkin paikoilleen loogiseksi kokonaisuudeksi. Ratkaisu on lukijaa tyydyttävä, jollei kai milloinkaan ehdottoman täydellinen. Tiukat 186 sivua ahmii mielellään keskeytyksettä. Laitetaanpa John Ballin "Musta yö" hyvien dekkarien listalle!