361. Apinalaatikko ja Liu Liuhala

Luin jo lapsena 1960-luvulla sanomalehtiä: Helsingin Sanomia. Uusi Suomi tuli pari viikkoa tai kuukauden kai mainosnäytteeksi (n. 1967), siinä oli hauskasti etusivulla uutisia, joista pikkupojasta jännittävin kertoi mustavalkoisin valokuvin, miten päätoimittaja Pentti Poukan kotiin oli murtauduttu! Etusivulla luki joka päivä päätoimittajan nimi heti lehden nimen alapuolella.

Åidilläni oli Amerikassa Poukka-niminen pikkuserkku, joka oli isänsä puolelta sukua Pentti Poukalle (1919-2012). Rudy-serkku kävi Suomessa 1974 ja 1990. Hän vei Arizonaan pari tuliaista sanomalehtiä keräilevälle ystävälleen: Hesarin paksun sunnuntainumeron ja Usarin Poukkineen.

Helsingin Sanomissa oli pääkirjoitussivulla päivästä toiseen pysyvä ns. apinalaatikko, jossa luki: Päätoimittajat Aatos Erkko, Teo Mertanen (vastaava päätoimittaja), Heikki Tikkanen. Ihmettelin, miksei vastaavan päätoimittajan nimi ollut ensimmäisenä? Aakkosjärjestys? Entä tekikö Aatos Erkko mitään päätoimittajan töitä, vaiko vain omisti Eljas-isältään 1965 perimänsä perheyhtiön?

Vuonna 1970 Aatos Erkko (1932-2012) vaihtoi tittelikseen kustantaja. Päätoimittajiksi jäivät Teo Mertanen (1925-92) ja Heikki Tikkanen (1930-2012), mutta kolmanneksi päätoimittajaksi nostettiin Keijo Kylävaara (1921-94), entinen Kylander, jota rivitoimittajat ovat nimitelleet "Kyylävaaraksi". Tuo kirjailija Ilkka Kylävaaran isä oli aiemmin Uuden Suomen kirjeenvaihtaja Länsi-Saksan Bonnissa 1958-61, sitten Helsingin Sanomien Uutispäällikkö, ja - toimituspäällikkö 1965-70.

Huomasin muutokset apinalaatikossa 1970: toimituspäälliköiksi nimitettiin Allan Liuhala ja Simopekka Nortamo. Liuhala siirtyi jo 1971 Hämeen Sanomien päätoimittajaksi Hämeenlinnaan, jolloin sunnuntainumeroiden toimituspäällikön Nortamon vastuualue laajennettiin.

*

Keräillessäni 1970-luvulla näytenumeroita kaikista sanomalehdistä löysin joskus Hämeen Sanomatkin, joka oli mielestäni siististi taitettu maakuntalehti, etusivulla uutisten alla kapea vakiotila mainoksille. Ulkomaanuutisille oli varattu sivu tai kaksi ja muutenkin lehdessä oli selkeät osastot eri aiheille. En muista mitä sarjakuvia oli.

Yllättäen näin Antikvariaatti Tyrwään näyteikkunassa elämäkerran "Allan Liuhala - lehtimies", josta en ollut kuullutkaan! (Julkaistu jo vuonna 2008). Palattuani kotiin Sastamalan vanhan kirjallisuuden päiviltä tilasin Liuhalan Pasilan kirjavarastosta. Liuhala oli Sastamalasta kotoisin. Halusin tietää mistä tuntemattomuudesta ja millä ansioilla hän Hesariin 1970 ilmestyi?

*

8418 -25 Pietilä, Jyrki: Allan Liuhala - lehtimies (Keikyä 1925-2014), HS 70- HämS päät 71-90 /9.7.25 (2008) Edita 2008 Sid 286/306 sivua VA1 lk.993.1

**

Kylävaaran ja Nortamon edetessä Helsingin Sanomien sisällä haluttiin lehteä uudistamaan ehkä joku ulkopuolinenkin? Hesari oli Suomen suurin, mistä sille pätevä toimituspäällikkö? Ehkäpä Suomen toiseksi suurimmasta, Tampereen Aamulehdestä?

Aamulehden päätoimittaja Väinö Peltonen oli keskittynyt kirjoittamaan pääkirjoituksia ja jättänyt koko lehden johtamisen toimituspäällikkö Allan Liuhalalle, joka oli käytännössä toinen päätoimittaja. Väinö Peltonen oli menestyskirjailija Johannes Linnankosken (eli Vihtori Peltosen) veljenpoika.

Väinö Peltosen jäädessä eläkkeelle 1970 Aamulehti haki uutta päätoimittajaa. Kärkiehdokkaat olivat Allan Liuhala tai Tampereen Yliopiston lehdistöopin professori (1962-70) Raino Vehmas (1929-79), ylioppilas 1949 Tyrväältä, tohtori vuodesta 1961. Vehmas valittiin. Helsingin Sanomat palkkasi 4 vuotta vanhemman Liuhalan, joka oli myös kotoisin Tyrväältä!

***

Liuhalan vaimo ja tyttäret eivät halunneet muuttaa Helsinkiin, joten perheen koti jäi Tampereelle, jossa isä vietti vapaa-aikansa. Jyrki Pietilän haastattelema Liuhala kertoo asuneensa arkipäivät Helsingin Haagassa, tarkemmin Pohjois-Haagassa, mutta ei muista enää osoitetta!

- Ilkantie 13, arvelen haagalaisena. Helsingin Sanomien omistama nelikerroksinen talo, jonka kivijalassa oli ennen R-kioski. Työsuhdeasuntoja hesarilaisille, asukkaina mm. Kari Suomalaisen, Mauri Sariolan ja Pirkko "Pii" Kolben perheet.

Liuhala oli Hesarissa vain vuoden, kunnes valittiin Hämeen Sanomien päätoimittajaksi (1971-90). Hän jäi vieraaksi HS:n toimitukselle, eikä ehtinyt saada mitään uudistuksia aikaan. Hämeenlinnaan suostui hänen perheensäkin muuttamaan. - Olin luullut musiikkitoimittaja Tommi Liuhalaa Allanin pojaksi, mutta he olivatkin velipuolia isänsä kahdesta avioliitosta.

Liuhalalla oli mieleenjäävä nimi, josta käytettiin kiinalaiselta kuulostavaa lyhennystä LIU. Sastamalan kartoissa näkyy Vammaskoskelta luoteeseen paikannimi "Liuhala". Kaarle Allan Liuhalan kutsumanimeksi vakiintui jo lapsena Allan. Etunimi kirjoitetaan ulkomailla yleensä väärin Alan, eikä Suomessakaan ole juuri kaimoja kuin "mustalaisten kuningas" Allan Hagert. 

****

Luin nuorena, miten ainakin joku Helsingin Sanomien päätoimittajaksi valituista oli eronnut kaikista yhdistyksistä, ettei olisi puolueellinen tai jäävi. Mitä? Enkö toimittajana voisi kuulua Luonnonsuojeluliittoon, Amnestyyn, Aihefilatelistien, Aku-Ankistien, Pehmeän Teknologian, junaharrastajien tai Bibliofiilien Seuraan, ihmettelin. (En tullut ajatelleeksi Rotarya, Lions-klubia, Odd Fellowsia, Vapaamuurareita tms.)

Allan Liuhala oli verkostoituja, Suomen Kuvalehden Mikko Pohtolan tavoin, ja osallistui kaikenlaiseen seuratoimintaan Hämeenlinnassa. Vapaamuurareista erosi jossakin vaiheessa.

Jyrki Pietilän kirjaan on lainattu monia virkkeitä Liuhalan kolumneista, mutten huomannut niissä mitään erityistä mieleenjäävää. Pikkukaupungin tai maakuntalehden arkivalituksia maailmanmenosta. Hämeen Sanomat oli virallisesti sitoutumaton, mutta kuitenkin kokoomuslainen lehti.

Kerran Aamulehden kulttuuritoimittaja Erkka Lehtola tuli kadulla Liuhalaa vastaan ja esitteli mukanaan olleen kirjailija Erno Paasilinnan, joka hämeenlinnalaisen Kariston kirjallisena johtajana asui myös Hämeenlinnassa. Erno joutui kättelemään, hyvin haluttomasti.

*****

Kuten Suomen Kuvalehden Mikko Pohtolalle myös Hämeen Sanomien Liuhalalle ryhdyttiin hakemaan hienoa professorin arvonimeä, mutta turhaan! Liuhala arveli, että Hämeen Sanomat oli vain liian pieni lehti, Aamulehteen verrattuna.

Ketkä päätoimittajat on nimitetty professoreiksi? Vaasan (myöhemmin Seinäjoen) maalaisliittolaisen Ilkka-lehden Artturi Leinonen sai arvonimen ensimmäisenä vuonna 1958. Kepun maakuntalehtien "satraapit" saivat arvonimeä 1980-luvulla: Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen, Kainuun Sanomien Otso Kukkonen, Ilkan Kari Hokkanen, Maaseudun Tulevaisuuden Jouko Väänänen. Muita: vaasalaisen "Pohjalaisen" Jaakko Elenius ja Turun Sanomien, myöhemmin Uuden Suomen, Jarmo Virmavirta, Helsingin Sanomien Keijo Kylävaara ja Aamulehden Raimo Seppälä (1934-2021). Seppälä oli koulutukseltaan merkonomi, ei edes ylioppilas, kuten moni toimittaja on.

Toisaalta Aamulehden Pertti Pesonen ja Raino Vehmas olivat entisiä professoreita yliopistoista. Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien päätoimittaja, FT Keijo K. Kulha (1937-2025) oli toiminut yliopistossa vain lyhyesti vt. professorina.

******

8418 -25 Pietilä, Jyrki: Allan Liuhala - lehtimies (Keikyä 1925-2014), HS 1970- HämS päätoimittaja 1971-90 /9.7.25 (2008) Edita 2008 Sid 286/306 sivua VA1 lk.993.1

8417 -25 Wacklin, Matti: Jutuntekijä. Raimo Seppälän uutismatka (1934-2021) AL päätoimittaja 1985-, vastaava 1991-95 /8.7.25 (2017) Tampere-seura 2017 Sid 160 sivua H lk.993.

.