maanantai 13. syyskuuta 2021

331. Myyvät tai jäävät kirjat?

Televisiossa näkyi torstaina 9.9.2021 dokumenttifilmi New Yorkin antikvaarisista kirjakaupoista, joiden määrä oli vähentynyt neljäsosaan parhaista ajoista. Nuorimmat kauppiaat olivat optimistisimpia.

Suurimmalla New Yorkin kauppiaalla taisi olla 300'000 kirjan varasto. (Orimattilan Finlandia-kirja on laittanut Huutonettiin myyntiin jopa 350'000 kohdetta, mutta samasta nimikkeestä saattaa olla useita kappaleita erikseen tarjolla, jopa 10!)

Verkkomyynnin markkinoilla kaupaksi käy Halvin, Paras tai Ainoa kappale.

Jos uusien kirjojen painaminen vähenisi tai loppuisi kokonaan, painettujen vanhojen kirjojen arvo nousisi! Suurikokoiset äänilevytkin ovat palanneet keräilykohteiksi.

Kirjan painettuun kappaleeseen pitäisi liittyä hyvä tarina, niin kuin muihinkin keräilykohteisiin. Leonardo-kirja huudettiin 28 miljoonalla dollarilla. Erikoisuudet kiinnostavat! Monenlaisia kikkailuja painatuksissa onkin tehty. Entisaikoina ei kaihdettu käsityön tekemistä kirjakappaleiden viimeistelyssä.

Kansipaperi olivat aluksi vain mainos ja suojakääre, joka heitettiin pois, kun kirja hyllytettiin kotikirjastoon. Kannattaisikohan nykyaikana alkaakin erikseen painattaa tyylikkäitä kirjojen kansipapereita alastomille vanhoille kirjoille?

*

Mitä kirjoja käytän pysyvästi ja säilytän tai kerään?

1) Tietosanakirjat. Minulla on 10-osainen Otavan Iso 1960-luvulta ja Otavan Pienet sekä 1920- että 1940-luvuilta. Gummeruksen yksiosainen 2000-luvulta on kätevin tartuttavaksi (tosin V.S. Naipaulin ilmoittaminen kuolleeksi ennenaikaisesti nakersi luottamusta, hänet oli sotkettu veljeensä Shivaan.)

Minulla on useita kaksiosaisia tietosanakirjoja, joilla on omia vahvuuksiaan, vaikkapa värikkäät ilmakuvat Suomen kaupungeista. Spectrum ja Otavan Ensyklopedia ovat liian raskaita.

**

2) Ulkomaiset tietosanakirjat! Minulla on vain englanninkieliset 20-osainen Grolier Encyclopedia International 1960-luvulta (vuosikirjoineen 1965-74) ja 30-osainen Encyclopedia Americana 1975. Ainakin ruotsin- ja saksankieliset olisivat mieluisat lisäksi, jos ei ranskankielinenkin (jollaisessa olen nähnyt Helsinki-valokuvan hutiloituna peilikuvaksi! Sanotaankin, että AFP:n uutiset (Agence France Presse) pitää varmistaa muunmaalaisestakin lähteestä).

***

3) Sanakirjat: Nykysuomen sanakirja 1-6 tietenkin, sekä koko joukko kieliä kreikkaan, unkariin, hollantiin, portugaliin jne. asti, suurina, keskikokoisina tai pieninä kirjoina. Pahin puute latinasta. Indonesian oppikirjan olen myynyt.

****

4) Erityisalojen hakuteokset. "MMM Maailman kirjailijat" on kulunut käytössä! "Twentieth Century Crime and Mystery Writers" (1568 sivua) on hyvin mieluisa! Kotimaisia kirjailijoita esittelevät WSOY:n "Kailaasta Meriluotoon" (1947) ja "Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan" (1954); ulkomaisia "Heidenstamista Undsetiin" (1957). Tiiliskivi "Mikael Agricolasta E.W. Pakkalaan" oli erehdykseni: kirjailijoiden sijasta pappeja, jäänyt selailematta!

Elokuvista minulla on "Suomen Kansallisfilmografia" 1-12 sekä "Leonard Maltin's Movie Guide".

Arkkitehtuurinähtävyyksistä: Arvi Ilosen "Helsinki"; "Stockholm Architecture and Townscape"; "Maalle! Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas"; Suomen Matkailuopas (eri vuosilta); Suomen (ja Euroopan) Tieopas; Tiekartastot (Suomi ja Eurooppa) eri vuosilta 1940-luvulta alkaen; Retkeilyoppaita.

Kaipailen joskus vanhaa Asko Salokorven sekä uudempaa Lauri Putkosen kirjaa koko Suomen arkkitehtuurinähtävyyksistä. Skannasin tiedot 1990-luvulla disketille, ei käytössä enää. Kerran melkein ostin molemmat kirjat Mika Arohongan antikvariaatissa Hämeenlinnassa, mutten raskinut, kun kilpailijalta olisi saanut halvemmalla.

Amerikkalaisten sarjakuvien hintaluettelo jäi myös Hämeenlinnaan, kotimaisistakin minulla on vain Tervo Luotolan vanha listaus 40 vuoden takaa. Sarjakuvien hakuihin Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Timo Ronkaisen Ankkalinnan Pamaus 1-39, Crawford's Encyclopedia of Comics, ym.

Luonto-oppaat, lintukirjat, sienikirjat ja kasvioppaat tuntuvat tarpeellisilta. Historian kirjoista olen säilyttänyt koulukirjatkin jopa esillä (fysiikka, kemia, matematiikka jne. ovat joutuneet väistymään kirjahyllyn takariviin). On Herodotos, Plutarkhos, Grimberg, jne: 1900-luvun uutistapahtumien "Kronikat" parinakin painoksena.

*****

5) Kerään matkailukirjallisuutta, varsinkin ilmakuvia ja maisemakuvia Euroopasta, parhaita matkaoppaita, kirjoja ja karttoja sadoista kaupungeista, joissa olen käynyt.

******

6) Kaunokirjallisuuden klassikoissa on se ongelma, että harvan kirjan lukee useammin kuin kerran tai parhaimmillaan kolmesti elämänsä aikana. Toisen lukemisen jälkeen jo vaikkapa 10 vuotta säilytetystä kirjasta saattaisi luopuakin?

Olisivatko "pyhimpiä" kirjoja ne, joihin on rakastunut jo lapsena? Mark Twain, Jules Verne, Anthony Buckeridge. Tai ihastunut nuoruudessa? Henry Fielding, Anatole France, Oblomov, Balzacin kadonneet illuusiot, Aleksis Kivi, George Orwell. Alastalon salissa, Moby Dick, Gogol, ehkä Cervantes ja Joycekin.

*******

Mitä kirjojani olen myynyt Huutonetissä nyt parina koronavuotena?

Ouluun postitin salapoliisiromaanin. Haagalainen rouva haki kotoani pari saksankielistä Agatha Christien dekkaria. Ikämies nouti kotoani 3 "Kansa Taisteli" -lehteä ja annoin kaupan päälle niistä loputkin. Postitin Saloon yhden Carter Brownin ja 3 Nick Carterin kioskikirjaa sekä Kotkaan kokoelman "Parhaita Isku-jännityskertomuksia, toimittanut Juri Nummelin".

Lähetin sisämaahan pari ylimääräistä Timo Ronkaisen "Ankkalinnan Pamaus" -lehteä, jotka olin aikanaan ostanut, vähän halvemmalla kuin millä myin, tukeakseni "Ankismia" - mainostaakseni omalta osaltani harrastusta Huutonetissä. (Oma kokoelmani yhä täydellinen, viimeiset numerot 37-39 kaksoiskappalein.)

Filosofian sanotaan olevan kysyttyä antikvariaateissa. Luettuani skotti David Humea (1711-76) postitin "Tutkimuksen inhimillisestä ymmärryksestä" Tampereelle.

Sirkka Kopiston luettelon Kansallismuseon lasi-esineistä myin keräilijälle Pohjanmaalle.

Koululaisvitsien kokoelmat "Kuuluisa kumiperuna" ja "Sisäsiisti sipuli" postitin Tampereelle, mutta "Lautaileva lihapulla" jäi myymättä.

Nuortenkirja "Baby-sitters Club" ostettiin Espoon Olariin ja kaksi Agaton Sax -nuortenkirjaa Turkuun (yhden olin myynyt jo 2019 Jyväskylään).

"TV-dekkari" Columbon taskukirjan toimitin Poriin; neljä englanninkielistä Agatha Christietä Siilinjärvelle sekä Patricia Wentworthin dekkarin "Eternity Ring" Turkuun.

James Michenerin kertomuskokoelman "South Pacific" vein Espoon Mankkaalle. Siilinjärvelle postitin kokoelman "Kauhujen kirja 3" ja Sastamalaan kapteeni Frederick Marryatin nuortenkirjan "Uudisasukkaat Kanadassa".

Jyväskylään myin Nevil Shuten romaanit "Ruined city" ja "Marazan" sekä Ylöjärvelle Enid Blytonin SOS-kirjan "Good Work, Secret Seven". Vantaalle vein Disneyn Sudenpentujen retkeilyoppaan.

Sipoon kulmille postitin Enid Blytonin salaisuus-kirjan "Mysteriet med teaterkatten" ja Helsingin Kulosaareen Anne Frankin päiväkirjan uuden, täydennetyn laitoksen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti