"Neuvostoliittoa ei pidä arvostella!" kiivastui runoilija Katri Valan leski Armas Heikel (1906-80) huutamaan Kiilan(?) kokouksessa puheenvuoron käyttäneelle, puoli vuosisataa nuoremmalle Dan Steinbockille, niin kiihtyneenä, että sai sydänkohtauksen ja kuoli.
Kesällä 2021 kai ikitaistolainen ikäihminen Heikki Poroila puhkuu ylipaineella luettuaan kirjan "Moskovan opit", heti kunnallisvaalien osoittauduttua pettymykseksi Poroilan vaalivalvojan-palkkiollaan tukemalle "Asukkaiden Helsingin yhteislistalle".
Onneksi Poroilla on varoventtiilinsä, "Heikin varaventtiili" -niminen blogi. Siellä Poroila luonnehtii Keir Gilesin kirjaa "Moskovan opit" seuraavaan tyyliin:
Arroganttinen, siirtomaaherran ylemmyydentunnetta! Lähtökohtana fantasiamaailma, jossa Länsi yrittää opastaa kaidalle tielle psykopaattista ottopoikaa Venäjää.
Euroatlanttiset arvotko muka ainoat oikeat? Ottopoika Venäjä geneettisesti vihamielinen, julma, raaka, epärehellinen? Venäjää on kuritettava - muttei niin paljon että se käyttäisi ydinasetta! Giles unohtaa Yhdysvaltain historian ja esittää sen lempeänä ja hyväntahtoisena, jolla ei ole itsekkäitä pyrkimyksiä Venäjään nähden, vaan haluaa auttaa onnetonta Venäjän kansaa löytämään demokratian ihmemaan.
Gilesin kirja koostuu suuresta määrästä sitaatteja, joiden perusteella johtopäätöksiä.
Miljardit ihmiset pitävät euroatlanttisia arvoja kiistanalaisina tai vastenmielisinä.
Tavoitteena ei ole Venäjän paras, vaan venäläisten hävittäminen ja liukeneminen osaksi Eurooppaa. Ei kai kukaan odota tuloksia alentuvalla holhoamisella. Jos Giles osoittaisi edes hitusen nöyryyttä toisenlaisten kulttuurien ja tapojen edessä, häntä luettaisiin myös Kremlissä vakavammin.
**
Keir Gilesin kirjan raflaava alaotsikko "Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä" saattaa nostattaa kiinnostusta - ja kommunistin verenpainetta - enemmän kuin jokin neutraalimpi: "Miksi Venäjä on jatkuvasti eri mieltä?" Poroila uhkaisi jopa ydinpommilla toisinajattelevia!
Länsimaat on kuitenkin monta kulttuuria yhdessä, ranskalainen, englantilainen, saksalainen, espanjalainen, italialainen, jne. suhteessa pelkkään venäjänkieliseen. On arroganttia pitää Venäjää merkittävämpänä kuin monet pienetkin maat Tanska, Norja yksin tai yhteensä! Isovenäläiset uskovat Venäjänsä olevan puolet koko maailmasta.
Keir Giles sanoi: Kirjassa ei pyritä vertamaan tai mittaamaan Venäjää mihinkään muuhun maahan tai maaryhmään. Lukijat voivat tehdä omat rinnastuksensa muiden maiden elämään tai muiden valtioiden käyttäytymiseen (sivu 28). Yksi kirja Venäjästä ei riitä kattamaan koko maailmaa, joten nyt ei käsitellä Kiinan, USA:n eikä Afrikan ongelmia.
Keir Giles: Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka eivät ymmärrä Venäjän ja sen johtajien käyttäytymistä (sivu 15). Jos Poroila itse Venäjänsä ymmärtää, kuten Jehovan Todistajat ymmärtävät Jumalansa tahdon, Poroila ei kuulu kirjan kohderyhmään.
Giles kirjastaan: "Omistettu kaikille niille Yhdysvaltain virkamiehille, jotka kovalla työllä harjoittavat järkevää Venäjän politiikkaa toivoen, ettei presidentti Trump huomaa." (sivu 5). He ovat kirjan kohderyhmää, eivätkä Kreml tai venäläiset. Kirja ei opasta venäläisiä, vaan ulkomaalaisia!
Kuvitellaanpa "Matkaopas Marokkoon": kertoo ulkomaalaiselle, miten pärjätä vieraassa maassa, millaisia käytäntöjä torikaupassa ym. EIKÄ neuvo marokkolaisia, eikä oleta heidän muuttuvan, vaan säilyvän entisellään! Eivät lue kirjaa. Muuttuvat vain omista syistään, jos muuttuvat.
+ Positiivista: Venäjä käy yhä läpi ainutlaatuista liberalismin kautta. Venäjä on vielä kaukana tsaarinajan ja kommunismin ajan vapaamielisimpienkin kausien sorrosta (sivu 19).
- Negatiivista: Trendi ei ole rohkaiseva. Neuvostoajan sortotoimia elvytetään - esim. henkilöitä (opiskelijoita?), jotka viranomaiset haluavat vaientaa, määrätään yllättäen asepalvelukseen (sivu 19).
***
Lisää Keir Gilesin huomioita Venäjästä:
Venäjällä on omaleimainen hallitusmuoto: maan johtajat omistavat koko maan.31 (=sivu31)
Andre Gide sanoi: Venäläiset eivät halua muilta informaatiota vaan ylistystä.46
Venäjä samaistaa kunnioituksen pelkoon ja alistumiseen.46
Kampanjan mukaan Venäjää syrjittiin, riistettiin ja nöyryytettiin kylmän sodan päätyttyä? Silloin unohdetaan Venäjälle annettu suunnaton määrä ruoka-apua, talousapua, teknistä apua! Länsi pelasti Venäjän, ja vieläpä antoi Venäjälle Neuvostoliiton pysyvän paikan YK:n turvallisuusneuvostossa ja päästi Venäjän Maailmanpankin ja Kv. Valuuttarahaston jäseneksi. Ja perusteettomasti jopa "johtavien teollisuusmaiden" G7:n jäseneksi.20
Käykää Venäjällä! Joka on käynyt siellä, huomaa olevansa tyytyväinen missä tahansa muualla, neuvoi vuonna 1839 Astolphe de Custine.28
Laurens van der Post vuonna 1965 vertasi venäläisiä toistuvasti Afrikan "alkukantaisiin mustiin".38 (Post'in kirja on suomennettukin: "Matka Venäjälle")
Venäjä uskoo olevansa suurvalta, jopa yksi kahdesta tai kolmesta tärkeimmästä.47
Venäjällä palveluhalu ei ole automaattista, vaan se on ostettava, ansaittava tai hankittava pakottamalla, lahjomalla tai painostamalla virkamiehiä tekemään tehtävät, joista heille maksetaan palkkaa.60
Venäjällä sopimukset tehdään epärehellisyys-olettaman pohjalta. Täsmennetään sanktiot, jotka seuraavat, kun sopimusta rikotaan. Sopimuksen rikkominen on sääntö eikä poikkeus.60
Venäjällä uskotaan: "Muiden maiden turvattomuus turvaa Venäjän."60
Venäjän ymmärtäminen ei saisi kallistua Venäjän myönnyttelyksi.74
Venäläiset pelkäävät hyökkäystä vainoharhaisesti. "Mitä helvettiä heillä olisi sellaista, mikä kelpaisi kellekään?" ihmetteli yksityisessä päiväkirjassaan Ronald Reagan.78
Kysymyksen "Tuetko Putinia?" venäläinen kuulee: "Rakastatko Venäjää?".126
Astolphe de Custine 1839: Keisari kieltää venäläisiä matkustamasta... Venäjän järjestelmä ei kestäisi yhteydenpitoa Länsi-Euroopan kanssa.131
Neuvostosotilaiden ensireaktio Eurooppaan ei ollut kadehtia tai vaatia parannuksia kotimaassa, vaan tuhota Eurooppaa, laskeakseen senkin alemmalle Venäjän tasolle.132
Venäläiset eivät pelkästään ryöstäneet, vaan myös tuhosivat mielivaltaisesti ja ulostivat sopimattomiin paikkoihin.132 (Helsingissä hotelli Tornin huoneisiin? Porkkala, Karjala, vandalismi)
(Venäläinen kateus: ei haluta hankkia yhtä hienoa autoa kuin naapurilla, vaan rikkoa se naapurin auto, ettei tällä olisi mitään parempaa)
Omistusoikeuksien epäluotettavuus: koko Venäjää pidettiin hallitsijan yksityisomaisuutena. Omaisuus myönnettiin alamaisille vain hallittavaksi eikä omistettavaksi.139
Upseerit, saadakseen itselleen pimeää rahaa, vuokrasivat alaisiaan sotilaita kaupallisiin tehtäviin.141
Venäjällä sotilaita pidetään helpommin uhrattavina kuin koneita tai aseita.143
Simputus Venäjällä: varusmiehet toistavat siviilielämässä kokemaansa käyttäytymistä.145
Venäjä kohtelee muita maita, kuten on oppinut venäläisten kohtelevan toisiaan.146
Lakien ankaruutta lievittää se, ettei noudattamista välttämättä valvota.148
Kaikki elävät rangaistuksen uhalla, mutta toteuttamista lykätään, joskin voidaan toteuttaa milloin vain. Kirjoitettua lakia sovelletaan tarvittaessa.147
Ainoa tapa välttää syytteet on osoittaa uskollisuutta viranomaisia kohtaan.148
Venäläisillä ei ole kirjoitettua lakia. Heillä on puhuva laki: heidän ruhtinaansa, tuomarinsa tai virkamiesten lausuma sana.150
Puhelinlaki: tuomarit ohjataan (soitolla ylempää) tekemään tietty päätös. Tuomarit eri paikoissa tekevät sanamuodoltaan identtisiä päätöksiä!150
Lait koskevat alamaisia, eivät hallitsijoita tai valtiota. Venäjän johto hallitsee lain voimalla alistumatta lain voimaan itse.151
Kansa hyväksyy johdon laittomuudet. Tuomarit ja virkamiehet voivat rehennellä omalla vauraudellaan rangaistusta pelkäämättä.151
Venäjällä hallitsija on puolijumala. Tsaari oli niin pyhä, että häntä oli mahdoton erottaa Jumalasta. Nyt: "Putin on meille kaikki kaikessa", sanotaan.159
Venäjän erottaa Euroopasta raa'an voiman kunnioitus, rehellisyyden väheksyntä ja yleinen epäluottamus.164
Pravda on totuus, jolla voi olla eri asteita, esim. polupravda (puolitotuus) tai nepravda (epätotuus). Pravda on taktinen totuus, istina on todellinen totuus.166
Venäläiset valehtelevat silkasta lojaalisuudesta maataan tai järjestelmää kohtaan, jota ei voi muutoin perustellusti puolustaa.166
Venäjällä pettäminen on vakiintunut ja hyväksyttykin osa poliittista kulttuuria. Kukaan ei ylläty että lupaukset osoittautuvat katteettomiksi.167
Epätotuudet toimivat vallan osoituksena. Heikompi osapuoli ei voi haastaa valehtelijaa.168
Faktoille ei Venäjällä anneta mitään arvoa. Menneisyys, tulevaisuus ja tämä hetki on hallitsijan vapaasti päätettävissä. - Astolphe de Custine.179
Presidentti Putinin virkakauden alussa tapahtuneita, asuinkerrostaloihin kohdistettuja pommi-iskuja on yleisesti pidetty valtion tilaamina ja siten keinona lujittaa Putinin valtaa. Venäjä pitää alamaisten henkeä vähäarvoisena.194
Venäjällä muutokset eivät aina tapahdu parempaan päin, eivätkä ne aina ole aitoja muutoksia, eivätkä yleensä enempää kuin tilapäinen poikkeama.242
----
7545. Giles, Keir: Moskovan opit (Moscow Rules. What Drives Russia to Confront the West?) suom. Ilkka Rekiaro /24.6.2021 (2019) Docendo 2020 Sid 243/301 sivua H40 lk.325
****
Poimintoja kilpailevasta Timo Vihavaisen Venäjä-kirjasta.
Timo Vihavainen: "Vladimir Suuresta Putiniin. Venäjän sankarit ja epäjumalat" (2015) Otava 2016:
Venäjällä yksilölle on annettu välineen rooli, ja todellisten arvojen kantajana on pidetty valtiota. Kollektiivin osana venäläisen kuuluu uhrautua, kun niin vaaditaan. Valtion etu voi vaatia terroristien kukistamista vaikka sadan alamaisen hengen kustannuksella (sivu 13).
Leninin päätöstä aloittaa vallankumous voidaan pitää Venäjän historian suurimpana onnettomuutena (sivu 26).
Venäjä on kuin aikamatka entiseen Suomeen: Neuvostoliitossa sankarit, viralliset ja epäviralliset, olivat yhä keskeisessä roolissa.7 (=sivu 7)
Venäläisessä sankarissa yhdistyi huimuus ja hurjuus, hän sai hetkessä aikaan enemmän kuin saksalainen kuukausissa tai vuosissa. Joten venäläinen käytti urotyöltä säästynyttä aikaansa usein vain lepäillen ja ehkä hurskautta harjoittaen. Saksalainen tuhlasi ainutkertaista elämäänsä tarkoituksettomaan puurtamiseen, eikä osannut ihmeistä edes unelmoida.10
Ortodoksi-uskonnossa ihmisen oletettiin voivan täydellistyä ja jo maanpäällisessä elämässä lähestyä jumaluutta. Luterilaiset ovat syntisäkkejä, jotka vain Kristuksen tähden voivat saada armon.9
Sotapäällikkö Suvorov: Olemme venäläisiä, joten Jumala on kanssamme, kiirehtikää tekemään hyvää! Venäjän Jumala on suuri, vastapuolella on pakanoita.10
Venäläinen sankarityö edellytti myös kieltäymystä, jopa uhrautumista. Kilvoittelu oli sankarin työmaa. Suurin urotyö oli uhrata henkensä toisten puolesta.11
Stalin sai aikaan Ukrainassa nälänhädän, joka tappoi 4-7 miljoonaa ihmistä.25
Venäjän sankarit 1-12: Stolypin, Pushkin, Mendelejev, Nevski, Dostojevski, Suvorov, Stalin, Lenin, Iivana Julma, Pietari, Katariina Suuri, Aleksanteri II (vapauttaja).22
Leniniä on luonnehdittu Venäjällä antikristuksen ja saatanan sekasikiöksi.26
(Mutta miksi Suomen sankareista puuttuvat: Snellman, Runeberg, Topelius ja Linna?)28
Sankaruus nykymuodossaan ei tarkoita fyysistä tappelua, vaan ylivertaista kykyä lahjoittaa kansalleen joitakin hengen maailmaan kuuluvia suorituksia.240
Thomas Carlyle 1850-luvulla: Hengen sankarit! Yhteisöllinen tilaus vastata ajan tarpeeseen luoda runoutta tai kirjallisuutta, tai valtiomiehenä.34
Venäjän sana Shkurnik = oman nahkansa säästäjä.50
Lenin puhui raakkuvalla kurkkuäänellä, käytti päähineenä aiemmin knallia. Mitä populismia: Kaikille luvattiin kaikkea.165
Lenin halvaantui jo 1922, dementoitui, kuoli 1924.166
Stalinin työtoverit: Molotov, Voroshilov, Kaganovitsh, Kalinin, Mikojan, Andrejev, Zhdanov, Hrushtshov, Berija, Shvernik.170
Mitä primitiivisempi yhteiskunta on, sitä tärkeämpi siellä on kunnia ja sen varjelu laista piittaamatta.227 (verikosto, romanit)
Putinin kaudella rakennettu kvasitotalitarismi nojaa kansansuosioon. Sen vastavoimana on liberaali älymystö.242
Putin oli opiskelutovereilleen "Tumppi" (okurok).244
(- Amerikassa oli "Trumppi" ja Venäjällä hänen esimiehensä Tumppi?)
Myös generalissimus Suvorov oli pieni ja hento. Stalinilla oli epämuodostunut käsi.244
Sankaruuden lajeista primitiivisin on sotasankaruus. Kirkko myötäilee valtiota. Venäjän valtion televisio on nykyään täynnä tarinoita sankaruudesta, asevoimien ohjelmat ovat vakioainesta, sotafilmit, isänmaallinen paatos.242
----
7548. Vihavainen, Timo: Vladimir Suuresta Putiniin. Venäjän sankarit ja epäjumalat. /27.6.2021 (2015) Otava 2016 Seven Nid 248/251 sivua H40 lk.971
*****
Ulkomailla on tehty lukemattomia muitakin yrityksiä kiteyttää muukalaisille vierasta venäläistä ajattelutapaa: "Avaran sielun anarkia", "Tunteellisuus ja raakuus yhdistyy", "Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista". Venäjä uhoaa toksista maskuliinisuutta!
Kun toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin, Putin sanoi hänen olleen täysin merkityksetön henkilö. Siinäpä arroganssia! Yhdysvalloissa "Black Lives Matter", myös entuudestaan tuntemattomien tavallisten ihmisten elämä!
"Kaikki on keksitty Amerikassa, myös Amerikan-vastaisuus": Yhdysvaltoja arvostellaan koko ajan, amerikkalaisten siitä uhriutumatta. Totuuden sanoista loukkaantunut taistolainen uhkailisi jopa ydinaseella. Ukraina luovutti Venäjällä atomipomminsa vastineeksi rauhan rajoista, mutta sen seurauksena Venäjä ryösti Ukrainan maita ja uhkaili sitä ydinaseella.
Jules Vernen "Tsaarin kuriiri" oli Omskissa tai Tomskissa, kun pari kasakkaa ratsasti kauppatorille. He pieksivät ruoskilla hitaimpia kansalaisia, jotka eivät ehtineet tarpeeksi nopeasti väistyä, ja kiinnittivät nähtäville tsaarin uuden käskyn: "Kukaan ei saa poistua kaupungista eikä tulla kaupunkiin!" Uskottava kuvitelma? Kärjistynyt epätasa-arvo ja jatkuva heikompien simputus. Jos isompi ja pienempi ovat vastakkain oikeudessa, pienempi häviää aina. Lakien sijasta hallitaan ukaaseilla. Aloitetaan kampanjoita, ankarin rangaistuksin, sitten löysätään. Elämä on venäläistä rulettia, yhdestä tulee herra, toisesta orja. "Totuus" on taktista ja muunneltua totuutta.
******
Tiede ja tekniikka kehittyvät valtavan nopeasti, mutta politiikka taantuu? Kaiken maailman perus- minkäkin-maalaiset. Keisarivalta on palannut takaisin, elinkautiset Napoleonit hoveineen (jälleen Kiinassakin), jotka kuvittelevat historiaa olevan sadankin vuoden päästä ja haaveilevat jälkimaineesta "X Suuri, Valtion Laajentaja".
- Minulle Euroopan Unioni on paras toteutunut politiikan malli. Eri maiden omien kulttuurien rikkaus ja tasapuolinen järkevä yhteistyö. Kehittyneimmät maat eivät tarvitse suurmiehiä! Sveitsissä presidentti vaihtuu vuosittain. Alikehittyneissä maissa ylpeydenaihe on maan johtaja asevoimineen.
Paremmassa tulevaisuudessa nykyään hallittaviksi kovin suuret Kiina ja Venäjä voisivat koostua unionina useammasta pienemmästä valtiosta (kuten Hongkongista). Alueet olisivat voimaantuneet itsehallintoon, paikalliseen yrittäjyyteen ja kilpaileviin kulttuureihin. Nyt Kiinan syrjäseudut ovat kuin pääkaupungin riistämiä siirtomaita. Venäjällä syrjäkylät rappeutuvat avuttomina odottaen turhaan rahoitusta tulevaksi Moskovasta. Maalaisten toivo on muuttaa luvalla tai luvatta pääkaupunkeihin. Jokin mielenosoittajien Vladivostok kerrallaan kaupunkien pitäisi herätä omintakeiseen paikallisen yrittäjyyden intoon, eikä kansalliskiihkoon.
*******
- Minulle Ivan Gontsharovin "Oblomov" on mielikirjoja, kävin sen venäläisenä elokuvanakin katsomassa edesmenneessä Kino Kosmoksessa. Nikolai Gogol on mielikirjailijoitani koko tuotannollaan, huippuhauska ja helppo verrattuna Dostojevskin ja Tolstoin klassikoihin. Suomennetut Novaja Gazetat, Anna Politkovskajat ja Artemi Troitskit olen lukenut. Pietarissa Venäjällä olen käynyt parempien odotusten aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti