(Aiempi osa elokuussa 2017: 239. Kalle Anka -sarjakuvalehden historiaa)
Olen tilannut lisää ruotsalaisen Kalle Anka & C:o -lehden vanhimpien vuosikertojen näköispainoksia. Niitä lienee hyllytetty eniten Espoon Leppävaaran Sellon kirjastoon. Årgången 1948 julkaistiin yhtenä kirjana, vuosikerrat 1949-56 kukin kahtena, 1957-58 kumpikin neljänä, 1959 viitenä ja seuraavat vuosikerrat 1960- jokainen kuudessa osassa. Kirjaston valikoimista ovat kai hävinneet osat 2/1958, 1/1960, 1/1961, 2+6/1963, 3+6/1965.
*
Erinomaisen sarjakuvakirjan 1958 del 4 esipuheessa Claes Reimerthi esittelee Ankkalinnan lainrikkojia.
Mikki Hiiren tavallisin vihollinen, parransänkinen Svarte-Petter / Musta-Pekka esiintyi ensiksi jo Disneyn piirroselokuvassa "Alice solves the Puzzle" vuonna 1925. Hänellä oli puujalka 1930-luvun puoliväliin asti ja hänestä käytettiin Suomessa nimeä Jopi Jalkapuoli. Konnan apurina oli usein "Borstis", parrakas pitkäkuonoinen koirahahmo, "pulloharja".
Aku Ankka tutustui Mustaan Pekkaan vuonna 1942 sarjassa 'Kapten Morgans skatt' / Merirosvon kulta / Donald Duck Finds Pirate Gold. Carl Barks luonnosteli merirosvo-elokuvaa, jonka Disney hylkäsi, jolloin Barks piirsi tarinasta ensimmäisen Aku Ankka -sarjakuvansa. Tuolloin Mustan Pekan apureina hääri kaksi pitkäkuonoista hiirtä. Sarjakuva on julkaistu suomeksi ainakin italialaisessa jättikirjassa 'Minä, Roope-setä' (1973) / Io, Paperone.
Kummitusmainen, mustaan lakanaan hunnuttautunut Spökplumpen / Mustakaapu / The Phantom Plott tuli sarjakuviin vuonna 1939. Kaavun alta on joskus paljastettu lyhyt, tumma mies, jolla on taaksepäin kammattu tukka ja kapeat, ohuet viikset - hänen sanotaan muistuttavan kasvoiltaan Walt Disneytä! Mustakaapu teki näyttävän paluun vuosiksi 1964-66, hänellä oli silloin nimissään oma sarjakuvalehti Yhdysvalloissa!
Rikollisjärjestö Björnligan / Karhukopla / The Beagle Boys tuli Ruotsin Kalle Ankaan vuonna 1951. Heidät nähtiin ensimmäisen kerran Roopen rahasäiliötä tyhjentämässä nimellä Björnbandet. Ruotsalaisen nimen sanotaan tulleen Tukholman Södermalmin Björns trädgård -puiston jengien mukaan. Yhdysvalloissa konnakopla on beagle-koiria. (Kuuluisa beagle on myös Tenavat-sarjakuvan Ressu / Snoopy.)
Ensimmäisen vangitsemisen ja karkaamisen jälkeen Karhukoplan kauloihin jäivät vankien numerokyltit 176-176, 176-716, 176-671 jne. Punapaitoihin kirjattiin yhtiönimi 'AB Björnligan'. Konnista persoonallisin on herkkusuu 176-167, joka himoitsee luumuja eli viskunoita (ruotsiksi sviskon) eli väskynöitä tai veskunoita.
Hienostelevasti pukeutuvan huijarin, aateliseksi tekeytyvän "Paroni" Petkunterän Ruotsissa käyttämiä valenimiä ovat sikamaisuuteen viittaavat Bacon Kotletto, Sviten ja Svinpäls, tai Fulström ja Skalpeborst. Carl Barksin tarinassa 'Roope-setä ja juovikas rubiini' (Suomen Aku Ankka 1964 n:ot 39-41) paroni Petkunterä palkkaa ryöstöä varten Karhukoplan "Pankki- ja merirosvojen ammattiyhdistyksestä" (Ruotsissa kansainvälisen syndikaatin paikallisosastosta 303).
Ankkalinnan viereisessä metsässä asuu petoeläimen vaistojaan seuraava 'canis lupus', Stora Stygga Vargen / Iso Paha Susi. Tämä Sepe Susi / Zeke M. (Midas) Varg on 'Kelmien kerhon' jäsen mm. Mikko Repolaisen ja Veli Näädän kanssa. Kiltin karhuperheen isä Veli Nalle liittyy toisinaan kelmeihin. (Samassa Ankkalinnan metsässä asuvat muuten myös maaoravat Tiku ja Taku sekä Lumikin seitsemän kääpiötä.)
Ankeborgin kriminaaleja ovat myös keksijä Emil Örn / Velmu Viurusilmä sekä kumppanukset Putte ja Knölen / Sikari-Sakari ja Viiksi-Vallu (Nakke Nakuttajan Nasulammella asuu ERI Viiksi-Vallu, joka on ulkonäöltään pieni punapartainen merirosvo).
Poliiseja johtaa toimistossaan istuskellen koko maan tai maapallon poliisimestari Sisu / kommissarie Karlsson / Chief O'Hara (irlantilaisten poliisi-sukupolvien muhkea perillinen), joka pestaa usein etsivikseen Mikki Hiiren ja Hessu Hopon. Sisu esiintyi jo Mikki Hiiren sanomalehtisarjakuvissa ja siirtyi 1950-luvulla Paul Murryn WDC- eli Walt Disney Comics and Stories-lehteen piirtämiin jatkosarjakuviin, Kalle Ankaan ensimmäisen kerran 1957 (nr. 15-17) "Kadonneen rautatien" tapauksessa.
Tuomarit ovat usein ulkonäöltään pöllöjä. Tuomiot he langettavat kulloisenkin kiukkunsa mukaan. Asianajajista muistetaan erityisesti 'Kultaisen kypärän' Kalle Kepuli, ruotsiksi Lage Vrängaren.
**
7457. Reimerthi, Claes (förord): Kalle Anka & Co. Den kompletta årgången 1958 del 4. (nr. 20-26/26 Disney /31.1.2021 () Egmont Kärnan 2004 Sid 260 sivua E78 lk.SK (paino Gummerus)
***
Vuosikerran 1960 osassa 2 kertoo Olle Dahllöf III luokan koulukaveriensa vuonna 1960 perustamasta Kalle Anka-lehtien keräilykerhosta. Lehden julkaisijalta (Hemmets Journal) oli mahdollista tilata aiempien vuosien vanhoja, kioskeissa myymättä jääneitä irtonumeroita!
Äret Runt -viikkolehti julkaisi Ruotsissa Kalle Ankan sunnuntai-sarjakuvaa värillisenä ja iltapäivälehti Aftonbladet päivittäistä sarjakuva-kaistaletta.
Mikki Hiiri (Micky Mus) seikkaili värisivuna Hemmets Veckotidningissä ja päivittäin strippinä Stockholms-Tidningenissä (joka ilmestyi 1889-1966).
Ludde eli Pepi-koira (Kulkuri ja Kaunotar -koiraparin pentu) seikkaili Dagens Nyheterissä päivittäin, pyhäpäivinä väreissä.
****
Näköispainoksen osassa 1960:6 Olle Dahllöf kertoo "Samu Sirkan joulutervehdyksestä" Ruotsin televisiossa vuonna 1960 (Julkort i TV): filmin pätkinä joulupukin pajan valmistelut, Tuhkimon juhlat, Lumikki, Kaunottaren ja Kulkurin ateriointi, itse walt Disney seisoi takan äärellä ja toivotti hyvää joulua (minkä teki myöhemmin Samu Sirkka), Aku kävi lelusotaa Takun ja Tikun kanssa, Peter Pan vei lapset Mikä-mikä-maahan, Bambi liukasteli jäällä, Pinokkio tanssi ilman naruja, Hessu veti autolla asuntovaunua, kiltti härkä Ferdinand kävi areenalla, Aku taisteli punaisen linnun Papatitin kanssa (Aracuan Bird, Brasiliasta).
Tukholman sarjakuvakauppoja koluavia voi kiinnostaa Hemmets Journalin joulualbumien luettelointi: Knoll och Tott (suom. Kissalan pojat Afrikassa) 1928-64 + 1970-luvulla jokunen. Gyllenbom (Vihtori ja Klaara) 1931-70. Blondie (Touhulan perhe, Helmi ja Heikki) 1941-64. Barnen på Söderhavet 1943-45. Tarzan 1944-64. Lillegut eskimåpojke 1959. Ludde (Pepi-koira) 1968.
Kalle Anka Pocket (Aku Ankan Taskukirja) alkoi Ruotsissa ilmestyä jo 1968 (Suomessa 1970 "Mikki kiipelissä".
Hemmets Journal kokeili 1960-luvulla vuoden verran julkaista isokokoista sarjakuvalehteä, jonka nimi oli 'Bang'. Siinä seikkaili mm. Bruno Brazil. Myöhempi yritelmä 'Champion' jäi vielä lyhytaikaisemmaksi.
*****
Näköispainoksen 1960:4 esipuheesta: Carl Barksilta julkaistiin 1943-1966 WDC-lehdessä 250 kappaletta 10-sivuisia sarjakuvia. Aku Ankka toimi 45-50 eri ammatissa. Mestari Aku oli viidessä: Sateentekijänä, Muuttomiehenä, Talonpurkajana, Parturi-kampaajana ja Lasimestarina.
Entäpä Aku mm. ehostusmestarina tai maailman parhaana leijanrakentajana?
Kilpaveneilijänäkin Aku selvisi voittajaksi, tosin Kroisos Pennosen 'bentsiinillä' käyneellä perämoottorilla, vaikkakin oli aloittanut kisan Roope Ankan bensiinin edustajana (Aku Ankka 3/1964).
***********
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti