Hiski Salomaa ja amerikansuomalaiset...
Tiesin Hella Wuolijoen rikkoneen "Lännen lokari" -äänilevyn suorassa lähetyksessä (9.9.1951), jottei renkutusta enää soitettaisi radiossa! En usko kuulleeni "Vapauden kaihoa", joka Markku Salomaan mielestä on "kommunisteille liki Vapun 'adventtivirsi'".
Blogisti 'Heikin varaventtiili' Poroila älähti kalikan heitosta. Heikin arvostelun johdosta innostuin lukemaan Markku Salomaan elämäkertakirjan räätäli Hiski Salomaasta (1891-1957), syntyjään Hiskias Möttö, myöhemmin amerikansuomalainen laulaja ja sanoittaja-säveltäjä.
Minulle kiinnostavinta olivat kaikki sivupolut, joille sotahistorioitsija Markku Salomaa Amerikassa eksyi! Kuten irokeesien raa'at sotatavat (s.88), suomalaisten intiaanivaimot (s.89) tai The Timesin reportaasit Suomen talonpoikaismarssista 1930: Lontoon Timesissä yhteensä 1121 palstamillimetriä, yli metrin. (s.62)
Presidenttien Harding ja Truman jäsenyys Ku-klux-Klanissa kerrotaan (s.57), suomalaisten siirtolaisuus Delawareen jo 1638-55 (s.14), USA:n väestönkasvu ja kirkkokuntien jäsenmäärät (s.15) sekä Kansanvalistusseuran ohjeet Amerikkaan lähteville v. 1899 (s.24)
New Yorkin Penn Stationin ero Grand Centraliin: junat vain Pennsylvaniaan / kaikkialle muualle (s.29), 1920-luvun naismalli 'fläpperi' (s.35), pölkkyparit latotansseissa, kun naispula (s.36), amerikansuomalaisten lehdet: Raivaaja (sos/sit), Industrialisti (ay-liike), Eteenpäin ja Toveri ja Työmies (kom) (s.44). Kommunisti Niilo Wällärin karkotus USA:sta (s.49)
USA:n rautateiden historiasta kerrotaan 6 sivua (s.50-55) ja sisällissodasta pari sivua (s.56-58), samoin Suuresta lamasta ja New Dealista (s.134-136)
Sähkötuolien lempinimet: Old Smokey (New Jersey ja Penn), Old Sparkey (Ohio, NY ja Ill), Gruesome Gertie (Louisiana), Yellow Mama (Alabama) (s.49)
Arvo Kustaa Hallbergista (1910-2000), kommunistien nelinkertaisesta presidenttiehdokkaasta kerrotaan, koska Hiski olisi saattanut joskus kohdata tuon Gus Hallin ammattijärjestö IWW:n tilaisuuksissa, vaikkei sellaisesta olekaan tietoa (s.63).
USA:n vaalipäivä on marraskuussa, jotta sato on ehditty korjata, mutta ennen lumimyrskyjä. Vaalipäivä on työpäivä muualla kuin Delawaressa, Havaijilla, Illinoisissa, Indianassa, Michiganissa, Montanassa ja Länsi-Virginiassa, tämä hyödyllistä tietää? (s.65).
USA:n itsenäistymisestä päätettiin Philadelphiassa 'Aye' ja 'Nay' -äänillä. Sairasvuoteelta myöhässä saapunut John Morton (Juho Marttinen) ratkaisi tasatilanteen, hetken mietittyään, kantavalla äänellään: AYE! (s.66). Juuri suomensukuinen John Morton luonnosteli perustuslain II pykälän, jonka mukaan eniten valitsijamiehiä saanut valitaan presidentiksi (2016 Donald Trump), eikä eniten kansalta ääniä saanut (2016 Hillary Clinton). (s.67).
West Pointin kadettikoulun maailmansotien välissä käyneistä ei yksikään liene suomalainen, vaikka nimien äänneasuissa on suomalaistyylisiä: Aileo, Lappin, Paulick, Renola, Suor, Tarver ym. tai mahd. suomenruotsalaisilta kuulostavia: Holm, Rasmussen, Hendrickson ym. (s.67).
Amerikassa menestyneiden suomalaisten listalla on 29 filmitähteä, 22 urheilijaa, 15 muusikkoa, 12 poliitikkoa, 7 tieteilijää, 5 liikemiestä, 5 sotilasta, 1 tanssija, 1 missi ja 1 rauhanaktivisti (s.69).
Shakespearen sanavarasto oli nelinkertainen tavalliseen englantilaiseen verrattuna! Hiskiä ei voida verrata häneen, eikä myöskään Bob Hopeen tai Jerry Lewisiin, Chapliniin, Buster Keatoniin, Ohukaiseen ja Paksukaiseen, tai Aku Ankkaan, päätellään (s. 71-73), sekä selostetaan lyhyesti aikalaisten Albert Salmen (1928-90) ja Maila Nurmen (1922-2008) filmiurat.
Amerikkalaisen jalkapallon (1820-) ja baseballin (1791-) synnyistä kerrotaan todeten, etteivät ne kiinnostaneet suomalaisia (s.74), kuten eivät soccer, koripallo tai jääkiekkokaan. Amerikansuomalaiset hiihtivät ja yleisurheilivat: juoksua, pituutta, korkeutta, keihästä, kiekkoa...
Finglishin sanastoa esitellään sivun verran: talo haussi, keittiö kitsi, makuuhuone petiruuma, loma halitei, lounas lunssi, saappaat puutsit... (s.78)
Michiganissa suomalaiset ottivat satoja intiaanineitoja vaimoiksi ja heille syntyi tuhansia lapsia, 'fintiaaneja'. Ojibwa-heimon naisia pidettiin kauniina, Välimeren tummaverikköjä muistuttavina (s.87). Heimo eli yhä osin kivi- ja pronssikautta ja pojan velvollisuus oli vanhuksen pyynnöstä surmata isänsä lyömällä tätä tomahawkilla päähän.
Neuvostoliittoon ulkomailta houkuteltujen työläisten täystuhosta kerrotaan (s.102-107), vaikkeivät aviopuolisot Aini ja Hiski Salomaa kommunistien lirkutuksia kuunnelleetkaan. Neuvostoliiton Stalinin turvallisuuspalvelu teloitti 1937-38 Karhumäessä, Petroskoissa, Leningradissa ja Moskovassa 11'346 suomen- ja amerikansuomalaista. Kaikkiaan tuolloin epämääräisissä oloissa Venäjällä kuolleita suomalaisia lasketaan olleen 28'365. Teloitetut olivat naiiveja idealisteja, Neuvostoliiton johto materialisteja.
Mafian soluttautumisesta USA:n ammattiyhdistyksiin kerrotaan (s.120), USA:n pommikoneista toisessa maailmansodassa (s.157), sekä Helvetin Enkelien Harley-Davidson -moottoripyöristä (s.158-159), vaikkei Hiski sotaan, ammattiyhdistyksiin tai pyöräilyyn osallistunutkaan.
Varhaisesta levytuotannosta kiinnostavasti: kun paikallisradiot söivät englanninkielisten levyjen myyntiä, levy-yhtiöt suuntautuivat vähemmistökieliin, joita ei radioissa soitettu. Victor-yhtiöllä oli matkailuautoihin rakennettuja kiertäviä levytysstudioita, jotka taltioivat vähemmistöjen ääninäytteitä 3-5 minuutin pituisille lakkapintaisille metallilevyille tai suurina painoksina savikiekoille, joita tilattiin ja myytiin postitse. Pienellä rahalla kuka tahansa sai levytetyksi oman esityksensä ja tilattua kopiot jaettaviksi sukulaisille (s.118)
Salomaan 180-sivuisessa teoksessa noin 40 sivua täyttyy Hiskin sanoituksista ja 15 sivua valokuvista. Lasken sivu sivulta karkeasti, että Hiskin henkilökohtaista elämäntarinaa riittäisi tuskin 50 sivua! Kirja olisi jäänyt satasivuiseksi tyngäksi ilman yli 70 sivun syrjähyppyjä Amerikan historiaan?
Salomaa viittaa aikaisempaan opukseen, jossa on kaiketi käsitelty enemmän laulusanoitusten taustoja: Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: "Hiski Salomaa - värssyjä sieltä ja täältä." Kustantaja Teos 2011.
Minä en oikeastaan jaksanut laulutekstejä enempää kuin vilkaista. Minua kiinnosti muu, amerikansuomalaisten yleishistoria!
Kirjoittaja Salomaa toi vähän mieleeni 'kaikkien alojen asiantuntijan' Taavi Ankan tai jotkut viktoriaanisten romaanien kotiopettajattaret, jotka jakoivat kaiken tietämänsä tyttöoppilailleen, hyppien aiheesta toiseen minkä tahansa yllykkeen mukaan. Tai myös jotkut 1900-luvun professorit, jotka kaskuilivat G.B. Shaw'sta, Oscar Wildesta ja viktoriaanisten herrasmiesten elämästä, eivätkä oppikirjoista, jotka opiskelija sai lukea itsekseen. (Esim. "Nuorena otin tavoitteeksi oppia Wienin parhaaksi ratsastajaksi, Itävallan parhaaksi rakastajaksi ja maailman parhaaksi taloustieteilijäksi. Kaksi tavoitteistani, hyvät herrat, olen nyt jo saavuttanut!" luennoi Schumpeter? prof. Paakkasen kertoman mukaan.)
Ylempänä selostamani - sivunumeroineen - poistaa hiukan sitä puutetta, että Salomaan kirjassa ei ole lainkaan henkilö- tai asiahakemistöa.
***
7460. Salomaa, Markku: Hiski Salomaa. Vapauden kaiho. (1891-1957) /4.2.2021 (2020) Lector 2020 Sid 180/185 sivua H37 lk.788.41
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti