270. Päätalon Kalle tempaisee

Tyhjentääkseni hyllyjä ajattelin seuloa kierrätykseen jonkin perimistäni Kalle Päätalon elämäkerrallasista päiväkirjaromaaneista, sarjasta "Juuret Iijoen törmässä". Huomasin 25 vuotta sitten lukeneeni Päätalolta 'Loimujen aikaan' (julkaistu 1976) sekä 10 vuotta sitten 'Ahdistettu maa' (1977) ja 'Miinoitettu rauha' (1978), jotka kertoivat Kalle Päätalon (1919-2000) kokemuksia asevelvollisena, vuonna 1940. Jatkaisinko niistä lukemista eteenpäin?
.
'Ukkosen ääni' (Gummerus 1979), 639 sivua, oli Päätalon seuraava kirja, joka kuvaa välirauhan aikaa syksystä 1940 kesään 1941. Mies ylennetään korpraalista alikessuksi. Hän suorittaa edelleen asevelvollisuuttaan, aluksi Iin kunnan Haminassa Oulun pohjoispuolella, lopuksi Kuusamon Kurkijärvellä.
.
Luulen yrittäneeni lukea aikaisemmin pätkiä Kallen lapsuudesta ja nuoruudesta Taivalkoskella: 'Kunnan jauhot' (1973), 'Täysi tuntiraha' (1974), jne. mutta lukemiseni jäi kesken! Kirjat olivat liian kainuulaisia murreasultaan ja liian vieraalta ajalta outoine tapoineen. Jatkuva sanojen vääntely, "viedään terviisiä, ehki, tulemma". Kurjuutta ja loputonta häpeämistä, isän tilapäistä mielisairautta ja lukutaidotonta kirjavihaa: "Ne on ihan höpöhommia!"
.
Armeijakuvaus muodostuu puitteiltaan yhtä maakuntaa yleisemmin suomalaiseksi: ollaan Taivalkoskea isommissa paikoissa, joissa on kauempaakin tulleita ihmisiä. Kalle on edelleen helposti itseään häpeilevä, hyvin tunteellinen, ärrävikainen, kierosilmäinen ja likinäköinen. Mutta Ukkosen äänessä Clark Kentistä tulee Teräsmies. Iso, paksu ja vahva voimamies Kalle tempaisee 12 kertaa suorille käsille sellaisen tykinpyörän, jota kukaan muu ei ole saanut kuin hädin tuskin vaaksan verran kohotettua irti maasta.
.
Velvollisuudentuntoinen työmies, korpraali Kalle Päätalo saavuttaa nyt suurta menestystä naismaailmassa. Onhan hän oikeastaan ylen sankia priha ja keittiöpossuna tilaisuudessa järjestämään ylimääräisiä herkkuja suosikeilleen. Onpa hauska lukea miten aiemmin niin epäonninen aku-ankka-hahmo alkaa menestyä!
.
Varuskuntaan tulee nuori, hento sairaala-apulainen Enni Ainipuro, kaikkien sotapoikien ihastus, joka heti iskee vakituisekseen - Kallen! He alkavat elää avoliitossa, jakavat Ennin sängyn joka yö ja poikkeavat keskellä jokaista päivääkin vuoteeseen rakastelemaan, kun molemmille on mahdollista järjestää vapaa-aikaa itselleen. Kalle ei ehdi lukea kirjoja enempää kuin yhtä aloittaa, eikä kirjoittaa kirjeitä, kuten aikaisemmin.
.
Kalle hylkää Iin Haminassa taluttamansa käsitöitä harrastavan Elsan, joka kysyy kirjeessä, onko jotenkin loukannut Kallea, kun Kalle ei ole enää tullut käymään? Kallea Oulussa kaipaava Karjalan evakko Maija hankkii työpaikan varuskunnan keittiöstä päästäkseen Kallensa luo, mutta joutuukin joka yö jakamaan yhteisen huoneen, jonka toisessa sängyssä Enni ja Kalle rakastelevat. Värikästä menoa!
.
Kuitenkin Kallen ja Ennin rakkaussuhde muodostuu kirjassa kaavamaisen monotoniseksi ja mekaaniseksi, aivan samanlaiseksi joka päivä parin kuukauden ajan. Romantiikka puuttuu. Enni ehtii kaksi kertaa pettää Kallea siviilimiesten kanssa. Enni saa potkut ja Kalle siirron Kuusamoon. Kalle lähettää pettämisestä ilkeän kirjeen, johon Enni vastaa samalla mitalla. Enni väittää olevansa kolmatta kuukautta raskaana ja uhkaa, että Kalle joutuu kuokkimaan Konnunsuota ellei maksa elatusmaksua. Mahdollinen jutun jatko jää elämäkerran seuraavaan osaan?
.
**
.
Ukkosen äänessä on yksi absurdin-hauska kertomus, joka purskahdutti nauramaan. Sukupuolitautien takia järjestetään "häntäsyyni" eli "koelypsy", jotta nähdään kenen kalusta tirisee mätää. Miehet marssivat jonossa lääkintäaliupseerin pöydän eteen ja näyttävät kukin pippelinsä, jota tarkastaja vääntää kumikäsineet kädessään. Etukäteen huhutaan arempien kavereiden huutaneen kauhusta, jonkun itkeneen, jonkun pyörtyneenkin.
.
Miehet vitkailevat tai yrittävät keksiä keinoja pinnata. Vuoroaan jonottavat vapisevat tai häpeilevät. Tarkastuksesta jo läpi selviytyneet naureskelevat ja pelottelevat odottajia. Kallea kauhistuttaa "paljastaa nappulansa" toisten edessä ja hän yrittää jättäytyä viimeisten ja itselleen vieraimpien joukkoon.
.
Pahaksi onneksi pari paikkaa Kallen edellä jonottaa tuttu kiusanhenki Vimpari, "pirustako siihen osannut lähättäytyä", joka huutelee rehvakkaasti tutuilleen: "Onko sullaki niin mitätön kalu että mahtuu sokeripihtijen välliin? Tämä poika kun oikasee potkan niin yläkessu pääsee venyttään tosissaan kahmaluva!"
.
Edempää kuuluu juuri jonkun itkuinen voihkaisu, joka tuo kylmät väreet Päätalon selkäpiihin. Vimpari kääntyy taaksepäin selostamaan: "Sieltä kannetaan juuri jotakin sääret suorina!" Samassa hän huomaa Kallen: "Kato, paksun Päätalon leuka on alkanu vapiseen... häpijä onkin mennä kaivelemaan olematonta nappulaansa... mutta Vimparin akan poika ei näisäkään asijoisa tutise... kun housuisa piiloilee kauhia kalu."
.
Edempää kuuluu reskorpraalin ääni: "Napit auki ja housut polviin! Ei riitä että vain halkein aukaistaan!" - - -
.
Päätalo selostaa tarkastusta kuuden sivun verran! Joudun lyhentelemään melkoisesti:
.
Sitten Vimpari astuu kumikäsineitä käyttävän lääkintäylikersantti Savolaisen eteen ja käyttäytyy todella edelleen niin rehvakkaasti kuin oli uhonnut, niin että konemaisesti tarkastusta tehnytkin virkistyy hetkessä, hänen tarttumiseen ojentunut kätensä nytkähtää taaksepäin kuin olisi osunut kuumaan rautaan ja hän viskautuu taaksepäin voihkaisten: "Ai-jai, jo toinen... onko mahdollista..."
.
Tarkastaja nostaa katseensa ylöspäin ja suorastaan parahtaa: "Mitä! Te...? Taas...!" Hän ponnahtaa jaloilleen ja karjuu: "Perkele! Mitä pioneeri pelleilee, kerran kävitte jo! Ja nyt olette siinä taas! Vastatkaa saatanan äkkiä! Nostakaa heti housut ylös ja laittakaa kiinni!"
.
"Herra ylikersantti, eikö täsäkää jonossa passaa santsata?
En tojellakaa pelleily vaan lähin kavereiten tueksi heitä rohkaisee kun kaverit pelekää kauhiasti tätä toimitusta! Tuoki korpraali Päätalo voi todistaa sanani...
.
"Lopettakaa joutava jauhaminen! Santsata?!! Jaahas, tämän sankarin nimi on pioneeri Vimpari, en muistanut nimeä, mutta muistan pioneerin hyvin. Olette ammattimainen vastaanotoilla kävijä. Poistukaa pioneeri, ja äkkiä! Perästä kuuluu mitä tällaisesta temppuilusta seuraa!"
.
***
.
Ukkosen äänessä matkustetaan jonkin verran, ajetaan Oulun ja Iin kunnan väliä, lähdetään junalla Iin asemalta (Oulussa yöpyen) Hyrynsalmelle, josta jatketaan kuorma-auton lavalla Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kuntabongarina olen käynyt paikkoja katsomassa.
.
Romaani on sika, joka syö mitä vain. Päätalo selostaa välillä kymmenkunta sivua sanomalehtien uutisia Hitlerin sijaisen Rudolf Hessin lentomatkasta ja laskuvarjohypystä Skotlantiin. Melkein kirjan lopussa lainataan seitsemän sivun verran neuvostoliittolaista propagandalehtistä. Dokumentit tukevat ajankuvaa.
.
Välillä kirjailija itse käyttää tekstin välissä puheenvuoron suoraan lukijoilleen: "Kirjoitan 40 vuotta tapahtuma-aikaa myöhemmin, mutta edelleen on elossa monia silminnäkijöitä vahvistamaan asian."
.
Ukkosen ääni on jaettu 13:een pitkään "lukuun", jotka ovat ilman otsikoita ja keskimäärin lähes 50 sivua pitkiä. Lukujen sisällä on lyhempiä otsikoituja kappaleita, joista jään kaipaamaan sisällysluetteloa! Nytkin kun haluaisin palata eräisiin kohtiin.
.
Tiettävästi Kirsi Kunnaksen aviopuoliso ja 'Eppu Normaalin' muusikkoveljesten isä, kirjailija Jaakko Syrjä, lyhensi Gummerukselle Kalle Päätalon peräti 1000-sivuiset käsikirjoitukset 600-sivuisiksi. Jään miettimään, onko sanontaa vain tiivistetty vai onko joitakin juttuja leikattu pois? Miten Päätalon kertomukset toimisivat yksittäisinä novelleina ilman kronologisen päiväkirjan kehystä? Välillä kirjassa tuntuu olevan melko tylsinä matavien arkipäivien joutokäyntiä, mutta sitten taas hiukan dramaattisempia hetkiä ja mainiompia ihmisten kohtaamisia vuoropuheluineen.
.
Maailman pisimmän elämäkerran kymmenet-tuhannet sivut tekevät monelle mahdottomaksi alkaa tai ehtiä lukea sarjaa alusta loppuun. Entäpä valittujen kertomusten toimittaminen, myös käännettyinä muille kielille?
.
7028. Päätalo, Kalle: Ukkosen ääni. 1940-41. Enni, Iin Hamina, Kuusamo.
13.1.2019 (1979) Gummerus 1979 -2.p S 639 s. korp-alik. O lk.K
.