Moskovassa 1969 syntynyt journalisti Valeri Panjuskin onnistuu avaamaan kirjassaan 'Mihail Hodorkovski - hiljaisuuden vanki' hämmästyttävän hyvin Venäjän talouden ja politiikan mutkia 1990-luvulta 2000-luvulle. Hän pystyy paikoin kuin rautalangasta vääntäen selittämään valtion omaisuuden yksityistämisen ongelmat ja tavoitteet.
.
***
.
Valeri Panjushkin pitää kirjassaan luennon reportaasitekniikasta (s.136-143): Opiskelijoina on 15 toimittajanalkua, joiden ammattina Venäjällä on - valehteleminen!
.
Tyttö pikkukaupungista, työskentelee toimittajana, koska pitää siitä että häntä näytetään televisiossa. Heidän tv-kanavansa kuuluu paikalliselle metallitehtaalle. Eikä totuutta ole olemassa, totuus on niin subjektiivinen juttu, kertoo tyttö. Tehtaan johtaja pitää jääkiekosta, joten mistään muusta urheilusta ei kerrota!
.
Poika toisesta pikkukaupungista, työskentelee toimittajana, koska on utelias. Heidän tv-kanavansa on solminut paikallishallinnon kanssa "tiedotussopimuksen", eli kaupunginhallitus maksaa siitä että tv-kanava kertoo kaupunginhallituksen toiminnasta. Toimittajan ammattina on valehteleminen.
.
Opiskelijatyttö huutaa: "Vihaan länttä!"
Valeri: "Miksi? Oletteko koskaan käynyt lännessä?"
"En ole käynyt. Mutta ne pommittavat Irakia ja sekaantuvat muiden asioihin kaikkialla maailmassa!"
Valeri: "Tiedättekö, hyvä tyttö, että Britanniassa ja Amerikassa on miljoonien ihmisten mielenosoituksia Irakin sotaa vastaan, jollaisia Venäjällä ei koskaan Tshetshenian sotaa vastaan? John Kerry vaati lopettamaan sodan ja häntä tuki puolet amerikkalaisista, kun taas Putin päinvastoin tuki Geoge Bushia." (s.136-137)
.
Valeri: "Kerron teille nyt journalistiikasta, ikään kuin totuus olisi olemassa. On siis tapahtunut jotakin ja siitä pitää kertoa tarina. Mistä aloitamme?"
.
Opiskelijat: "Ajetaan paikalle ja aletaan kuvata? Otetaan silminnäkijöiltä haastatteluja? Mutta miten esitämme uutisen?"
.
Valeri: "Ensin pitää ajatella! Ajatteleminen on sitä, että esittää itselleen Kysymyksiä!"
.
"Reportterilla on aina liian vähän aikaa. Siksi kysymykset ovat etukäteen määrättyjä, niitä on 5+9=14 kpl."
.
1-5: Who? What? When? Where? Why?
(Kuka, Mitä, Milloin, Missä, Miksi)?
.
Sitten seuraavat (Aleksandr Kabakovin muotoilemat) lisäkysymykset:
6) Millä tavoin?
7) Minkä tähden?
8) Kenelle edullista?
9) Millä tavalla edullista?
10) Kenelle epäedullista?
11) Millä tavalla epäedullista?
12) Ketkä ovat vihollisia?
13) Ketkä ovat liittolaisia?
14) Mitä sitten tapahtuu? (Entä sitten?)
.
"Reportterin ammatti eroaa kirjailijan työstä siinä, että vastauksia kysymyksiin ei keksitä omasta päästä, vaan ne pitää kiskoa ulos tapahtumiin osallistuneilta!
Ja tarina syntyy vain, jos tapahtumassa on konflikti! Ja konfliktissa on vähintään kaksi ellei kolmekin osallista! On kysyttävä kummaltakin, tai kaikilta kolmelta!"
.
Otetaan esimerkiksi miksi Mihail Hodorkovski pidätettiin:
.
1) KUKA? Venäjän kansalainen, aviomies, 4 lapsen isä, vanhempiensa lapsi. Superrikas. Mahdollisesti lahjakas liikkeenjohtaja. Tai mahdollisesti rikollinen, murhamies. Yhteiskunnallinen vaikuttaja. Mahdollisesti salaliiton osanottaja.
.
2) Mitä tapahtui? Hänelle kostettiin. Tai häneltä viedään yhtiö. Tai häntä estetään anastamasta valtaa. Tai häntä estetään horjuttamasta vallananastajan valtaa. - Ajatelkaa, nuoret ihmiset, ajatelkaa!!
.
3) Milloin? 25.10.2003 tai prosessi alkoi keväällä 2003 ja jatkuu kunnes Hodorkovski vapautetaan tai hänet tapetaan.
.
4) Missä? Novosibirskin lentoasemalla. Tai syyttäjänvirastossa Moskovasssa. Tai Basmannyin tuomioistuimessa. Tai Kremlissä.
.
5) Miksi? Koska hän rikkoi lakia. Tai koska hänestä oli tullut liian suuri, liian merkittävä. Tai koska hän rahoitti oppositiota. Tai koska hän riitaantui presidentin kanssa. Tai koska hän yritti taistella korruptiota vastaan.
.
6) Millä tavalla pidätettiin? Lainmukaisesti, sanovat syyttäjänvirasto ja tuomioistuin. / Lainvastaisesti, sanovat asianajajat.
.
7) Miksi pidätettiin? Ettei pakenisi / Hänen painostamisekseen.
.
8-9) Kenelle pidätys on edullista? "Kremlille", koska rikkaat yrittäjät pelästyivät ja muuttuivat kuuliaisiksi. Igor Setshinille, koska Jukosin osakkeet menivät Setshinin johtamalle Rosneft-yhtiölle. Roman Abramovitshille (Putinin lemmikille), koska tämä sai Jukos-Sibneft-sopimuksesta kolme miljardia dollaria, joita ei ole palauttanut.
.
10-11) Kenelle epäedullista? Abramovitshille, koska jos Sibneft-kauppa olisi toteutunut, hänestä olisi tullut osaomistaja yhteen maailman neljästä suurimmasta öljy-yhtiöstä. Yrittäjille, koska Venäjän sijoitusilmasto huononi. Ihmisoikeusjärjestöille, koska suuri joukko ihmisoikeusprojekteja lopetettiin. 'Internews'-kouluille, koska 'Avoin Venäjä' ei enää voi rahoittaa niitä. Oppositiolle, koska eräs sen pääsponsoreista vangittiin.
.
- "Mutta eikö se ole kansalle edullista?" kysyy opiskelijatyttö.
.
- "Mitä tällä on kansan kanssa tekemistä? Ajatteletteko todella, että valtio on ottanut Jukosin Hodorkovskilta ja antanut sen meille? Vai ottanut itselleen?"
.
12) Ketkä ovat vihollisia? Vähintään puolet presidentinhallinnosta, ehkä myös itse presidentti! Kaikki valtiolliset TV-kanavat!
.
13) Ketkä ovat liittolaisia? Hodorkovskin asianajajien mukaan Rodina-puolueryhmän Dmitri Rogozin ja kansallis-bolshevistisen puolueen Eduard Limonov soittivat tukeakseen, mutta Jablokon Grigori Javlinski ei soittanut ja Boris Nemtsov soitti vasta 1,5 vuotta myöhemmin! Kommunistijohtaja Zhuganov alkoi tukea jonkin verran Hodorkovskin julkaistua artikkelin "Käännös vasemmalle."
.
14) Mitä sitten tapahtuu? Hodorkovski joutuu istumaan vähintään 8 vuotta ja uusia syytteitä ollaan esittämässä. Hodorkovski voidaan tappaa vankilassa heti kun yleinen mielipide on unohtanut hänet.
.
- "Onko hän syyllinen vai ei? opiskelijat kysyvät.
.
- "Tämä kysymys ei kuulu minulle vaan Gleb Pavlovskille, Mihail Leontjeville, Andrei Karauloville tai Petr Tolstoille" (Kremlin spin doctoreille). He tietävät ainoat oikeat vastaukset. Me taas ajattelemme, kyselemme, epäilemme, yritämme päästä perille totuudesta. Yritämme opettaa lukijaamme ja katsojaamme ajattelemaan, kyselemään, epäilemään, mutta se ei kyllä opi ikinä, mokomakin koira."
.
"Venäläisen toimittajan on sallittua vastata vain kolmeen 14:stä kysymyksestä ja hänen sallitaan haastatella vain yhtä konfliktin osapuolta." (s.136-143)
.
***
.
Valeri Panjushkin tapaa NTV:n kirjeenvaihtajan Aleksei Malkovin, joka on erikoistunut rikosuutisiin. Malkov kuvasi Jukosin jutusta neljä eri elokuvaa:
1) Filmi "Terroriteko ennakkomaksulla" kertoo miten Jukosin öljyä varastettiin ja käytettiin tshetsheeni-terroristien rahoittamiseen! Mutta filmi ei kerro, että tämä tapahtui silloin, kun Jukos oli valtionyhtiö, eikä Hodorkovski vielä omistanut sitä! Juuri Hodorkovski karkotti Junganskista tshetsheeni-gangsterit ja joutui sen takia hengenvaaraan. (s.228-229)
.
2) Filmi "Ihminen luudan kanssa" kertoo oligofreniaa potevasta talonmiehestä nimeltä Sergei Varkentin, jonka Jukos oli - väitteiden mukaan - palkannut johtamaan yhtä peiteyhtiötä veronkiertoa varten.
.
(Kun tämä Varkentin tuotiin todistamaan oikeussaliin, hän katsahti ympärilleen ja ryntäsi karkuun. Vartijat saivat kiinni ja toivat väkisin takaisin. Tuomari pyysi Varkentinilta passin, tämä antoi, mutta ryntäsi jälleen karkuun, saatiin taas kiinni, ja sitten kuulusteltiin. Hän oli niin säälittävä ja vastasi kysymyksiin niin sekavasti, että syytetyt nauroivat katketakseen. Noin 10 minuutin kuluttua Varkentin tottui oikeussaliin, eikä halunnut enää poistua, kun hänen kuulustelunsa päättyi. Hänet vietiin pois väkisin. Puolustusasianajajat olivat kaivaneet esiin tiedon, että Varkentin oli tuomittu raiskauksesta, mutta vapautettu syyntakeettomana. (s.230-231)
.
Valeri Panjushkin kysyy: "Miksei filmissä näytetty yhtään asiakirjaa, jonka Varkentin oli allekirjoittanut yhtiön johtajana? Vai eikö sellaisia ollut?"
.
Aleksei Malkov vastaa: "Jos hän tuli oikeuteen todistajana, asiakirjoja siis on. Mutta kun oikeudenkäynti oli kesken, minulle ei annettu mitään asiakirjoja. Syyttäjänvirasto ei ollut erityisen yhteistyöhaluinen." (s.231)
.
Valeri: "Eikö sinua hämmennä, että kaikki venäläiset yrittäjät, jotka pystyivät, optimoivat veronsa ja siirsivät rahansa Sveitsiin, mutta syytteeseen joutui vain yksi, Hodorkovski?" (s.232)
.
Aleksei: "Ei. Kuvasin aineiston perusteella, jota tutkinta antoi minulle. Jos syyttäjänvirasto käy Potaninin tai Fridmanin kimppuun, teen ohjelman heistäkin."
*** [Eli toimittaja toimii niin kuin käsketään. Koska meitä käsketään, esivaltaa tottelemaan. Kaikki aina vain "tottelivat saamiaan käskyjä", niin pikkuhitlerin natsi-Saksassa kuin lilliputin natsi-Venäjällä?! Sanotaan myös että "Venäjä on maa, jossa mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista!"]***
.
3) Filmi "Jukosin prikaati" kertoo, miten Jukosin turvallisuusosaston varajohtaja Pitshugin järjesti tilausmurhia, jotka epäonnistuivat, ja tapetuksi tuli vain Pitshuginin kaveri, jolta Pitshuginin muka tilasi murhat.
Valeri: "Mistä sait tämän harrastelijafilmin Jukosin johtajien retkestä Kaukasian vuoristossa?"
Aleksei: "Se on takavarikoitu kotietsinnässä!"
Valeri: "Saitko sen syyttäjänvirastosta?"
Aleksei: "Kyllä." (s.234)
.
4) Filmi "Avomielinen tunnustus" kertoo, että Jukos myytiin Hodorkovskille 150 miljoonalla, vaikka sen arvo oli kymmenkertainen, 1,5 miljardia. Filmi ei kerro, että Hodorkovski osti alle puolet yhtiöstä, jolla oli velkaa 4 mrd jonka Hodorkovski maksoi pois.
Valeri: "Tiedätkö paljonko öljy maksoi silloin?"
Aleksei: "Vähemmän kuin nyt."
Valeri: "8 dollaria barrelilta. Ja öljyn omakustannushinta Jukosissa ennen Hodorkovskia oli 12 dollaria, eli Hodorkovski osti raskaasti tappiollisen yhtiön!"
.
(Valeri: Odotan että Aleksei tunnustaisi filminsä alastomaksi propagandaksi ja kertoisi, miksi suostui tekemään tämän propagandatyön.)
.
"Aleksei: Äitini katsoi elokuvani ja sanoi: 'Ennen sinun filmiäsi en ymmärtänyt ollenkaan mistä tätä miestä (Hodorkovskia) syytetään.' Tämähän on se pointti. Kerron tarinan varkauksista ja henkilöhahmoista. Jos olen valehdellut, nostakoot syytteen. Eivät ole nostaneet. Siis kaikki on normaalisti." (s.239)
.
Aleksei kehuu, että hän ei pelkää Hodorkovskia (joka vanhenee kaltereiden takana).
Valeri: Entä jos Hodorkovski kuolee vankilassa ja syyttömyys selviää myöhemmin, etkö pelkää osallistuneesi ajojahtiin?
(Valeri ei omasta puolestaan haluaisi pelätä maansa itsevaltaista presidenttiä.)
.
***[Mihail Hodorkovski armahdettiin joulukuussa 2013 hänen kärsittyään yli 10 vuotta vankiloissa ja Siperian pakkotyöleireillä. Hän muutti sittemmin maanpakoon Sveitsiin]***
.
****
6882. Panjushkin, Valeri: Mihail Hodorkovski - hiljaisuuden vanki (Uznik tishiny) suom. Jukka Mallinen. Tarina siitä, miten ihminen Venäjällä muuttuu vapaaksi ja mitä siitä seuraa hänelle.
6.4.2018 (2006) Tammi 2007 Sid. 265 sivua, H37 kirjastoluokka 996
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti