Unescon "Maailmanperinnön" luetteloon viitataan mielellään Suomessakin, Vanhan Rauman, Suomenlinnan, Verlan paperitehtaan tai Petäjäveden puukirkon yhteydessä. Kuinkahan pitkä lista jo onkaan, tuhattako lähestytään?
Kustantaja Collins sekä YK:n Kasvatus-, Tiede- ja Kulttuurijärjestö UNESCO ovat vuonna 2009 julkaisseet liitupaperisen, parikiloisen, yli 800-sivuisen liimaselkänidoksen, joka esittelee kartoin, värikuvin ja sanoin 31 vuoden aikana 1978-2008 valitut ensimmäiset 878 kärkikohdetta. Kiinassa painetun kirjan pitkä nimi kuuluu:
"The World's Heritage. A complete guide to the most extraordinary places"
Luonnonnähtävyyksiä luetteloidaan laskujeni mukaan 195 kpl eli 22 % ja ihmisten luomaa kulttuuria kalliomaalauksista, muistomerkeistä ja temppeleistä linnoituksiin ja kaupunkeihin asti 683 kpl eli 78 prosenttia. Lisäyksiä on tehty keskimäärin 28 vuosittain.
Huippukohteille, kuten Stonehengelle tai Yellowstonelle, on varattu oma aukeama: tekstisivu ja viereinen kokosivun kuva. Tallinnalle tai Suomenlinnalle riittää yksi sivu, josta puolet haukkaa värikuva. Vähäisimmät paikat, esimerkiksi "Petäjävesi Evangelical Lutheran Old Church" saavat vain puoli tekstisivua valokuvatta, jolloin kuvitusta on pelkkä punainen sijaintitäplä peukalon kokoisella valtionkartalla.
Suomennanpa näytteeksi Petäjäveden puukirkon esittelytekstin, sillä Suomi-kuvahan suomalaista kiinnostaa enemmän kuin jokin Taj Mahal:
"Huomattava globaali merkitys esimerkkinä Pohjolan puukirkkoarkkitehtuurista ja talonpoikaisväestön taidoista. Euroopan arkkitehtuuritrendit ovat vaikuttaneet ulkomuotoon ja pohjakaavaan, mutta mestarillisesti sovellettuina perinteiseen hirsirakenteeseen. Renessanssin keskeiskirkon kaava on yhdistetty vanhempiin goottilaisiin ristikattomuotoihin. Kirkko kärsi laiminlyönnistä 1879-1920, mikä osoittautuikin siunaukseksi, sillä restaurointia aloitettaessa tajuttiin jo kirkon merkitys, joten ymmärrettiin käyttää vain perinteisiä aineita ja - tekniikoita. Lopputulos on poikkeuksellisen autenttinen.
"Uniikki hirsikirkko rakennettiin 1763-65 kahden järven, Petäjä- ja Jämsänveden väliselle niemelle, jotta seurakuntalaisten oli helppo saapua kirkkoon joko veneillä tai jäätä pitkin."
Maailmanperintökohteita on valittu vuosittain varsin vaihtelevia määriä, keskimäärin 28 kpl. Aloitusvuonna varovaisesti 12, seuraavana 45, vuonna 1989 vähiten, vain seitsemän, mutta Millenniumin innossa v. 2000 huikeat 60, vuonna 2002 vain yhdeksän, kunnes 27 kappaletta vuonna 2008. Eri valtioita on mukana jo 145 runsaasta 200 mahdollisesta, jopa Pohjois-Korea.
Matkustellutta lukijaa alkaa äkkiä kiinnostaa monessako kohteessa on tullut vuosien varrella itse käyneeksi? Minun tulokseni on 41 katsottua 878:sta eli 5 % kaikista. (Kokonaisella aukeamalla esitellyistä "parhaan luokan" kohteista olen nähnyt 14 prosenttia eli 13 kpl 95:stä.)
Suomessa olen nähnyt 5/7: Suomenlinnan, Merenkurkun (merentutkimusalukselta), Vanhan Rauman, Verlan paperitehtaan sekä Petäjäveden kirkon. (En ole nähnyt Sammallahdenmäen pronssikautista hautaa. Unescon kirjasta ei löydy tarkempia osoitteittakaan, paikkakuntaa).
"Struven geodeettinen kaari" (kolmiomittaustorneja ja niiden muistomerkkejä) on jaettu 10 maan osalle: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Venäjälle, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Moldovaan, mutta laskin sen lähimmän maan eli Suomen tilille. Moldovassa se tosin olisi ainoa kohde!
Ruotsista olen nähnyt vain 2/13: Öölannin ja Tukholman metsähautausmaan, Skogskyrkogårdenin. (Puutelistalleni jäävät yhä mm. Visby, Drottningholm, Birka, Luulaja, Korkearannikko, Falun ja Karlskrona.)
Paljonko olen katsellut muita maita?
Kreikka 5/17: Ateenan Akropolis, Delfoi, Epidauros, Mykene, Rhodos
Britannia 5/27: Tower, Westminster, Greenwich, Edinburgh, Cornwall
Italia 4/43: Rooma, Firenze, Pisa, Venetsia
Saksa 3/33: Lyypekki, Kölnin katedraali, Bremen
Portugali 2/13: Lissabonin Belem, Porto
Puola 2/13: Vanha Varsova, Malborkin linna
Ranska 2/32: Bordeaux, Pariisi
Viro 1/1: Vanha Tallinna
Latvia1/1: Vanha Riika
Venäjä 1/22: Vanha Pietari
Espanja 1/40: Barcelona
Israel 1/7 Jerusalem
Itävalta 1/8: Vanha Wien
Luxemburg 1/1: Vanha Luxemburg
San Marino 1/1: Vanha San Marino
Sveitsi 1/9: Vanha Bern
Tanska 1/4: Kronborgin linna Helsingörissä
Vatikaani 1/1: Vatikaani Pietarinkirkkoineen
Maita, joissa käydessäni en ole katsonut "oikeita" Unescon kohteita:
Belgia 0/9 (miksei kahdesti (1983 ja -89) katsomani Namur kelpaisi?)
Hollanti 0/7(miksi Amsterdamista on vain puolustuslinja?)
Irlanti 0/2 (miksei Dublinista ole mitään?)
Norja: 0/6 (kävin Altassa, mutta katsomatta kalliomaalauksia!)
Monacoa ja Liechtensteinia ei lista tunne vielä lainkaan.
Mielestäni kirjan olisi voinut taittaa hakuteosmaisemmin. Avainsanoja ja faktoja voisi korostaa voimakkaasti jopa ranskalaisilla viivoilla tai pallukoilla ja lyhyemmällä, iskevällä kappalejaolla. Sanaosuudet on hieman mekaanisesti jaettu leipätekstiin ja pieneen kuvatekstimäisempään kainalojuttuun.
Kuvateosten teksti taitetaan kovin usein, kuten nytkin, yhdeksi harmaaksi massaksi, pelkäksi pintaelementiksi, jotta se häiritsisi mahdollisimman vähän kuvien loistoa. Minä haluaisin kirjan säkenöivän tehokkaasti tietoa lukijalleen. Graafikoilla ja kuvataiteilijoilla on toiset kriteerit.
Kuvien oikeudenomistajat listataan tarkasti viimeisellä aukeamalla (Suomenlinnan kuva: Juha Sompinmäki), mutta teksteistä kiitetään vain nimettömästi henkilökuntaa ja vapaita toimittajia. Lyhyet alkusanat on allekirjoittanut Unescon pääjohtaja Koichiro Matsuura.
Parhaimmillaan Maailmanperintöopas olisi kenties selailtavana kaikenlaisissa odotustiloissa tai odotushetkinä: lähes tuhat toisistaan irrallista, enemmän tai vähemmän yllättävää tekstinpätkää ja yli 650 pirteää värikuvaa. Mainio "kahvipöytäkirja".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti