tiistai 18. maaliskuuta 2025

359. Antikvaarin rakkaus

Olen lukenut neljä osaa kirjakauppias Shaun Bythellin päiväkirjoja Skotlannin suurimmasta antikvariaatista "The Book Shop", 17 North Street, WIGTOWN. Ensimmäisen päiväkirjan luin ruotsiksi ja vuosia myöhemmin suomennoksena, muut kolme noiden välissä englanniksi. (Wigtownin antikvariaatilla on myös omat nettisivut, joilla esitellään kauppaa ja kauppiasta.)

Vuodesta 2014 kertovan ensimmäisen päiväkirjan alkusivuilla mainittiin nimeltä kauppiaan amerikkalaisen tyttöystävän "Annan" romanttinen muistelmateos ("Three Things You Need to Know about Rockets. A Bookshop Love Story"), joka kertoo samaisesta Wigtownin kirjakaupasta jo vuodelta 2008, jolloin Shaun oli vasta 38-vuotias piintynyt poikamies. - Mieleeni ei ollut aiemmin tullut, että tämäkin kirja sisältyisi Espoon kaupunginkirjaston valikoimaan!

Arvostelut: "Romantic memoir of the year" (Daily Mail). "It's sweet, it's charming and it's funny" (The Times). Kirjailijatar Jessica Foxin omistus: "For Shaun. And for my parents and family, on both sides of Atlantic."

26-vuotiaan neidon Jessica A. Foxin (s.1982) rakkausmuistelmien menestys lienee sysännyt myös hänen poikaystävänsä Shaun Bythellin (s.1970) kirjoittamaan ja julkaisemaan sarjan omia päiväkirjojaan, joita onkin sittemmin käännetty kymmenille kielille, suomeksikin.

Referoin Bythellin kirjoja jo heinäkuussa 2020: "308. Antikvaari-kauppiaan kokemuksia" sekä heinäkuussa 2021: "329. Antikvariaatin asiakkaiden luokittelu" (Bythell jakoi asiakkaat 30:een ryhmään...)

*

Nuori Jessica Fox oli Bostonista Los Angelesin "Hollywoodiin" muuttanut, mm. NASA:n työllistämä filmintekijä, kun hän alkoi haaveilla aivan toisenlaisesta elämästä vanhassa Euroopassa. Hakukoneesta löytyi Skotlannin suurin antikvariaatti. Hän kysyi sieltä töitä. Shaun (kirjassa peitenimellä "Euan") vastasi lyhyesti kertoen Wigtownin syksyn kirjaviikoilla tarvittavan talkootyötä ja lupasi ilmaisen asunnon kuukaudeksi kaupan yläkerrasta.

Jessican tapa kirjoittaa on aistikasta, hän kertoo monin kuvaavin sanoin miltä mikäkin asia tuntuu, esimerkiksi Skotlannin maalaismaisemat tai kylmät ja sumuiset säät. Herrasmies Bythell, joka omissa kirjoissaan ei poistu kirjakaupastaan kuin joskus kalastamaan tai pubiin (paitsi noutamaan jonkin kuolinpesän myymät kirjat), lähtee kohteliaasti esittelemään nuorelle naisvieraalleen myös Skotlannin nähtävyyksiä (ja kuolinpesiä, jotka luopuvat kirjoista).

Amerikkalainen Jessica näkee ensimmäisen kerran keskiaikaisen linnan! Suomalaisena muistan jo viimeistään 5-vuotiaasta nähneeni Turunlinnan, Hämeenlinnan, Olavinlinnan, teininä Raaseporin, nuorena Kajaaninlinnan. Britannian vasemmanpuoleisessa liikenteessä on Jessicalle muistamista: muista vasen, vasen, vasen!

Wigtownissa on vain 1000 asukasta, kaikki tuntevat punatukkaisen Shaunin ja tietävät hänen Hollywoodista tulleen tyttöystävänsä. Amerikassa Jessica maksoi kampaajalle 150 dollaria, Wigtownissa vanha miesparturi ottaa hiusten lyhentämisestä vain 5 puntaa. Jessica kysyi, onko parturi matkustellut? "Vain lähiseudulla, mutta sisko asuu Aberdeenissa." Parturi ei ollut itse koskaan käynyt Aberdeenissa, eikä edes Glasgowssa, jonka lentokentältä Shaun Jessican haki.

**

Kun Jessica näki pitkän punatukkaisen miehen vastassa lentokentällä, hän luuli tällä olevan kukkakimpun naiselle, mutta se olikin vain värikäs sanomalehti, jota Shaun oli lueskellut odotellessaan! Englantilainen ei ole romanttinen, kuten ranskalainen tai italialainen olisi. Jessica haluaisi, että he kävisivät uutenavuotena vaikkapa Pariisissa?

Amerikkalainen liioittelu: kiljunta, kun tapaa jonkun sovitusti: "I can't stop smiling! I Just Can't BELIEVE You Are Here!!" Mikä ihme? Jos taas toinen EI olisi tullut, raivottaisiin: "WHERE IN HELL are you?!!" Ruokapöytään käydessä ollaan aina "nääntymäisillään nälkään", "I'm starving!"

Bostonissa Jessican vanhemmat hyvästelivät nuorimman tyttärensä amerikkalaisen kliseisesti ja pakkasivat tämän mukaan erityisesti vitamiinejä! (Muistan äitini Amerikan-serkun käynnin Suomessa 1974, Rudy ja Vivian (Arizonasta) toivat mukanaan ja tyrkyttivät meille vitamiineja! Lapsille myös purukumia.)

Amerikkalainen pinnallisuus ja piittaamattomuus: Jessica osti Amerikassa "eroajaislahjaksi" hänet jättäneelle ex-miesystävälle Grantille sellaisen kirjan, josta tiesi tämän varmasti pitävän. Mies ei halunnut ottaa yllätyspakettia vastaan, otti sen vasta kun Jessica painosti. Parin erotessa eri suuntiin Jessica vilkaisi vielä taakseen miestä ja näki tämän heittävän lahjapaketin avaamattomana roskapönttöön!

***

Shaun on intohimoinen puutarhanhoitaja yksikseen, paljastuu vasta tästä Jessican kirjasta. Puutarhassakin hän puuhailee itsekseen. Ylipäätänsä "vetäytyvä" Shaun tarvitsee paljon omaa aikaa, kun taas Jessica on tyypillisen amerikkalainen sosiaalinen eläin.

Jessica alkaa opettaa skoteille joogaa tunnin viikossa, oppilaita tulee neljä, palkaksi pikkurahaa. Amerikkalainen työpaikka on ulkoistanut Jessican vakinaisesta työstä sopimuspohjaisiin projekteihin ja hän saa jonkin verran dollareita konsultoinnista etätyönä. Lisäksi hän yrittää kirjoittaa huoneessaan kirjakaupan yläkerrassa filmien käsikirjoituksia (ja kirjoittaa varmaankin tulevan kirjansa luonnoksen, ainakin päiväkirjamerkintöinä).

Mikä ihme Jessicaa vetää Skotlantiin syrjäiseen pikkukaupunkiin? Vetoaisiko ihmisten jonkinlainen aitous, verrattuna amerikkalaiseen pintakiiltoiseen teeskentelyyn? Jessica oli ensin kuukauden Wigtownissa, palasi syksyllä Amerikkaan, mutta lähti jo heti Kiitospäivän jälkeen vanhempiensa luota uudelleen Skotlantiin - talven keskelle!

Eurooppalaisen mielestä amerikkalaiset aikuiset ovat "lapsen kaltaisia", kuulin äidiltäni lapsena. Ihastuiko hyvin lapsellinen 26-vuotias Jessica kirjasivistyneen 38-vuotiaan "professori Higginsin" kypsyyteen? Ennen yliopistoa katolilainen Shaun kävi koulunsa askeettisessa poikien sisäoppilaitoksessa!

****

Kirjakaupan kivitalo on talvella kuin jääkaappi. Takkatuli sytytetään harvoin lämmitykseksi. Vuoteessa tarkenee vain toisen viereen käpertyneenä. Se on intiimeintä mitä Jessica kertoo rakkauselämästään. Lattian kylmyys paljaalle jalalle tuntuu lukijan selkäpiihin asti.

Jessica varaa rutiininomaisesti ajan lääkäriltä. Odotushuoneessa on paljon ulkonäöltä tuttuja wigtownilaisia. Kanslisti kuuluttaa Jessican nimen vuorollaan ja kysyy, mikä vaivaa? "Oletko vilustunut, kun se kirjakauppahan on aina niin kylmä?" hän ennakoi. Jessica sanoo, ettei häntä mikään vaivaa, hän tuli vain sanomaan "Hello!" lääkärille, tutustumiskäynnille! Kanslisti sanoo, että saa tulla vasta sitten kun on kipeä! Jessican täytyy poistua lääkäriä näkemättä! 

Joulun vietto on juutalaiselle Jessicalle vierasta, mutta kaupan hän peittelee joulurihkamaan ja kimallukseen. Pariskunta ajaa jouluostoksille isompaan kaupunkiin: kaksi tuntia lahjaostoksia toisistaan erillään. Jessica ostaa ostaa ostaa ostaa ostaa lahjoiksi kiireellä kaikkea mahdollista krääsää kädet kassit täyteen. Shaun palaa tyhjin käsin, koska ei ole keksinyt mitään ostettavaa.

Valentinuksen päivä 14.2. on jouluakin tärkeämpi romanttiselle amerikkalaistytölle. Silloin pitää koristautua kaikkeen punaiseen sydämenmuotoiseen. Shaun ja Jessica lähettävät taivaalle sydämenmallisen ilmapallon.

*****

Ihmissuhdekriisi kärjistyy, kun Euan (Shaun) on kutsunut porukkaa kylään, jopa pari entistä tyttöystäväänsäkin. Euan on aina hyvin kiltti kaikille ihmisille, ja myötäilee, jos häneltä jotakin pyydetään, mutta hänestä ei saa selvää, mitä hän itse haluaa?

Mies on alunperin vain suostunut Jessican tulemiseen luokseen, mutta ei ole koskaan pyytänyt Jessicaa tulemaan. Jessica vaatii saada tietää, haluaako mies heille yhteisen tulevaisuuden? Mies sanoo ettei vielä tiedä.

He sopivat eroamisesta kuukaudeksi tai pariksi, Jessica palaa Amerikkaan. Sitten kun Euan TIETÄÄ mitä haluaa, hän joko tulee HAKEMAAN Jessican Bostonista, tai ilmoittaa, jos ei tule. He luopuvat puheluista tai viesteistäkin väliajaksi. Jessica ei kuitenkaan malta olla soittamatta pari päivää ennen määräaikaa, eikä Euan silloin vieläkään tiedä, vaan on parhaillaan juhlimassa ystäviensä kanssa. Jessican mielessä toiveikkuus ja epätoivo vaihtelevat.

Lopulta Euan ilmoittaa yhden päivän myöhässä lentävänsä Bostoniin (neljäksi päiväksi). Jessica näyttää kaupungin nähtävyydet ja tutustuttaa sukulaiset. Sitten he molemmat lentävät Glasgowiin, mutta eri lentovuoroilla ja reiteillä, koska Jessica ei saanut enää viime hetkellä paikkaa samalle lennolle. Euan odottelee perillä Glasgowin kentällä muutaman tunnin Jessican lentokoneen saapumista.

******

Kirjan viimeiset sivut ovat dramaattisia. KOLMANNEN kerran Jessica saapuu Britanniaan. Kentällä on joka kerta tiukka ulkomaalaisten maahantulijoiden kuulustelu (minullekin tuttu vuosina 1988 ja 1989, ennen Suomen EU-jäsenyyttä, mutta ei 2004 eikä 2006, vaan palautettu jälleen Brexitin jälkeen).

Kysytään: "Mitä varten tulette tänne? Missä aiotte asua? Milloin palaatte kotimaahan? Onko paluulippua? Paljonko teillä on rahaa?" Lopuksi normaalisti leimataan: "Sallittu oleskeluaika enintään 6 kk, Työnteko kielletty!"

Jessicalla ylittyy jo 6 kuukautta saman vuoden aikana! Joten hänet karkotetaan Glasgowista saman tien seuraavalla lennolla takaisin Amerikkaan!

*******

Vuosien 2008-13 välillä kirjoitetun Kirjan lopussa Jessicalla ON VIHDOIN pitkällisen taistelun jälkeen "6 months working visa, expires january 2011" ja hän voi lentää 4. kerran Skotlantiin. Kirja päättyy Jessican lentokoneessa jo Atlantin tai Irlannin yllä.

Jatkon tarinalle voi lukea vasta Shaun Bythellin vuoden 2015 päiväkirjasta: "Confessions of a Bookseller" (Diary 2015), (2019) Profile Books 2020. Referoin Bythelliä heinäkuussa 2021 näin:

"Kauppiaan seurustelu 12 vuotta nuoremman amerikkalaisen Annan kanssa päättyy. Tämä oli tullut turistiviisumilla Britanniaan, ja voidakseen jäädä pitemmäksi aikaa, oli solminut paperiavioliiton kauppiaan kanssa. Anna lentelee useasti Amerikan ja Skotlannin väliä, mutta aina yksin. (Britannian maahanmuuttoviranomaisten ankaruus Annaa kohtaan on saanut Bythellin äänestämään Skotlannin itsenäisyyden puolesta.)"

Shaun ja Anna ovat eronneet, mutta "ovat yhä ystäviä". Ulkomaalaiseksi harjoittelija-apulaiseksi kirjakauppa on saanut italialaisen 25-vuotiaan Emanuelan, joka (päätettyään jäädä Skotlantiin pysyvästi) solmii avioliiton Shaunin hyvän ystävän Callumin kanssa. Vuoden 2016 päiväkirjan "Remainders of the Day" jälkisanoissa (2022) jo yli 50-vuotias Shaun kertoo olevansa naimisissa Lenan kanssa, ja pariskunta odottaa perheeseen toista lasta.

********

Ajattelin lukaista Foxin kirjan lähinnä siksi, että se kuvaisi toisesta näkökulmasta tai ristivalotuksella jo tuttua skotlantilaista vanhojen kirjojen myymälää. Kaupankäynnistä Fox kertookin vain pätkän verran. Asiakkaina Fox kohtaa joitakin aivan yhtä tylyjä moukkia kuin Bythellkin. Foxin kirja onkin enemmän naisen sielun kuvaus, kuten (Bronten) "Kotiopettajattaren romaani" tai (Austenin) "Järki ja tunteet". Voiko naista järjellä ymmärtää?

"Amerikkalainen nainen odottaa mieheltään sellaista täydellisyyttä, jota britti odottaa vain hovimestariltaan". "Mitä rakkaus on muuta kuin palvontaa?" "Rakkaus vie jalat alta!" Pitäisikö pariskunnalla olla jokin yhdistävä päämäärä tai yhdistävä ideologia? Saman kirkon uskovaiset varmaankin pysyvät yhdessä, ellei toinen petä. Voisiko pariskunta jopa kirjoittaa yhteisen toiminta-ajatuksen ja strategisen suunnitelman? Eivätkä vain kuvittelisi kummankin haluavan samoja asioita? Kuitenkin ihmiset ajan mittaan myös muuttuvat eri suuntiinkin.

*************

8358 -25 Fox, Jessica A: Three Things You Need to Know about Rockets. A Bookshop Love Story /16.3.25 (2008, 2013) Short Books 2013 Nid 384 sivua E23 lk.99.1

7335 -20 Bythell, Shaun: En bokhandlares dagbok (The Diary of a Bookseller) pvk 2/2014-2/2015 /15.7.2020 (2017) Natur och Kultur 2018 Sid 336 sivua E lk.99.16

8354 -25 Bythell, Shaun: Elämäni kirjakauppiaana (The Diary of a Bookseller) suom. Jaana Kapari-Jatta. s-70 /8.6.25 (2017) Kirjapaja 2019 Sid 340 sivua H42 lk.996

7559 -21 Bythell, Shaun: Confessions of a Bookseller (Diary 2015, s.1.10.70) /24.7.2021 (2019) Profile Books 2020 Nid 328 sivua H70 lk.996

7558 -21 Bythell, Shaun: Seven Kinds of People You Find in Bookshops /23.7.2021 (2020) Profile Books 2020 Sid 137 sivua H37 lk.996

8340 -25 Bythell, Shaun: Remainders of the Day. More Diaries from The Bookshop, Wigtown /17.2.25 (2016, 2022) Profile Books 2022 Sid 377 sivua V60 lk.99.16

.

torstai 6. maaliskuuta 2025

358. Revolutionary Road

Richard Yates (1926-92) kirjoitti 1961 parhaan romaaninsa, jonka NIMEÄ ei ole suomennettu, ei myöskään siitä vuonna 2008 tehdyn menestyselokuvan nimeä. Suomen paikkakunnilla ei olekaan yhtään nimettyä Vallankumoustietä. (Vain vanhoissa suomenkielisissä kommunistien kirjoissa.)

"Revolutionary Road" oli jännittävä nimi nuoresta amerikkalaisesta "ihanne-pariskunnasta" vuonna 1955 kertovalle taskukirjalle, jonka otin matkamuistoiksi Eurolines-bussista Göteborgissa syksyllä 1988.

Australialainen turisti Mr. Langhorn oli ostanut englanninkielisen kirjan divarista Hollannin Groningenissa, luki jonkin verran, kyllästyi ja jätti teoksen jälkeensä vieruspaikalleni, tuolin selkänojan verkkoon. Olimme jutelleet matkan kuluessa Lontoon Victorian linja-autoasemalta asti.

Langhorn oli menossa Osloon ja minä Helsinkiin, aluksi samalla linja-autolla. Käänsin hänelle englanniksi bussikuskien saksan- ja ruotsinkieliset tiedotukset, kun autot ja kuljettajamme vaihtuivat väliasemilla.

Säästin kirjan muistoksi matkasta ja aikanaan vuonna 1990 aloin lukea sitä. Vaikutuin tekstistä ja ihmettelin, miksei Richard Yatesia ollut suomennettu? Ajattelin jopa, pitäisikö minun suomentaa itse? Olinko minä tehnyt kirjallisen LÖYDÖN?

*

Kului 18 vuotta, kunnes vuonna 2008 valmistui menestyselokuva "Revolutionary Road", pääosissa Leonardo di Caprio ja Kate Winslet (aiemmin 'Titanicin' rakastavaiset). Juuri Kate winslet oli ihastunut kirjaan, halusi näytellä April Wheelerin roolin ja pyysi silloista aviomiestään Sam Mendesiä ohjaajaksi.

Elokuvamenestyksen myötä kirjan suomensi Markku Päkkilä. Lehtiarvostelut kehuivat: "Kirja on NIIN hyvä, että ansaitsisi Nobelin palkinnon! Mutta kirjailija oli ehtinyt jo kuolla, teos oli esikoisromaani, ja se oli jäänyt tekijänsä parhaaksi työksi.

Luin kirjan uudelleen suomeksi vuosina 2010 ja 2025 (englanniksi 1990). Romaanien säilyttämisen syy on lukea sama teos toiseen kertaan kymmeniä vuosia myöhemmin, mutta Harvoin mitään kirjaa lukee kolmesti? Paitsi pääsykoekirjoja ja hakuteoksia.

**

Kolmas lukukerta siis: taas tarina alkoi heti vetää, imaisi mukaansa. Tietenkin helpottaa lukemista, kun muistaa tapahtumat pääpiirteissään, vaikkei yksityiskohtia.

Tiesin jo päähenkilöiksi Wheelerin nuoren pariskunnan, vaikka kirja alkaakin näin: "Kun kenraaliharjoituksen viimeisetkin äänet hiipuivat pois, Laurel Playersin jäsenet jäivät näyttämölle vaitonaisina ja neuvottomina" --- "Vuosi oli 1955 ja paikka oli Länsi-Connecticut, jossa ruuhkainen uusi maantie yhdisti kolme yli äyräidensä kasvanutta kylää". Vasta 6. tekstisivulla esitellään April Wheeler, "29-vuotias pitkä tuhkanvaalea blondi" ja hänen samanikäinen aviomiehensä Frank.

***

Taiteellinen kotiäiti April on pääroolissa Revolutionary Hillin nukkumalähiön amatööriteatterin esittämässä klassikkonäytelmässä "Kivettynyt metsä". Aviomies vain katsomossa. Naapuri ja ystävä, punatukkainen koneteknikko Shep Campbell epäonnistuu gangsteri Duke Manteen roolissa. Pääosan esittäjä on sairastunut äkillisesti ja ohjaaja joutuu hyppäämään tilalle. 

Näyttelijöiden jännitys tarttuu lukijaankin! Ensi-illasta muodostuu suuri pettymys ellei katastrofi! Kuvaus on pitkin matkaa hauskaa, tragikoomista, vaikka kokonaisuutena kirjan voi sanoa olevan "amerikkalainen tragedia".

Kotimatkalla Frank yrittää lohduttaa ja kehua vaimoaan, mutta tämä on raivoisan kireä: "Voisitko olla puhumatta!" Jne. Puolisoiden välit ovat kehittyneet koomisenkin huonoiksi. Tylsää esikaupunkielämää, mies käy autolla ja junalla New Yorkissa töissä. Vaimo hoitaa kahta lasta, 4-6-vuotiaita. Ainoat ystävät ovat naapurin Campbellit sekä paikallinen kiinteistönvälittäjä, rouva Givings miehineen, Wheelereillekin talon kaupannut.

****

Katsoin pariin kertaan TV-sarjan "Mad Men", josta pidin aikakauden kuvauksena, vaikka ihmiset olivat toinen toistaan vastenmielisempiä. Mietin televisiosarjan ja kirjan yhtäläisyyttä. - Muutkin ovat huomanneet sen: "Revolutionary Road" on 66% "MadMen" ja 33% "American Beauty"-elokuvaa!

Kirja etenee helppolukuisesti ja sujuvasti. Wheelerien jälkeen tutustutaan Campbellien ja Givingsien perheisiin. Rouva Campbell juoruaa, että Givingsien matemaatikko-poika onkin mielisairaalassa! Vanhat Givingsit pyytävät saada tuoda poikansa sunnuntai-vierailulle nuorille Wheelereille, jotka ovat Johnin ikäluokkaa, hyvää seuraa.

Skitsofreeninen John laukoo sopimattomia totuuksia ihmisistä, jotka yrittävät salailla ja esittää olevansa parempia kuin muut! Kuten Wheelerit! Hauskaa sivusta lukien! Kun lukija ei ole itse kohteena.

*****

Aprilin ja Frankin suhde kääntyy paremmaksi, kun vaimo keksii heille unelman: perhe muuttaisi Pariisiin! Vaimo saisi nopeasti töitä englanninkielisenä sihteerinä esim. NATO:sta ja mies ehkä työpaikan hitaammin, mutta voisikin väliajan "etsiä itseään" tai kokeilla luovaa kirjoittamista! (New Yorkissa mies tylsistyy kirjoittamalla käyttöohjeita ja mainoksia Knoxin konttorikoneyhtiössä.)

Vaimo hankkii oma-aloitteisesti miehelleenkin ranskan kielen kurssikirjoja, kartat, matkaesitteet, laiva-aikataulut, passihakemukset, ym. vaikka ymmärtää, että traditionaalisen vaimon tulisi antaa miehen päättää tärkeät asiat.

Työpaikallaan Frank on kuitenkin ryhtynyt suhteeseen nuoren toimistosihteerin Maureen Gruben kanssa. Frankille avautuu yllättäen myös etenemismahdollisuus paremmalle palkalle. (Shep Campbell taas on rakastunut Apriliin, ja heillä on lyhyt suhde.)

April tulee raskaaksi, mutta haluaa tehdä abortin, koska vauva siirtäisi unelmaa Pariisista monella vuodella. Frank päin vastoin haluaa kovasti vauvaa! Skitsofreenikko John sanoo Frankin löytäneen tekosyyn päästä jänistämään Pariisiin muuttamisesta, jolla Frank oli kehustellut! Frank raivostuu!

Kirjan lopulla ympyrä sulkeutuu, kun aivan uudet ihmiset muuttavat Revolutionary Hillille. Kiinteistönvälittäjä rva Givings hoitaa tälläkin kertaa tutun talon kaupan. 

******

Näytteleminen voisi olla antoisa yhteinen harrastus pariskunnille! Tyttöystäväni (viime vuosisadalla) harjoitteli kanssani rooliaan opiskelijateatterin esitykseen, olimme hahmoja "Lasisessa eläintarhassa" tai olimme "Solveig ja Jussi". Myös suunnitelmat tehdä matka Pariisiin yhdistävät helposti monenkin tytön ja pojan. Yhteinen tekeminen.


*******

Entäpä "brittiläinen tragedia"? Toisen maailmansodan jälkeiset "nuoret vihaiset miehet"? Alan Sillitoen (1928-2010) mainio romaani "Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun" ei ole vain yhden päivän tai yhden yön tarina, vaan monen sellaisen yleistys. Kuten suomalaisessa työläiskuvauksessa, Väinö Riikkilän "Elämä alkaa kello 16", töiden jälkeen on tovi omaa aikaa - vapaus juoda, päihtyä ja huvitella.

Alan Sillitoen kirjan nuori työläissankari Arthur Seaton seurustelee, tilaisuuden tullen, vain häntä itseään vanhempien, varattujen naisten kanssa. Nämä voivat olla Arthurin omien työtoverien vaimoja. Petetty aviomies voi olla reissutyössä tai vaikka armeijan kasarmilla.

Arthur on nähnyt, miten käy naimisiin joutuneille miehille. Näiden elämä muuttuu pian onnettomaksi, pelkäksi nalkuttavan eukon ja lapsilauman elättämiseksi. Arthur aikoo pysytellä vapaana ja käyttää rahapalkkansa itse.

Kuitenkin kirjan lopulla, saatuaan turpaansa, Arthur on huomaamattaan päätymässä erään vähemmän mairittelevasti kuvatun nuoren tytön kanssa juuri sellaiseen ansaan, jonka hän oli aiemmin välttänyt. Tytön äidin naturalistisesta kuvauksesta voidaan ennustaa millainen tyttärestäkin pian tulisi.

Tämäkin tragedia on hauska sivustakatsojalle, jolle se ei ole henkilökohtainen. Sillitoen romaanista vuonna 1960 tehty samanniminen elokuva (pääosassa Albert Finney) on äänestetty peräti kaikkien aikojen 14. parhaaksi brittileffaksi.

********

8352 -25 Yates, Richard: Revolutionary Road. (Jälkisanat Richard Ford). Suom. Markku Päkkilä. (RY 1926-92) April Wheeler 1955 /5.2.2025 (1961) Otava 2010 Nid 403 sivua Oma lk.K

8182 -24 Sillitoe, Alan: Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (Saturday Night & Sunday Morning) suom. Erkki Haglund /15.6.24 (1958) Otava 1962 Sid 266 sivua Oma lk.K